Aulanko – nämä maisemat innoittivat Sibeliuksen säveltämään Finlandian

Aulanko
Näitä Aulangolta avautuvia hämäläisiä maisemia Sibelius uneksi säveltäessään Finlandiaa. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Aulanko on lähes pakollinen kohde Hämeenlinnassa käydessä. Jugendtyylinen Aulangon näkötorni on jo itsessään aikamoinen ilmestys, ja sen laelta avautuvat maisemat ovat Suomen musikaalisimmat.

Juuri nämä hämäläiset näkymät innoittivat Sibeliusta säveltämään Finlandian.

Aulangon näkötornilta ihaillaan kapeaa, käärmeenlailla mutkittelevaa Vanajavettä, joka on ollut tärkeä vesireitti Suomen historiassa. Sitä todistaa Vanajaveden rannoilla olleiden linnavuorten ketju.

Maisemassa kohtaavat tuuheat metsät ja viljavat pellot. Kuulokkeet korvaan ja Sibeliusta soimaan, eikä upeampaa kansallisromanttista luontoelämystä voi kuvitella!

Sibelius ei ole ainoa Aulangon maisemista nauttinut kuuluisuus: myös elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock on käynyt ihailemassa näkymiä ja etsimässä kuvauspaikkoja elokuviinsa.

Aulangon karhuluola

Aulangon Karhuluola
Aulangon Karhuluolassa ei ole muuta nähtävää kuin karhupatsas. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Näkötornin tasanteen alta jyrkät portaat vievät niin sanotulle Karhuluolalle, kallioon louhitulle syvennykselle, jossa on karhuperhettä esittävä patsas.

Sen veisti Robert Stigell, joka oli erikoistunut tekemään atlaksia ja patsaita talojen julkisivujen koristukseksi. Hyvä esimerkki on Helsingin vanhaa ylioppilastaloa koristava Väinämöinen.

Karhut-teostaan varten Stigell lainasi ensin malliksi karhunpennun Korkeasaaresta, mutta kun pitämisestä tullut mitään, hän haki Eläinmuseosta täytetyn karhun.

Karhut jäivät Stigellin viimeiseksi suureksi teokseksi.

Miten Aulanko sai alkunsa?

näkötorni Aulanko
Aulangon näkötornilla voisi kuvata vaikka suomalaista fantasiaelokuvaa. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Aulangon tarina on mielenkiintoinen. Metsäpuiston perusti 1800-luvun lopulla eversti Hugo Standertskjöld, joka oli rikastunut Venäjällä asetehtailijana.

Hän teki siitä aikamoisen fantasiamaan. Jugendtornin lisäksi oli rauniolinna, upea puutarha, huvimaja, suihkulähteitä ja antiikin patsaita. Vieraita kestittiin everstin omalla höyrylaivalla ja ajelutettiin Hämeenlinnan ensimmäisellä autolla.

Tarkoitus oli hurmata puolalainen neito, johon Hugo oli ihastunut, mutta tämä ei koskaan saapunut Suomeen. Sen sijaan Standertskjöld keskittyi kestitsemään taiteilijoita.

Poikamieheksi jäänyt Standertskjöld möi Aulangon lopulta Hämeenlinnan kaupungille.

Miten Aulangon näkötornille pääsee?

Näkötornin juurelle pääsee ajamaan autolla, mutta sinne on myös mukava patikoida puolentoista kilometrin matka funkkishotelli Scandic Aulangon luota. Matkalle osuu vehreää metsää, joutsenlampi ja vanhan ajan huvimaja.

Kummallinen nähtävyys hotellin vieressä on varta vasten raunioksi rakennettu graniittilinna.

Scandic Aulanko – legendaarinen funkkishotelli

Tuskin mihinkään muuhun hotelliin liittyy Suomessa yhtä paljon elokuvahistoriaa kuin vuonna 1938 valmistuneeseen funkkishotelliin. Suomi-filmien klassikko-ohjaaja Valentin Vaala ohjasi useita elokuvia Hämeen maisemissa ja oli tuttu vieras hotellissa.

Myös Alfred Hitchcock asusti hotellissa etsiessään kuvauspaikkoja Lyhty-elokuvaansa varten. Valitettavasti Aulangon rauniolinna ja näkötornit eivät lopulta päätyneet elokuvaan.

Hotellilla on myös tragediansa. Kesällä 1939 hotelilla vietettiin elokuvan Rikas tyttö loppukaronkkaa, kun lupaava nuori näyttelijätär Sirkka Sari kiipesi hotellin katolle ja savupiippuun, josta hän putosi kuolemaansa.

Nykyisin Aulanko kuuluu Scandic-ketjuun, ja hotellin palveluihin kuuluvat kylpylä ja golfkenttä.

Katso tarjoukset Scandic Aulankoon.

Lue lisää:

Hämeenlinna – koe nämä nähtävyydet!

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi