Harva ehkä ajattelee Tapiolaa matkakohteena, mutta sellainen se on. Tapiolassa on kaikki, mitä kivalta, pieneltä kaupukiviikonlopulta voi toivoa: on jännää arkkitehtuuria, erinomainen museo, klassikkoravintoloita ja mukava hotelli.
Ja jos oikein silmin katselee, Tapiolan voi nähdä jopa Suomen Singaporena. Tapiolassa kun on jotain hyvin futuristista. Pienessä ydinkeskustassa autot ja jalankulkijat on erotettu omiin tasoihinsa. Ja portaita pitkin pääsee nousemaan ulkosalla kattoterasseille, jotka on koristeltu kaupunkipuutarhoilla.
Sieltä, kauppakeskus Ainoan katolta, avautuu näkymä myös maineikkaille Taskumattitaloille. Ne valmistuivat jo 1960-luvun vaihteessa, samoihin aikoihin, kun koko Tapiola rakennettiin. Aikoinaan ne olivat Suomen mittakaavassa aikamoisia pilvenpiirtäjiä.
Kaupunginosasta tehtiin arkkitehti Aarne Ervin johdolla kaupunkikuvallinen kokeilu, jota käytiin ihailemassa Japania myöten. Ervin ohella Tapiolaan jättivät jälkensä myös Arno Ruusuvuori ja Viljo Revell, molemmat aikansa sankariarkkitehteja.
Viime vuosina Tapiolan keskusta on myllätty, mutta uudet rakennukset noudattavat kiitettävästi vanhan Tapiolan eetosta. Tapiola on edelleen aivan omanlaisensa paikka: vehreyden keskeltä nouseva valkoinen kaupunkikeidas.
Tapiola on hyvä kohde testata omaa arkkitehtuurin tajuaan. Ymmärtääkö Tapiolan kauneuden vai pitääkö sitä pelkkänä modernistisena kummajaisena?
Modernin taiteen museo Emma
Vaikkei jostain syystä lumoutuisikaan Tapiolan arkkitehtuurista, kannattaa tänne matkustaa jo Espoon modernin taiteen museon, Emman, ansiosta.
Emma on yksi Suomen parhaista modernin ja nykytaiteen museoista. Näyttelyt ovat järjestään erinomaisia, samoin Emman peruskokoelma, jonka esillä olevia teoksia vaihdellaan tasaisin väliajoin.
Myös museorakennus WeeGee on vaikuttava. Se on entinen Weilin&Göösin kirjapainotalo, jonka on suunnitellut suomalaisen betonibrutalismin mestari ja ylipappi Aarne Ruusuvuori. Hän oli todella sisäistänyt lauseen kauneus on katsojan silmissä.
Rakennus edustaa konstruktivismia eli rakenteita korostavaa arkkitehtuuria ja on yksi suuntauksen merkittävimmistä edustajista Suomessa. Muuten kolkkoon ulkomuotoon tuovat kiehtovuutta katon betonihäkkyrät.
Ruusuvuori ei ollut aiemmin suunnitellut yhtään tehdasrakennusta, mitä pidettiin vain etuna – näin vanhat ratkaisut ja ajatusmallit eivät sitoisi hänen ajatteluaan. Miten ihanan edistysuskoista aikaa 1960-luvulla elettiinkään!
Kirjapainotalon muuttaminen museokeskukseksi oli oikeastaan aika luontevaa, sillä kirjapaino vaati mahdollisimman suurta, vapaata tilaa. Lopputulos on todella onnistunut.
Emman lisäksi nättelykeskus WeeGeessä toimii kolme muuta museota: Espoon kaupunginmuseo KAMU, Suomen lelumuseo Hevosenkenkä sekä Suomen Kellomuseo.
WeeGeen takapihalla voi ihmetellä arkkitehti Matti Suurosen suunnittelemaa ufon muotoista Futuro-taloa. Talo on avoinna kesäisin.
Ihastu Suomen toiseksi rumimpaan kirkkoon
Myös Tapiolan kirkossa on aivan pakko käydä. WeeGeen tapaan se on Arno Ruusuvuoren käsialaa. Ja kas, vuonna 1965 valmistunut kuutiomainen kirkko on valittu Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä Suomen toiseksi rumimmaksi kirkoksi.
Sitä sopii miettiä, kun astuu sisään kirkkoon. Jos se onkin ulkoa karu, on se sisältä mykistävä kaikessa koruttomassa monumentaalisuudessaan.
Monen arkkitehdin mielestä Tapiolan kirkko onkin arkkitehtuurin mestariteos.
Tapiolan keskusallas
Paras näköala Tapiolan arkkitehtuuriin avautuu kirkon vierestä, Uurnalehdon luota. Täältä näkyy yli laajan keskusaltaan.
Altaan toisella puolen nousevat väkkäräinen kulttuuritalo ja korkea tornitalo Keskustorni. Sen katolla oli aikoinaan mainiosti nimetty ravintola, Linnunrata. Tornin muuttamista hotelliksi suunitellaan.
Laidoilla ovat pitkulainen Original Sokos Hotel Tapiola Garden ja Ervin tuunnittelema Tapiolan uimahalli, joka on valitettavasti jouduttu sulkemaan kosteusvaurioiden takia.
Kino Tapiola ja ravintola Kilim
Kirkon takana on Aarne Ervin suunnittelema Kino Tapiola, joka on edelleen toiminnassa!
On ollut todella hieno kulttuuriteko, että espoolaiset elokuvaentusiastit ovat onnistuneet säilyttämään pienen, yksisalisen teatterinsa. Tällaisia ei ole montaa Suomessa jäljellä.
Kino Tapiolan vuoden päätapahtuma on syyskuun alussa järjestettävä elokuvafestivaali Espoo Ciné, mutta elokuvia näytetään ympäri vuoden. Leffateatterin yhteydessä on viinibaari ja terassi.
Kannattaa tukea arvokasta kulttuuritoimintaa ja käydä katsomassa Kino Tapiolassa elokuvia Helsingistä asti.
Elokuvateatterin yhteydessä toimii turkkilainen ravintola Kilim, kerrassaan erinomainen lounaspaikka.
Tapionraitti – kuja halki keskustan
Hyvä tapa tutustua Tapiolaan on kulkea läpi Tapionraitin, joka kulkee halki koko keskustan. Sen varrella saa hyvän kuvan siitä, kuinka tiivis kaupunkirakenne vaihtuu nopeasti puutarhakaupungiksi.
Raitti kulkee aina Taskumattitaloille asti. Nimensä Viljo Revellin suunnittelemat yhdeksäkerroksiset talot ovat saaneet taskumattia muistuttavasta muodostaan. Talot kuuluvat Tapiolan maamerkkeihin.
Raitin varrelle, aivan keskustassa Keskustornin vierellä, on portaat joilla seisoo kasvoton patsas. Tapio Junnon veistämän teoksen nimi on Häikäistynyt. Sen on sanottu esittävän Tapiolan isää, Heikki von Hertzeniä, jonka ajatus koko kaupunginosa oli.
Mahtaako symboliikka tarkoittaa, että Tapiola säteilee kuin aurinko ja on sulattanut suunnittelijansa kasvot onnesta?
Raitti kulkee myös läpi Heikintorin ostoskeskuksen.
Heikintori – Suomen toiseksi vanhin ostoskeskus
Singapore tunnetaan perinteisistä ravintoloistaan, jotka kukoistavat kuin aluskasvillisuus futurististen pilvenpiirtäjien kupeessa. Myös Tapiolassa on samaan tapaan perinteisiä ravintoloita.
Tarvitsee vain suunnistaa Tapiolan ”vanhaankaupunkiin” eli Suomen toiseksi vanhimpaan ostoskeskukseen, Heikintorille.
Heikintorin edessä aukiolla on pieni kahvila, jolla on vastustamaton mainoslause. Visiirissä lukee suurin kirjaimin: HYVÄÄ KAHVIA tavallisen kahvin hinnalla.
Kyseessä on Kahvi-Olli, joka näyttää siltä, että se on seissyt paikoillaan maailman tapista asti. Ainakin tapiolalaisen maailmankaikkeuden. Kahvilan edessä mieleen tulee Singaporen ohella Kypros, sillä kaikki istuskelijat ovat miehiä. Kuinka perinteistä!
Yksi kanta-asiakkaista vinkkaa: ”Muista muistaa Kahvi-Ollin lohileipiä.”
Ostarin sisällä on Tapiolan vanhin ravintola, liharuokaan erikoistunut Grilli Ribis, joka sinnittelee edelleen paikoillaan, vaikka Heikintorin muut liiketilat ammottavat tyhjyyttään.
Toista oli ennen, kun Heikintoria kutsuttiin lempinimellä Ikuisen kesän ostoskatu. Silloin sieltä sai kaiken, mitä Helsingin Aleksanterinkadultakin. Niin lupasi Tapiolan isä, Heikki von Hertzen.
Heikintori on jo pitkään ollut Tapiolan murheenkryyni. Sinne ei löydy vuokralaisia, kun uudet ostoskeskukset imevät asiakkaat. Tässäpä siis ehdotus Espoon päättäjille: Tehkää Heikintorista kauppakeskusmuseo. Sellaista ei ole Suomessa toista, tokkopa missään muuallakaan.
Kauppakeskus Ainoa ja jättimäiset korvapuustit
Tapiolan sydämessä, metroaseman yläpuolella on uusi kauppakeskus Ainoa. Ellei kauppakeskuksen katon kaupunkipuutarhoja lasketa mukaan, ei Ainoassa ole mitään kovin erityistä, kuten ei ostoskeskuksissa yleensäkään. Kaupat ovat samat kuin kaikkialla muuallakin.
Mutta on Ainoassa yksi ainutlaatuinen elämys, Kaisan Cafen korvapuustit. Ne ovat todellisia hirviöitä. Koko on aivan älytön. Pullat ovat halkaisijaltaan 15 senttiä ja painoa kertyy reilut 300 grammaa.
Huhu tosin kertoo, että Rovaniemeltä saisi vieläkin suurempia.
Tapiolan paras hotelli
Tapiolaan kannattaa jäädä yöksi ihan sen takia, että voi nukkua utopiakeskustan sydämessä sijaitsevassa, Aarne Ervin itsensä suunnittelemassa Original Sokos Hotel Tapiola Gardenissa.
Matka Tapiolaan
Nykyisin Tapiolaan pääsee kätevästi metrolla. Asemaa koristaa Kim Simonssonin veistämä patsas Emma jättää jäljen.
Lue lisää, miten Suomessa voi matkustaa maailman ympäri.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
