10 x Maailman ympäri Suomessa

Nyt kun syksyllä – tai talvellakaan – tuskin sopii matkustaa Suomea ja aivan lähialueita pidemmälle, niin on aika seikkailla Suomessa.

Vaan ei huolta! Pienellä mielikuvituksella Suomessakin pääsee matkustamaan maailman ympäri.

Turku on Suomen Budapest

Aurajoki jakaa Turun kahtia samaan tapaan kuin Tonava Budapestin. Kuvassa etualalla tuol pual jokkee, kun Turun tuomiokirkko on täl pual jokkee.. Kuva: Estea / Shutterstock

Turku käy Suomen Budapestista, joen kahteen osaan jakamasta kaupungista. Kun Budapestissa on Buda ja Pest, Turussa on Täl pual jokkee ja Tois pual jokkee.

Täl pual on Turun vanha keskusta, aivan kuin Budassakin. Budan linnavuoresta käy Vartiovuorenmäki, jonka laella kohoaa Engelin suunnittelema tähtitorni. Budapestin ulkoilmakylpylöiden virkaa saa hoitaa Samppalinnan maauimala.

Ja samaan tapaan kuin Budapestissa on Euroopan suurin synagoga, on Turussa toinen Suomen kahdesta synagogasta, ja vieläpä kauniin koristeellinen.

Budapestin rauniobaarien tunnelmaa löytää raihnaisessa puutalossa sijaitsevasta Dynamosta ja viereisestä Bar Östä.

Kajaani – koe Siperian tunnelmia kotoisassa Irkutskisssa

Kajaanin linna
Syrjäiseen Kajaanin linnaan tuomittiin Ruotsin vallan aikaan poliittisia vankeja samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa Siperiaan. Kuva: Janne Peräaho / Wikimedia Commons

Jos taas kaipaa itäistä Keski-Eurooppaa eksoottisempia tunnelmia, miltä kuulostaisi Kajaani, Suomen Irkutsk?

Ruotsin vallan aikaan syrjäiseen Kajaanin linnaan tuomittiin vankeuteen valtakunnan vihollisia samaan tyyliin kuin Neuvostoliitossa Siperiaan. Baikal-järven korvaa Kajaanissa mahtava Oulujärvi eli Kainuun meri. Siinä missä Baikalilla on shamaanisaari, Oulujärvestä löytää paratiisimaisia rantoja Ärjänsaarelta.

Jos puutaloja ei olekaan Kajaanissa säilynyt Irkutskin malliin, on niitä yhä jokunen pystyssä. Erityisen kaunis, jugendhenkinen puutalo seisoo Kauppakadun reunalla, ravintola Wanhan kerhon vieressä.

Jyväskylä – kumpi se onkaan, Suomen Ateena vai Sparta?

Jyväskylä
Jyväskylän keskustasta Harjun laelle nousevat Neron portaat. Kuva: Antti Helin

Jyväskylää on jo pitkään kutsuttu Suomen Ateenaksi. Ja kas, kaupungin keskellä kohoaa harju kuin Akropolis. Harjun laella ei tosin ole Parthenonin temppeliä vaan vesitorni.

Ylevän lempinimensä kaupunki on saanut Jyväskylän seminaarista, jossa alettiin vuonna 1863 ensimmäisenä kouluttaa suomenkielisiä opettajia. Jyväskylästä olivat siis ponnistava nuoren Suomen Sokrateet ja Platonit.

Nykyisin Jyväskylän yliopiston toimii myös liikuntatieteellinen tiedekunta ja Harjun lenkkipoluilla sekä Neron portaissa näkeekin enemmän urheilullisia nuoria kuin hapsupartaisia filosofeja.

Jyväskylässä iskeekin helposti tunne, että ollaanko nyt sittenkin Suomen Spartassa?

Seinäjoki – tällainen on Suomen Brasília

Seinäjoki Aalto-keskus
Seinäjoen kaupungintalo nähtynä harvinaisen hyvästä kuvakulmasta. Kuva: Kotivalo / Wikimedia Commons

Brasilian pääkaupungin Brasílian keskustan suunnitteli sankariarkkitehti Oscar Niemeyer yhteneväiseksi arkkitehtoniseksi kokonaisuudeksi, modernismin mestariteokseksi.

Alvar Aalto suunnitteli puolestaan Seinäjoen keskustan. Paha vain, että kaupungilta loppuivat rahat kesken, eikä Seinäjoen Aalto-keskuksesta tullut aivan Aallon suunnitelmien mukaista.

Budjetti oli niin tiukalla, että jopa Lakeuden risti -kirkon tornikin, se varsinainen lakeuden risti, oli vähällä jäädä rakentamatta.

Sambakarnevaalien sijaan Seinäjoella vietetään tangomarkkinoita.

Hamina – vapise Dubrovnik!

Haminan Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkon on suunnitellut sama kaveri kuin Napoleonin haudan Pariisissa. Kuva: Sergey_S / Shutterstock

Dubrovnik on niin hieno linnoitettu kaupunki, että siellä kuvattiin fantasiasarja Game of Thronesia. Vaan kyllä Suomellakin on oma linnoituskaupunkinsa. Haminaa ympäröi varsin hyvin säilynyt tähdenmuotoinen linnoitus bastioneineen.

Dubrovnikiakin poikkeuksellisemmaksi paikaksi Haminan tekee sen poikkeuksellinen pyöreä asemakaava, jossa keskusaukiolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua, joita yhdistää kaksi ympyräkatua.

Ja niin kuin oikeassakin Dubrovnikista, myös Haminasta käsin voi tehdä hienoja saariretkiä. Kaunissaarella on pitkiä hiekkarantoja ja Tammiossa on säilynyt kaunis vanhan ajan kalastajakylä.

Keskiaikaisten taideaarteiden sijaan Haminassa pääsee ihailemaan Tove Janssonin Seurahuoneelle maalaamia upeita freskoja.

Lahti on Suomen Chicago – ja Gotham City

Lahden hyppyrimäkien suojiin sopisi suomalaisen Lepakkomiehen lepakkoluola. Vestman, Flickr CC

Lahtea on jo pitkään kutsuttu Suomen Chicagoksi, gangsterien sijaan lempinimi sai tosin alkunsa lihateollisuudesta. Ja kas, siinä missä Chicago tunnetaan hodareistaan, Lahden lahja Suomen gourmet-kartalle on lihamuki, kertakäyttömuki, joka on täytetty piripintaan kebab-lihalla.

Yhteneväisyyttä lisää sekin, että molemmat ovat komeiden järvien rannalla. Chicago Michiganjärven ja Lahti Vesijärven rannalla.

Lahtea voisi hyvin kutsua myös Suomen Gotham Cityksi, sillä kaupungin jylhä, Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo johdattaa aika lailla lepakkomiesmäisiin tunnelmiin. Sepä vasta olisikin jotain, jos Lahdessa kuvattaisiin suomalainen supersankarielokuva. Lepakkoluola löytyisi tietysti mäkihyppytornien kellarista.

Helsinki – Senaatintori käy melkein Pietarista

Helsinki Kauppatori Tuomiokirkko
Helsingin paraatikeskusta rakennettiin samaan empiretyyliin kuin Pietari. Kuva: Scanrail1 / Shutterstock

Kun Helsingistä tehtiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, Senaatintorin ympärille rakennettiin empire-tyylinen keskusta Pietarin malliin. Pietarissa kaikki on toki monin verroin suurempaa ja keskusta laajempi, mutta yhdennäköisyys on riittänyt Hollywoodille.

Kun Neuvostoliiton aikana amerikkalaiset eivät päässeet aidoille paikoille kuvaamaan, Helsinki sai esittää Pietaria. Roolisuorituksista kuuluisin on Warren Beattyn tähdittämä Punaiset (1981), joka kertoo amerikkalaismiehestä lokakuun vallankumouksessa.

Helsingistä löytyvät myös Suomen parhaat venäläiset ravintolat. Jos itänaapurin kaipuu yllättää, käy herkuttelemassa Neuvostoliiton suurlähetystön viereen jo vuonna 1972 perustetussa Šašlikissa.

Illalla Leningradin sosialistisiin tunnelmiin pääsee Aki Kaurismäen perustamassa Kafe Moskvassa.

Kökar – Ahvenanmaalta löytyy Suomen Kreeta

Kökar Ahvenanmaa
Tältä näyttää Suomen Hania. Kuva: Udo Haafke / Visit Finland

Suomen Kreeta löytyy Ahvenanmaan ulkosaaristosta. Kökar on ulkosaariston saareksi niin suuri, että se muodostaa jopa oman kuntansa. Nähtävyytenä on raunioita niin keskiajalta kuin vieläkin kauempaa, aina pronssikaudelta asti.

Niin sanotulta Ötterbottenin asuinpaikalta on löytynyt jälkiä hylkeenpyytäjien leiristä tuhatluvulta ennen ajanlaskun alkua. Suomalaista muinaiskulttuuria siis! Vain legendat minotaurista tai jättiläishylkeestä puuttuvat.

Kökarissa voi muutenkin heittäytyä entisaikain lumoukseen, sillä saaren rakennukset ovat kauniita, punaisia puutöllejä. Jos siis Kökar on Suomen Kreeta, niin Kökarin kaunis pääkylä on tietysti Suomen Hania.

Käräjämäki – näe ja koe Suomen Stonehenge

Käräjämäki eli Suomen Stonehenge. Suomen esihistoriallisissa nähtävyyksissä pieni on kaunista! Kuva: Antti Helin

Suomesta löytyy myös mystinen kivikehä, tosin hieman Stonehengeä pienemmässä mittakaavassa. Kivirinki jököttää metsäisellä mäellä Satakunnassa, aivan Euran keskustassa. Kooltaan kivet ovat paljon Stonehengeä pienemmät, mutta merkitykseltään yhtä mystiset.

Suunnilleen tuhatluvulta periytyvää Käräjämäen kivikehää pidetään jonkinlaisena hautamuistomerkkinä, vaan mistä sitä tietää, vaikka Käräjämäen nimessä olisi totuuden ydin: ehkä ehkä juuri näillä kivillä Suomen esihistorian viisaat tietäjät, druidien kotoperäiset vastineet, ovat loitsineet ja istuneet käräjiä.

Salpalinja – Suomen Kiinanmuuri seuraa itärajaa

Salpalinja
Bunkkerin korsutykki Miehikkälän Salpalinja-museossa. Kuva: Jaripk / Wikimedia Commons

Suomella on jopa oma Kiinanmuurinsa, Salpalinja, joka jatkuu pitkin itärajaa. Mongolialaisten sijaan uhkana olivat veli venäläiset.

Talvisodan jälkeen Mannerheim käski linnoittaa Suomen itärajan Neuvostoliiton uuden hyökkäyksen varalta. Syntyi 1200 kilometriä pitkä linnoitusketju Salpalinja, Suomen historian suurin rakennustyömaa.

Salpalinjalla ei kuitenkaan koskaan taisteltu: jatkosodassa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin sen itäpuolella. Ei Salpalinjaa silti turhaan rakennettu; vahvan linnoitusketjun uskotaan vähentäneen Neuvostoliiton intoa hyökätä pitemmälle.

Salpalinjan puolustuksia on säilynyt pitkin Itä-Suomea. Hyviä paikkoja niihin tutustumiseen ovat Haminan suunnalla sijaitsevat Virolahden bunkkerimuseo ja Miehikkälän Salpalinja-museo sekä Joensuun bunkkerimuseo. Kaikki kolme esittelevät Salpalinjan puolustuksia.

Jos pidit artikkelista, arvostamme kovasti, jos jaat sen sosiaalisessa mediassa.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

23 KOMMENTIT

  1. Kekseliäitä vertauksia! Vaikkakin muutamista mainitsemistasi kaupungeista minulla on kyllä sen verran ankeat muistijäljet, että esimerkiksi Seinäjoki ei kovin äkkiä muutu mielikuvissani Brasíliaksi :D Ja tästähän puuttuu tietysti ainakin Tampere, Suomen Manchester.

  2. Hauskasti oivallettu ja selkeitä yhteneväisyyksiä löydetty! :D Matkakuume tosin alkaa olla sitä luokkaa, että tiedä sitten miten pitkälle tämä lohduttaa, etenkin kun Suomessa säät kylmenee syksyä kohti. Mutta täytynee koittaa käydä hakemassa lohtua vaikka tuossa naapurikaupungissa, Suomen Brasiliassa :D

  3. Huikea postausidea ja kyllähän näihin arvioihin on helppo yhtyä! Helsingissä tosiaan on häivähdys Pietaria, se tuli tänään taas itsekin koettua. Ja Salpalinnasta erityismaininta, siinä on kuitenkin Suomen kautta aikain isoin rakennusprojekti.

  4. Olipa vetävä otsikko; pakko oli lukea koko juttu. Mielenkiintoisia vertauksia kotomaan kohteista ulkomaailmaan verrattuna. Monet olivat ennestään tuttuja, sekä Suomen että muiden maiden paikat. Vanhempani kävivät Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun, itse olen ollut esiintymismatkoilla Dubrovnikissa ja Ateenassa suomalaisten kaupunkien lisäksi. Näkökulma oli virkistävä hyvine kuvineen. Kiitos!
    Juha

  5. Vähän epätoivoistahan tämä matkailijaksi itsensä mieltävän ihmisen elämä näinä kuukausina alkaa olla. Kesä meni vielä ”normaalisti”, sillä emme muutenkaan kesäisin juuri kotimaata ja Pohjoismaita, siis tänä kesänä Norjaa, kauemmas tapaa lähteä, mutta marraskuussa monikin näistä kotimaan kohteista alkaa olla vähemmän houkutteleva. Seinäjoella ”pitäisi” kyllä ehkä joskus käydä, kun en ole koskaan käynyt, mutta sinnekin on pääkaupunkiseudulta matkaa ja pitkät junamatkatkin taitavat nykyisin olla potentiaalisia joukkoaltistuspaikkoja. Sigh.

  6. Salpalinja käy kyllä hyvin Kiinan muurista ja Kökar on jopa kreetampi kuin Kreeta, mutta Seinäjokiko Suomen Brasilia? Hmm…
    Joensuu on sitten tietysti Suomen Venetsia, yhtä lailla veden ympäröimiä. Vanhana turkulaisena minun täytyy todeta, että Turussa on kaksi kaupunginosaa, nimittäin ” täl pual jokke” ja ”tois pual jokke”.

    • Totta, Turkuun livahti paha lingvistinen virhe, nyt se on ansiostasi korjattu, kiitos! Mietin kyllä Joensuuta Suomen Napolina, kaupungissa kun on mahtava pizzeria Roihu, mutta Venetsia ei tullut mieleenkään, vaikka kaupungissa riittääkin siltoja :)

    • Brasilian pääkaupunki Brasilia on rakennettu keskelle lakeuksia. Siellä on paljon Seinäjoen kirkon kaltaisia ”moderneja” rakennuksia. Kauempaakin on haettu vertauksia. Grand Canyon on muuten Arizonan ja Utahin rajalla.

  7. Hankoa on pidetty taas Suomen Key Westinä. Enpä tiedä, ehkä se on pikemminkin Suomen Jurmala tai peräti Riviera. Kiinammuuri löytyy kyllä Tampesterista. Mun exäni mielestä Lappi on Suomen Nevada.

    • Totta, Lappi on kyllä aika Nevada. Siellä on Suomen Grand Canyon eli Kevon kanjoni ja kultaryntäystäkin on riittänyt. Rovaniemi voisi sitten olla Suomen Las Vegas kaikkine joulukitseineen. Toisaalta Lapissa on myös Suomen Niagara, Pihtsusköngäs. Hankoa Suomen Key Westinä pitää vielä hieman mietiskellä, millaisia yhteneväisyyksiä löytyy. Vai olisiko Key West sittenkin Nauvo, jonne ajellaan samaan tapaan siltojen kautta? Suomen Riviera voisi olla lähemänä Hankoa, kenties jopa Suomen Nizza, kun molemmissa ovat viihtyneet entisaikaan meren äärellä yläluokka.

  8. Hauskoja vertauksia kaikki. Tuo Salpalinja onkin sellainen, johon kiinnostaisi tutustua tarkemmin. Lähellä itärajaa on usein tullut ajettua kohti pohjoista ja taas takaisin kohti etelää, mutta ei ole muuten tullut tutustuttua kohteeseen, vaikka se olisikin sellainen, johon varsinkin näin historiasta kiinnostuneena olisi varmasti hyvä tutustua tarkemmin.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi