Espoo – koe Suomen utopiakaupunki

Hotelli Hanasaari
Ihana Hotel Hanaholmen olisi jo yksin hyvä syy tehdä viikonloppumatka Espooseen. Kuva: Hotel Hanaholmen

Espoo on Suomen utopistisin kaupunki, eräänlainen Pohjolan Singapore. Espoo on vauras, siisti ja elää omassa kuplassaan. Espoon varsinainen keskusta, Tapiola, suuniteltiin 1960-luvulla oikeastikin uusimpien kaupunkiutopioiden mukaisesti.

Ja niin kuin Singaporessa on sademetsää, myös Espoo voi ylpeillä komealla metsällä, Nuuksion kansallispuistolla. Vastaavanlaista erämaa-aluetta ei kovin monen maailman metropolin edustalla ole. Siitä sopii helsinkiläistenkin olla ylpeitä.

Espoon nähtävyyksistä merkittävin on Akseli Gallen-Kallela museo Tarvaspää, mutta sen lisäksi löytyy muutakin nähtävää ja koettavaa: Espoossa on Suomen oma miljonäärimaili, Westend, ja ufonkin sisälle voi kavuta.

Espoolla on myös varjopuolensa, kuten jokaisella utopialla. Espoossa siihen voi tutustua Bodomjärvellä, Suomen kuuluisimmalla murhapaikalla.

Tapiolaan pääsee Helsingistä metrolla ja Nuuksioon bussilla Espoon keskuksen kautta.

Hotel Hanaholmen – Espoon paras hotelli

Hotelli Hanasaari ravintola
Visiitin Hotel Hanaholmenissa kruunaa hotellin erinomainen ravintola. Kuva: Hotel Hanaholmen

Kun Helsingistä ajaa pitkin Länsiväylää, aivan ensimmäisenä Espoon puolella tulee vastaan pikkuruinen Hanasaari heti kohta Lauttasaaren jälkeen.

Hanasaarelta löytyy ihana yllätys, upeissa merimaisemissa sopivan syrjässä Länsiväylän vilskeestä on Espoon paras hotelli, Hotel Hanaholmen.

Taiteella koristeltu, ja arkkitehtuuriltaan kiehtovasti 1970-lukua henkivä designhotelli toimii ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskuksen yhteydessä. Kokemuksen kruunaa hotellin erinomainen ravintola Platz.

Tähän kulttuuriaarteeseen kannattaa tulla Helsingistä vaikka staycationille, jos kaipaa viikonloppuun vaihtelua!

Tapiola – näe ja koe Espoon utopia

Tapiolan keskusta edusti aikansa kaupunkiutopiaa.
Tapiola edusti aikansa kaupunkiutopiaa. Oikealla Tapiolan kulttuurikeskus ja vasemmalla Keskustorni. Kuva: Antti Helin

Tapiola on Espoon (puutarha)kaupunkimainen keskusta, jonne pääsee Helsingistä kätevästi metrolla. Arkkitehtuurin tuntijoille Tapiola on upea rakennustaiteellinen kokonaisuus – ja kaikille meille muille hyvä paikka testata, ymmärtääkö mitään modernista arkkitehtuurista.

Tapiolasta rakennettiin 1960-luvulla Aarne Ervin johdolla modernin kaupunkisuunnittelun mallikaupunki, ja se on säilynyt ilmeeltään varsin yhtenäisenä kokonaisuutena.

Paras näköala Tapiolan arkkitehtuuriin avautuu Tapiolan kirkon takaa niin sanotusta Uurnalehdosta: moderni keskusta kohoaa laajan suihkulähde-altaan takana.

Katseen vangitsevat Tapiolan väkkäräinen kulttuurikeskus sekä Tapiolan keskustorni, virastokäytössä ollut tornirakennus, jonka katolla oli aikoinaan mainiosti nimetty ravintola, Linnunrata. Tornin muuttamista hotelliksi suunitellaan.

Altaan reunalla on Ervin tuunnittelema tyylikäs Tapiolan uimahalli, joka on valitettavasti jouduttu sulkemaan huonon kunnon takia.

Aarne Ervin alkuperäiseen Tapiolan keskustaan kuuluu myös Tornitalon takana sijaitseva Heikintori, Suomen ensimmäinen kauppakeskus.

Entäpä Tapiolan paras ravintola? Se lienee turkkilainen Kilim, joka sijaitsee Tapiola Kinon yhteydessä. Hyvä vaihtoehto on melkein vieressä sijaitseva Tony’s Corner, erinomainen intailainen ravintola, josta saa myös hieman yllättäen myös pitsaa.

Jos yöpyä aikoo, Tapiolan utopiakeskustan sydämessä sijaitsee Original Sokos Hotel Tapiola Garden.

Tapiolan kirkko – ihastu Suomen toiseksi rumimpaan kirkkoon

Tapiolan kirkko on karuudessaan hurmaava.
Tapiolan kirkko on karuudessaan hurmaava. Kuva: Antti Helin

Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Tapiolan kirkko on itsessäänkin erittäin kiinnostava arkkitehtuurikohde: vuonna 1965 valmistunut kuutiomainen Tapiolan kirkko edustaa aikansa betoniarkkitehtuuria ja on äänestetty Helsingin sanomien lukijoiden keskuudessa jopa Suomen toiseksi rumimmaksi kirkoksi.

tapiola-7850
Tapiolan kirkon kastemalja edustaa kirkon minimalistista vaikuttavuutta. Kuva: Antti Helin

Äänestystulos ei kyllä tee oikeutta Tapiolan kirkolle: jos kirkko onkin ulkoa karu, on se sisältä erittäin vaikuttava kaikessa koruttomassa monumentaalisuudessaan.

Monen arkkitehdin mielestä Tapiolan kirkko onkin arkkitehtuurin mestariteos.

Kino Tapiola ja elokuvafestivaali Espoo Ciné

Tapiolan kirkon takana on Aarne Ervin suunnittelema Kino Tapiola, joka on alusta asti kuulunut Tapiolan moderniin kaupunkirakenteeseen. Ja se on edelleen toiminnassa!

On ollut todella hieno kulttuuriteko, että espoolaiset elokuvaentusiastit ovat onnistuneet säilyttämään pienen, yksisalisen teatterinsa. Tällaisia ei ole montaa Suomessa jäljellä.

Kino Tapiolan vuoden päätapahtuma on syyskuun alussa järjestettävä elokuvafestivaali Espoo Ciné, mutta elokuvia näytetään ympäri vuoden. Leffateatterin yhteydessä on viinibaari ja terassi.

Kannattaa tukea arvokasta kulttuuritoimintaa ja käydä katsomassa Kino Tapiolassa elokuvia Helsingistä asti.

WeeGee on Espoon museoiden – ja ufon – koti

Ufoa muistuttava Futuro-talo Näyttelykeskus Weegeen takapihalla. Kuva: Ilkka Jukarainen, CC

Samaisen Ruusuvuoren suunnittelema on myös näyttelykeskus Weegee – Aarne kyllä taisi betonibrutalismin!

WeeGee rakennettiin alun perin Weilin&Göösin kirjapainotaloksi. Rakennus edustaa konstruktivismia eli rakenteita korostavaa arkkitehtuuria ja on yksi suuntauksen merkittävimmistä edustajista Suomessa. Kiehtovuutta muuten kolkkoon ulkomuotoon tuovat katon betonihäkkyrät.

Ruusuvuori ei ollut aiemmin suunnitellut yhtään tehdasrakennusta, mitä pidettiin vain etuna – näin vanhat ratkaisut ja ajatusmallit eivät sitoisi hänen ajatteluaan. Miten ihanan edistysuskoista aikaa 1960-luvulla elettiinkään!

Kirjapainotalon muuttaminen museokeskukseksi oli oikeastaan aika luontevaa, sillä kirjapaino vaati mahdollisimman suurta, vapaata tilaa.

Näyttelykeskuksessa toimii peräti neljä museota: Espoon modernin- ja nykytaiteen museo EMMA, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Suomen lelumuseo Hevosenkenkä sekä Suomen Kellomuseo.

WeeGeen takapihalla voi ihmetellä arkkitehti Matti Suurosen suunnittelemaa ufon muotoista Futuro-taloa. Talo on avoinna kesäisin.

Iso Omena ja Duudsonit Activity Park

Metrolla kun jatkaa Tapiolasta eteenpäin, saapuu Matinkylään ja Ison Omenan ostoskeskukseen. Vetonaulana on Duudsonit Activity Park,  jossa on trampoliineja, ninjarata ja monenlaista puuhaa lapsille.

Westend – Espoon myyttisin kaupunginosa

Tapiolasta nähden Länsiväylän toisella puolen on Westend, Espoon ja ehkä koko Suomen myyttisin rikkaiden kaupunginosa, kotimaamme oma Beverly Hills. 02160 Espoo on Suomen suurituloisin postinumero.

Vai pitäisikö sanoa Suomen Monaco, sillä Westendissä asuvat vuorineuvosten ohella entiset kilpa-autoilijat Juha Kankkunen ja Jyrki Järvilehto. Viihdemaailman tähtiä ovat Tapani Kansa ja Mikko Leppilampi.

Westendissä on talo jopa Mohamed Al-Fayedilla, entisellä Lontoon Harrodsin tavaratalon omistajalla, miljardöörillä, jonka poika Dodi Al-Fayed kuoli auto-onnettomuudessa prinsessa Dianan kanssa. Al-Fayedin yhteys Suomeen on hänen suomalainen vaimonsa.

Hulppeita omakotitaloja pääsee ihailemaan ajamalla – tai pyöräilemällä – vaikkapa pitkin Westendin rantaa seurailevaa Westendintietä. Matkalla voi pysähtyä uimarannalle.

Haukilahden vesitorni ja ravintola Haikaranpesä

Westendin rantatie johtaa Haukilahteen, jonka nähtävyyksinä ovat huvivenesatama sekä ufolta näyttävä Haukilahden vesitorni.

Tornissa on toiminut jo vuodesta 1969 näköalaravintola Haikaranpesä, Espoon kaiketi klassisin ravintola. Avoinna lounasaikaan.

Tarvaspää – Akseli Gallen-Kallelan koti

Gallen-Kallelan museo Tarvaspää.
Gallen-Kallelan museo Tarvaspää.Kuva: Antti Helin

Espoon ykkösnähtävyys on Suomen kansallistaiteilija Gallen-Kallelan kotina toiminut Tarvaspää. Keski-iän kynnyksellä 48-vuotiaana Gallen-Kallela toteutti nuoruuden unelmansa ja rakennutti itselleen pienen linnan torneineen kaikkineen.

Tarvaspää ei toimi varsinaisena kotimuseona, vaan vaihtelevien näyttelyiden pitopaikkana, mutta toki Tarvaspäässä silti kurkistamaan myös Gallen-Kallelan elämään.

Tarvaspää sijaitsee aika lailla Tapiolan ja Helsingin keskustan välissä. Molemmista ajaa perille vartissa.

Espoon keskus ja Helinä Rautavaaran museo

Espoossa on myös kaupunginosa nimeltä Espoon keskus. Se ei kuitenkaan ole Espoon keskusta – eihän tänne pääse edes metrolla! Nimi juontuu alueen sijainnista aika lailla keskellä Espoota.

Suurin syy käydä Espoon keskuksessa on Helinä Rautavaaran museo, joka on muuttanut kauppakeskus Entressen yhteyteen. Museo esittelee suomalaisen tutkimusmatkailijan ja seikkailijattaren keräämää etnografista kokoelmaa ja järjestää maailman kulttuureista kertovia vaihtuvia näyttelyitä. Ilmainen.

Espoon keskuksen toinen nähtävyys on keskiaikainen Espoon kirkko, jonka sanotaan olevan pääkaupunkiseudun toiseksi vanhin rakennus. Se vanhin on Pyhän Laurin kirkko Vantaassa – Espoo jää siis naapurilleen jälkeen ainakin yhdessä asiassa!

Espoon keskukseen ajaa Tapiolasta vartissa. Julkisilla aikaa tuhraantuu paljon enemmän, mikä tuo elävästi mieleen autoilevan Espoon menneen ”kulta-ajan” ennen Länsimetron rakentamista.

Nuuksion kansallispuisto – erämaa pääkaupungin vieressä

Kanootilla Nuuksiossa. Kuva: Outdoors Finland, CC

Helsinkiläiset tapaavat vitsailla, että Espoo on maaseutua. No, ainakin Espoosta löytyy kunnon erämaa! Nuuksion kansallispuistosta löytyy upeita vaellusmaastoja, joiden äärelle pääsee joukkoliikenteellä.

Nuuksion polku- ja taukopaikkaverkosto on todella kattava. Neljän kilometrin mittainen Nuuksion Haukankierros kuuluu Suomen parhaisiin päivävaelluksiin. Pitemmälle kierrokselle pääsee kulkemalla kahdeksan kilometrin mittaisen Korpinkierroksen.

Kannattaa huomioida, että kauniina kesäpäivinä Nuuksio on todella suosittu, varsinkin Haukankierros. Kannattaa saapua varhain, jotta saa parkkipaikan – ja ehtii nauttia aamuun heräävän luonnon kauneudesta ennen patikoijien kansainvaellusta.

Nuuksion kansallispuiston etelälaidalta (tarkemmin ottaen Kirkkonummen puolelta Veikkolasta) löytyy kehuttu majapaikka, Nuuksio Hostel and Camping.

Patikoinnin ja makkaranpaistamisen lisäksi kannattaa tutustua kansallispuiston viereen avattuun luontokeskus Haltiaan, joka esittelee Suomen upeimpia luontokohteita.

Luontokeskus Haltia

Nuuksion viereen avattu Luontokeskun Haltia on komea jo ihan rakennuksena: Suomen johtaviin nykyarkkitehteihin lukeutuvan Rainer Mahlamäen suunnittelema ja Kalevalan tarujen inspiroima rakennus kuvaa ihmisen ja villin luonnon kohtaamista. Haltia on myös Suomen ensimmäinen kokonaan puusta tehty julkinen rakennus.

Nuuksioon ja Luontokeskus Haltian luokse pääsee bussilla 245(A) Espoon keskuksesta, jonne pääsee Helsingistä lähijunilla (E, L, U ja Y).

Bodominjärvi – Suomen kuuluisin murhapaikka

Bodomjärven murhamaisema. Kuva: Kimmo Räisänen, CC

Suomen hyytävimmän yön teltassa voi viettää Bodominjärven rannalla. Helluntaina 5. kesäkuuta 1960 järven rannalla telttailleet kolme teini-ikäistä surmattiin julmasti heidän nukkuessaan. Suomen kuuluisimpiin kuuluvaa murhaa ei ole koskaan selvitetty.

Sopivaa telttapaikkaa voi etsiä järven etelärannalta – jos uskaltaa.

Murhiensa lisäksi Bodomjärvi tunnetaan tietysti myös maailmalla mainetta niittäneestä Children of Bodom -bändistä.

Nykyisellään Bodomjärvi on tosin varsin viehättävän oloinen retkeilyalue.

Espoon automuseo

Pahamaineisen Bodominjärven vieressä sijaitsee myös yksi Suomen vanhimmista ja laajimmista automuseoista, Espoon automuseo.

Vesipuisto Serena

Serena on pohjoismaiden suurin aina lämmin vesipuisto. Serenan houkutuksina ovat huima vesiliu’ut ja kallioon louhittu saunaluolasto. Kesäisin ulkoa löytyy lisää (ja vielä isompia) vesiliukuja. Talvisin Serenassa toimii pieni laskettelukeskus.

Serenan naapurissa majoitusta tarjoaa tasokas Hotelli Korpilampi.

Espoo kokemuksia

Kerro alta löytyvässä kommenttiosuudessa omia kokemuksiasi Espoosta. Mistä löytyvät Espoon parhaat ruokapaikat, entä mitä muuta Espoossa pitää nähdä ja kokea?

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

2 KOMMENTIT

  1. Joo, Otaniemestä haluaisin tuohon lisätä, mutta se on jäänyt toistaiseksi itseltä kerta toisensa jälkeen kokematta (ja nyt asun ulkomailla). Ehkä syynä on ollut sellainen vieraskoreus, etten ole ollut aivan varma, kuinka vapaasti korkeakoulualueella saa käppäröidä. Mutta kyllähän siellä saa. Lupaan käydä heti kun seuraavan kerran mahdollista!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi