Seinäjoki on matkakohteena mysteeri. Seinäjoen rautatieasemalla moni ihmettelee turisteja, yleensä japanilaisia, jotka jäävät pois pohjoisen junasta. Siis miksi ihmeessä juuri Seinäjoella?
Suomessa ei Seinäjokea tunneta matkakohteena oikein muusta kuin tangomarkkinoista ja Provinssi(rocki)sta. Rockfestarin nimi kertookin jo olennaisen Seinäjoen asemasta Suomen kartalla. Seinäjoki on Suomen matkailumaantieteen provinssia.
Paitsi niiden japanilaisten silmissä.
Seinäjoen todellinen arvoitus ei kuitenkaan ole se, miksi japanilaiset ja muut kulturellit ulkomaalaiset matkustavat Seinäjoelle, vaan se, miksi kaupunki ei tunnu kiinnostavan suomalaisia kotimaanmatkaajia, vaikka kaupungin keskusta on itsensä Alvar Aallon suunnittelema.
Seinäjoella on pikemminkin ruman kaupungin maine. Eikä maine ole aivan tuulesta temmattu: kaupungin keskusta näyttää sekalaiselta kokoelmalta moderneja rakennuksia vailla suurempaa esteettistä arvoa.
Mutta siellä seassa on yllättäviä löytöjä: kivoja kahviloita ja ravintoloita, legendaarinen karaokekuppila ja yksi Pohjanmaan parhaista hotelleista. Keskustan laidalla kannattaa käydä uudessa kulttuurikeskuksessa Kalevan Navetassa.
Ja Aalto-keskus, kyllähän se on upea.
Kyllä näillä ansioilla Seinäjoellakin saa elämyksellisen kotimaan viikonloppuloman vietettyä.
Aalto-keskus – Seinäjoen paras nähtävyys
Aallon arkkitehtuurin äärellä tuntuu usein siltä, että me suomalaiset emme ansaitse häntä. Kun taannoin äänestettiin suurinta suomalaista, Aalto jäi vaatimattomalle sijalle 33, vaikka maailmalla hänet arvostetaan 1900-luvun merkittävimpien arkkitehtien joukkoon.
Aallon työt tuntuvat avautuvan Suomessa vain arkkitehtuuriin syvemmin vihkiytyneille.
Ainakin itselläni kesti pitkään innostua Aallon arkkitehtuurista. Vuosian sitten kävin ties kuinka monta kertaa Seinäjoella riiuureissuilla, eikä Aalto-keskus kolahtanut millään tavalla. Nyt, vuosia myöhemmin, paluu paikalle sai aivan toisiin tunnelmiin.
Tämähän on fantastinen!
Kirkko ja seurakuntatalo, kaupungintalo, teatteri, kirjasto ja virastotalo tarjoilevat siellä täällä kiehtovia näkymiä. Jos ne eivät yksittäisinä rakennuksina kuulukaan suomalaisen sankariarkkitehdin kaikkein maineikkaimpiin ja arvostetuimpiin töihin, muodostavat ne yhden suurimmista Aallon suunnittelemista kokonaisuuksista.
Helpolla Aalto-keskus ei syntynyt 1960-luvulla. Urakkaa vaivasivat Seinäjoen talousvaikeudet. Kun Lakeuden ristin kirkkoa rakennettiin, olivat Seinäjoella rahat niin tiukalla, että monessa asiassa tingittiin.
Kirkko jäi vuoraamatta mustalla graniitilla, ja jopa kirkontorni – se varsinainen lakeudelta nouseva risti – oli vähällä jäädä rakentamatta. Teatteri valmistui vasta parikymmentä vuotta myöhemmin, pitkälti Aallon kuoleman jälkeen.
Edes nyt rahat eivät tunnu riittävän keskuksen asialliseen ylläpitoon. Kaupungintalon takaosa seisoo nurmikummulla, jonka amfiteatterimaisetporrastasanteet on päästetty rapistumaan. Voi Seinäjokea!
Seinäjoen pääkirjasto on Suomen hienoimpia
Aalto-keskuksen vieressä on Seinäjoen uudehko pääkirjasto Apila, jonka maanalainen käytävä yhdistää Aallon suunnittelemaan kirjastoon.
Vanha ja uusi arkkitehtuuri käyvät kokonaisuudessa hienoa vuoropuhelua. Uusi kirjasto kytkee kokonaisuuden nykypäivään.
Tai siltä nyt vaikuttaa. Maineikkaan JKMM Arkkitehdit -toimiston suunnittelema Apila näyttää ainakin nyt hienolta wow-arkkitehtuurilta. Vaan mistä sitä tietää, millä silmin katselemme sitä 50 vuoden päästä. Kestääkö se aikaa, vai näyttääkö se silloin vain väsyneeltä oman aikansa lapselta?
Pääkirjastossa on nähtävillä maailman laajin kokoelma Alvar Aallon lasitöitä.
Suojeluskuntatalo – Aallon ensimmäinen työ
Seinäjoella voi ihailla myös Alvar Aallon varhaiskauden klassismia. Sitä edustaa 1920-luvulla valmistunut Suojeluskuntatalo, Aallon ensimmäinen julkinen työ.
Kolmen rakennuksen kokonaisuudessa toimii Suojeluskunta- ja lottamuseo. Sisäpihalla on Suojeluskuntalainen-patsas.
Suojeluskunta oli vuosina 1918–1944 toiminut oikeistohenkinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, jonka eetoksena oli Suomen turvallisuus – niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin uhilta. Toimiessaan se oli Suomen suurin kansalaisjärjestö. Järjestö lakkautettiin jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton painostuksesta.
Suojeluskuntalo sijaitsee Kauppakadulla, melkein Kauppatorin vieressä. Talo on yksi harvoja keskustassa säilyneitä kauniita vanhoja rakennuksia.
Törnävän kenttä, kartano ja Etelä-Pohjanmaan museo
Kolmen kilometrin päässä keskustasta on Törnävä, jonka kentällä järjestetään rockfestivaali Provinssi kesäkuun viimeisellä viikolla.
Festivaalin ohella Törnävä tunnetaan myös nimikkokartanostaan, jonka historiassa riittää käänteitä. Törnävän kartanossa on pidetty luontaisparantolaa, talouskoulua ja sotasairaalaa, jossa oli hoidettavana myös Suomen kuuluisimpiin sotilaisiin lukutuva Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni.
Nykyisin kartano toimii Seinäjoen kaupungin edustustilana. Törnävän kartanon pihapiirissä voi kuitenkin käydä vierailemassa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa.
Melkein kartanon (ja Törnävän kentän) vieressä on legendaarinen, pyöreänmuotoinen hotelli Sorsanpesä.
Hotelli on nähnyt hyviä ja huonoja aikoja. 1980-luvulla hotellin yökerho oli koko Etelä-Pohjanmaan suosituimpia tanssipaikkoja, mutta hotelli on ollut vuosien varrella myös suljettuna. Nykyisin se on sisustettu modernin tyylikkääksi.
Kyrkösjärven näkötorni – maailman suurin periskooppi
Seinäjoen uusimpia nähtävyyksiä Kurkösjärven näkötorni, joka toimii kuin jättimäinen periskooppi: tornin juurella on peili, johon yläosista avautuvat näkymät heijastuvat. Ainakin periaatteessa.
Omalla vierailullani peili oli sangen likainen, ja periskooppimaisuuskin on vähän niin ja jäin, sillä näkymää ei voi liikuttaa. Idea on hauska, mutta käytännössä parhaat maisemat avautuvat, kun kiipeää näkötornin huipulle.
13 metriä korkean puisen näkötornin on suunnitellut Suomen johtaviin arkkitehteihin kuuluvan Anssi Lassilan arkkitehtitoimisto. Lassilan käsialaa ovat esimerkiksi Kärsämäen paanukirkko ja puinen Kuokkalan kirkko Jyväskylässä.
Näkötorni sijaitsee Kyrkösjärven rannalla entisen asuntomessualueen vieressä. Messualueella voi käydä katsomassa vaikkapa puukerrostaloa.
Lähetytyvillä on myös Kyrkösjärven Uusi uimaranta, yksi seinäjokelaisten kesäsuosikeista.
Kalevan Navetta, Seinäjoen taidehalli ja Rytmikorjaamo
Keskustan pohjoispuolella on uusi ja moderni Itikanmäen asuinalue. Sen sydämessä on komea vaha navetta, Kalevan Navetta, jossa toimii nykytaiteen näyttelyitä järjestävä Seinäjoen tadehalli.
Nimestään huolimatta vuonna 1890 valmistunut Kalevan Navetta ei ehtinyt koskaa toimia navettana, sillä sen rakennuttanut kartano meni saman tien konkurssiin. Navetta muutettiin verkatehtaaksi, ja sittemmin se ehti olla pitkään myös puolustusvoimien käytössä, kunnes se vihdoin vuonna 2020 otettiin kulttuurikäyttöön.
Taidehallin ohella Kalevan Navetassa toimii erilaisia kulttuuripajoja sekä lounasravintola ja kahvila Äärellä Kuppi+Kattila.
Vieressä on Seinäjoen vanha Upseeritalo, josta vuorataan majoitukseen viihtyisää huoneistoa.
Majapaikan sijainti on erinomainen varsinkin, jos on aikeissa suunnata illalla keikalle Rytmikorjaamoon, Seinäjoen ”Tavastialle”, jonne on Kalevan Navetalta vain lyhyt kävelymatka.
Seinäjoki on Duudsonien kotikaupunki
Nykyisin Seinäjoki taidetaan tuntea Aaltoakin paremmin rämäpäisistä Duudsoneista, 2000-luvun Vaahteramän Eemeleistä.
Duudsonien lahja Seinäjoella on mahtava Duudsonit Activity Park eli DAP, jossa voi kokeilla parkouria, hyppiä huikeilla trampoliineilla ja kokeilla vaikka polkuautoja.
DAP sijaitsee Ideapark Seinäjoen yhteydessä keskustan kupeessa.
Seinäjoen ravintolat ja baarit
Seinäjoen mukavin kahvila on Kalevankadun varrella sijaitseva Valkoinen puu, joka kuuluu Kauhavalta alkunsa saaneeseen pohjanmaalaiseen kahvilaketjuun.
Ravintoloista kunnianhimoisin on gourmet-ruokaan panostava Juurella. Tyylikäs ruokapaikka on myös melkein Aalto-keskuksen vieressä sijaitseva Uppalan kartano, josta onkin enää lyhyt kävelymatka Vapaudentietä pitkin Mallaskosken panimoravintolaan. Lyömätön paikka etenkin kauniina kesäpäivänä.
Olutfanien kannattaa käydä keskustassa myös viihtyisässä Kabackassa ja viininystävien Vinolassa.
Härmän Häjy – Seinäjoen karaokebaari
Jos taas kaipaa pohjanmaalaista häjyilyä, kannattaa suunnata rautatieasemaa vastapäätä sijaitsevaan karaokebaari Härmän Häjyyn, Seinäjoen legendaariseen räkälään, jonka asiakaskunnassa riittää nahkaliivejä, stetsoneita ja Suomen leijona -paitoja.
Ainakin aikoinaan baarin sisäänkäynnin vieressä oli puupölkky, johon oli isketty puukko. Kyltti kertoi: ”Puukoot tähän.”
Majoitus Seinäjoella
Seinäjoki on hyvä yöpymispaikka Pohjanmaan-matkalla keskeisen sijaintinsa ja ihastuttavan Hotelli Alman ansiosta. Almassa on huoneita niin tunnelmallisessa puutalomiljöössä kuin vanhassa vesitornissakin.
Seinäjoelta löytyvät myös Sokos- ja Scandic-hotellit. Katso tarjoukset Seinäjoen majoitukseen.
Retkiä Seinäjoelta
Seinäjoelta käsin on kätevä tutustua Pohjanmaan nähtävyyksiin. Melkein vieressä ovat viinastaan kuuluisa Koskenkorva ja Kurikka, joka tunnetaan paitsi mämmiä syövästä sankarihiihtäjästä, myös Suomen kuninkaallisimmasta kusipaikasta.
Kolmessa vartissa ajaa Veljekset Keskisen kyläkauppaan Tuuriin ja tunnissa Power Parkiin, joka on yksi Suomen parhaista huvipuistoista.
Matka Seinäjoelle
Seinäjoelle on hyvät junayhteydet, sijaitseehan kaupunki pohjoisen radan varrella. Rautatie- ja linja-autoasema sijaitsevat rinnakkain keskustassa Seinäjoen matkakeskuksessa.
Seinäjoelle ajaa Vaasasta tunnissa ja Tampereelta kahdessa. Turkuun on ajomatkaa kolme ja puoli tuntia ja Helsinkiin neljä.
Seinäjoki kokemuksia
Seinäjoesta kirjoitti kaupungissa useita kertoja vieraillut matkailutoimittaja Antti Helin. Kerro omia kokemuksiasi Seinäjoesta – kannattaako kaupungissa käydä vaikkapa viikonloppulomalla vai ei? Mitä Seinäjoella pitää ainakin kokea?
Suurkiitos Annelle alta löytyvistä vinkeistä. Niistä lisäsimmekin jo osan sivulle.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
Muistettava on myös Seinäjoen oma kaupunginteatteri, jonka aulan lattiasta ja rappusista voi bongata kivettyneitä simpukoita ja muita mereneläviä. Koko komeus on Alvar Aallon suunnittelema. Ohjelmisto on kautta vuosien ollut pätevää ja ammattitaitoista. Kesällä sitten Törnävän kesäteatteriin. Ympäristö on tunnelmallinen ja alueelta voi bongata mm. komean patsaan suomenhevosen kunniaksi. Seinäjoella on myös muutama pätevä kirppis niille, jotka haluavat säästää ja löytää jotain kivaa pikkurahalla. Tiedot löytyvät netistä.
Seinäjoen Valkoinen Puu on alkujaan Kauhajoelta, ei Kauhavalta kuten jutussa kerrotaan. Kauhajoella köytyy edelleen oma yksikkönsä.
Seinäjoella on komea jalkapallostadion, kannattaa käydä katsomassa SJK:n peli ja nauttia puoliajalla makkaraa ja olutta tyylikkäässä sportbarissa.
Seinäjoella on pieni ja sympaattinen itse tehty tekovuori, jonka takana on mukavia maastolenkkejä. Lapsien kanssa kannattaa aloittaa satusuunnistus tekojärvi Kyrkösjärven puolelta.
Kyrkösjärvessä voi uida ja siitä voi kalastaa, rannassa on pukukopit ja kahvilapalvelut. Kyrkösjärven voi myös kiertää pyörällä, jalan tai hiihtäen reitti on helppo ja tasainen, pituudeltaan 18,5 kilometriä. Kierroksella voi nähdä kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittaneen periskooppina toimivan näkötornin, 2016 vuoden asuntomessualueen ja tomaattien kasvatusta.
Vuoren vastakkaisella puolella Joupin ja Kultavuoren asuinalueiden reunamilla on kökkätyöllä tehdyt rappuset, joissa riittää kauniiden maisemien lisäksi paljon paikallisia kunnonkohottajia.
Jos menee ihan Joupiskan vasenta reunaa ylös, pääsee juoksuhatoihin tai sotilasesteradalle sekä Aarnikotkan kodalle. Lepakkolaavun luona voi paistaa välipalaa.
Seinäjoella on viihtyisä uimahalli, jossa on pienten lasten lämmin allas, allas ja vesiliukumäki vähän isommille lapsille ja ns. aikuisten allas jossa on toki tilaa leikkijöille ja vapaauimareille.
Uimahallia vastapäätä on iso leikkipuisto ja kesäisin toimiva liikennepuisto.
Jokiveneristeily on hauska! Sen jälkeen voi poiketa syömään tai juomaan jokiravintola Joellaan.
Ruokapaikkoja on moneen makuun: tyylikkäämpää linjaa edustaa Uppalan kartano, Äärellä ja Juurella. Rentoa ruokaa saa ketjupaikkojen lisäksi Mallaskoskelta tai sisarravintola Kabackasta. Myös Hoky smoke on suosittu. Kahvilla kannattaa käydä Valkoisessa puussa.
Jos tekee mieli tanssia, parhaat kemut on Kullervossa. Mutta sitä ennen käydään näyttäytymässä Palaverissa, Vinolassa tai Vekselissä. Bändit esiintyvät yleensä Rytmikorjaamolle, johon on usein ilmainen kuljetus keskustasta, jollei jaksa kävellä paria kilometria.
Rytmikorjaamolta saa myös lounasta ja sieltä löytyy pakohuoneita.
Areenalla on ympäri vuoden erilaisia messu- tai markkinatapahtumia.
Tässähän on aivan valtava pläjäys asiantuntevia paikallistason vinkkejä, suurkiitos Anne!