Vaasa, Kotipizzan koti, on yksi niistä monista Suomen kaupungeista, jotka on suotta unohdettu matkakohteina. Harva matkaa Vaasaan varta vasten kaupunkilomalle, mutta kannattaisi. Kaupungissa vierähtää elämyksellisesti pitkä viikonloppu.
Samalla pääsee näkemään, oliko Vaasasta kotoisin oleva Vesku Jokinen oikeassa laulaessaan Klamydian toisella studioalbumilla, Los Celibatosilla:
”Kun Vaasa jotain järjestää, / Niin tulee varmasti pettymään. / Ei sinne ketään tuu, / Himassa ne vain istuu, / Vaasalaiset on homeperseitä.”
Lyhyellä vierailulla vaasalaisista ei välttämättä saa täyttä ja totuudenmukaista kuvaa, mutta varsinkin aurinkoisina kesäpäivinä keskusta näyttäytyy hyvinkin kauniina. Siellä täällä on jugendkaunottaria ja tunnelmallisia puutalokortteleita.
Siihen nähden, ettei Vaasaa juuri tunneta matkakohteena, on ruotsinkielisen Pohjanmaan vauraassa keskuksessa yllättävänkin paljon nähtävää. Ja lisää elämyksiä löytää Vaasan ympäristöstä Pohjanmaalta.
Merenkurkku ja Raippaluodon silta – Vaasan paras nähtävyys
Vaasan kuuluisin nähtävyys on Merenkurkku, Unescon maailmanperintökohde, jossa maa kohoaa melkein silmissä.
Merenkurkkua kannattaa käydä ihailemassa Björkössä, kauniissa rantakyässä jolle pääsee Raippaluodon kautta, pitkin Suomen pisintä ja komeinta siltaa.
(Tässä vaiheessa joku vaasalainen yleensä huomauttaa, etteivät Raippaluoto ja Björkö sijaitse itse asiassa Vaasassa, vaan kaupunkia ympäröivässä Mustasaaren kunnassa.)
Vanha-Vaasa – noitia ja raunioita
Vajaan 10 kilometrin päässä Vaasan keskustasta on Vanha-Vaasa, jonka rauniot kuuluvat Suomen vaikuttavimpiin. Väitämme, että Pyhän Marian kirkon raunioista tulee vielä lähivuosina yksi Suomen Instagram-suosikeista.
Täällä sijaitsi kaupungin keskus aina vuoteen 1852 ja Vaasan paloon asti. Palo alkoi turvepehkuvarastosta ja tuhosi melkein koko kaupungin.
Vanhasta-Vaasasta jäivät jäljelle Pyhän Marian kirkon vaikuttavat rauniot, upeat Vaasan hovioikeuden talo sekä Wasastjernan talo, jossa toimii nykyisin Vanhan-Vaasan museo.
Kaikki kolme ovat hienoja vierailukohteita. Reilun kilometrin päässä on myös kallio, jolla mestattiin 1600-luvulla kaksi noitaa.
Lue lisää: Vanha-Vaasa
Vaasan tori ja Suomen vapaudenpatsas
Vaasan keskustan sydämessä on – tietysti – tori. Se on yllättävänkin suuri. Peräti mahtavan kokoinen.
Kunniapaikalla seisoo Yrjö Liippolan veistämä Suomen vapaudenpatsas. Komea patsas muistuttaa siitä, kuinka Mannerheim otti helmikuussa 1918 Vaasan torilla vastaan Saksasta Suomeen palanneen jääkärien pääjoukon.
Patsaan jalustassa on teksti ”Isänmaansa vapauttajille 1918”. Ei ole vaikea päätellä, kummalla puolella vaasalaiset ovat kansalaissodan jakolinjaa.
Patsaan selkäpuolelle onkin veistetty Mannerheimin reliefi. Etupuolella leijona polkee jotain jalkoihinsa. Lohikäärmettä?
Torin suurin rakennus on moderni Rewell-Center, jonka suunnittelusta vastasi Viljo Revell, sama kaveri, joka piirsi yhdessä Heikki Castrénin kanssa Helsingin pahamaineisen Makkaratalon.
Ostoskeskuksen kulmalla jököttää aivan toisen näköinen rakennus, mahtava C. J. Hartmanin talo. Kauno Kallion suunnitteleman talon rakennutti rautakaupaksi Erik Hartman, joka oli haaveillut arkkitehdin urasta mutta isä pakotti perheyrityksen johtajaksi. Kerrotaan, että valtavan kallis, 50 vuoden velalla rakennettu talo oli hänen kostonsa isälleen.
Rakennus kuitenkin pelasti firman, sillä sen vuokratuloilla Hartmanin monialayritys selvisi yli 1930-luvun lamavuosien ja porskuttaa edelleen.
Torin kulmalla ovat myös uusgotiikkaa edustava Vaasan kauppahalli sekä hyvin pidetty Original Sokos Hotel Vaakuna Vaasa.
Sweet Vaasa, Vaasan kirkko ja Edelfeltin alttaritaulu
Hartmanin talon kulmalta Hovioikeudenpuistikko vie Vaasan kirkolle. Puistotien varrella ovat monet Vaasan hienoimmista rakennuksista, kauneimpana kaikista upea jugendpalatsi, Fredrik Thesleffin suunittelema Kurtenia.
Kurtenian uudehkona vetonaulana on totaalisen herkullisia kakkuja taikova Sweet Vaasa.
Kannattaa pistäytyä sisään myös Vaasan kirkkoon, jonka kolmesta alttaritaulusta keskimmäinen on Albert Edelfeltin maalaama Paimenten kumarrus.
Vaasan vesitorni ja designkauppa Loftet
Kannattaa kaikessa rauhassa kuljeskella kirkon naapurikortteleissa. Keskusta on täällä kauneimmillaan. Poikkea ainakin Kirkkopuistikkoa pitkin ihailemaan jugendtyylistä Vaasan vesitornia. Se on Suomen vanhin yhä käytössä oleva vesitorni. Tornin sisällä voi harrastaa seinäkiipeilyä.
Samalla voi ihailla vieressä jököttävää kaunista jugendkoulua.
Vesitornin vieressä, korttelin toisella puolen, on puutalojen muodostama viehättävä kokonaisuus. Täällä toimii designkauppa Loftet ja mukava kahvila.
Vaasan hovioikeus ja kaupungin paras lounaspaikka Hejm
Kirkon jälkeen Hovioikeudenpuistikko johtaa komealta, punatiiliseltä linnalta näyttävän Vaasan hovioikeuden luokse.
Hovioikeuden puistikossa on Jääkäripatsas. Täältä kannattaa kävellä vielä rantaan upealle modernille puurakennukselle, Fisket Husille, jossa toimii Vaasan paras lounaspaikka, ravintola Hejm. Murresana tarkoittaa kotia, kuten varmaan arvasittekin.
Hejmistä on tullut aika lailla vaasalaisten olohuone, joten pöytä kannattaa varata etukäteen.
Kuntsi
Viihtyisä, merellinen sijainti on myös modernin taiteen museolla Kuntsilla terassilta. Museo toimii vanhoissa satamamakasiineissa. Näyttelyt ovat vaihtuvia ja yleensä hyvinkin kiinnostavia.
Kuntsin edustalla on kesäisin Sisäsataman terassi, jossa bändit esiintyvät kesällä ja meno on hyvinkin mukavaa. Terassin on perustanut Tommi Mäki, joka vastaa kutakuinkin kaikesta kivasta, mitä Vaasassa tapahtuu. Mäkin kädenjälkeä on myös elokuinen Vaasa Festival, joka tuo kaupunkiin kotimaisia huippuartisteja.
Pohjanmaan museo
Jos on vähänkään kiinnostunut museoista, kannattaa suunnata Pohjanmaan museoon. Se on erinomainen. Museon kokoelmissa vaasalaiset henkilöt pääsevät ääneen ja samalla opitaan yleisemminkin vanhan ajan elämästä. Yksityisestä kasvaa hienosti laaja yleiskuva. Etenkin Vanhan-Vaasan tarinoita on kerrottu kiehtovasti. Ja senkin erikoisuuden museossa näkee kuin korkista tehdyt pelastusliivit.
Jos historiallinen näyttely on hieno, on Hedmanin kerros huikea. Karl Hedman (1864–1931) oli vaasalainen lääkäri, joka ei saanut vaimonsa Elinin kanssa lapsia, mutta keräsi vaikuttavan omaisuuden ja taidekokoelman, jonka hän lahjoitti Pohjanmaan museolle.
Hedmanin mukaan nimetyssä kerroksessa on sekä eri aikakausien tyyliin sisustettuja huoneita että hämmästyttävä kokoelma suomalaista taiteen kultakauden taidetta. Esillä on niin Eero Järnefeltiä, Helena Schjerfbeckiä, Hugo Simbergiä kuin Tyko Sallistakin. Ja kaiken kruununa Pekka Halosen upea Työstä paluu.
Toki museo voisi olla vieläkin parempi. Siksipä vieno ehdotus vaasalaisille museoihmisille: vielä kun omistaisitte lyhyiden pätkien sijaan omat huoneensa noidile ja puukkojunkkareille niin elämys olisi täydellinen. Kiehtovat ja Pohjanmaan historiaan olennaisesti liitttyvät aiheet toimisivat museolla varmasti sopivina vetonauloina.
Pohjanmaan museo esittelee myös maankohoamista, mutta se osa museosta oli uudistettavana vierailumme aikana.
Huutoniemen kirkko – betonibrutalismin ylistys
Jos pidät retrofuturistisesta betonibrutalismista, et voi jättää väliin Huutoniemen kirkkoa. Sen on suunnitellut kotimaisen betonibrutalismin suurmestari, Aarno Ruusuvuori, sama mies, jonka töihin kuuluu myös Suomen rumimmaksi kirkoksi tituleerattu Tapiolan kirkko Espoossa.
Ruusuvuoren työt eivät jätä kylmäksi; niitä joko vihaa tai rakastaa.
Ulkoasu on karu ja futuristinen. Penkitkin on tehty betonista. Kirkonkelloille ei ole tapulia, vaan ne ovat esillä muurissa.
Pelkistetty muotokieli jatkuu sisällä. Kuten Mirjam Silvén osuvasti toteaa kirkon esitteessä: ”Sisään astutaan matalan aulan kautta korkeaan kirkkosaliin, valoon.”
Alttaritaulua ei ole. On vain harmaan sävyissä vaihteleva tiiliseinä ja rautainen risti, jonka mittasuhteet ovat poikkeukselliset. Poikkipuu on tavallista pidempi.
Oikeana hetkenä luonnonvalo lankeaa ikkunasta kuin teatterin spottivalo ristiin, joka muodostaa valoon ristinmuotoisen varjon. Symboliikka on vahva. Usko on täällä mukana valossa ja varjossa.
Kannattaa käydä katsomassa myös kirkon taakse. Siellä kuusien takana piilossa on Ruusuvuoren kirkon työntekijöille suunnittelema rivitalo kuin moderni pappila. Se on kirkon tapaan upean tyly. Jumala armahtaa, Ruusuvuori ei.
Asevelikylä – Vaasan idyllisin kaupunginosa
Huutoniemen vieressä on Asevelikylä, toisen maailmansodan jälkeen perustettu kaupunginosa, jonne rakennettiin rintamamiestaloja rintamalta palanneille miehille. Tältä näyttää Vaasan versio Helsingin Käpylästä.
Asevelikylän kadut on nimetty Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen mukaan.
Edvininpolku – Vaasan ITE-taidekohde
Asevelikylän perällä on Edvininpolku, yksi Suomen merkittävimmistä ITE-taidekohteista. Sotaveteraani Edvin Hevonkoski on koristellut metsässä kulkevan kuntopolun erikoislaatuisilla veistoksillaan.
Edvininpolku sai alkunsa, kun viereisen Asevelikylän veteraanit toivoivat metsikköön yhteistä oleskelutilaa. Edvin Hevonkoski rakensi oikean korsun. Sen viereen on tuotu Tali–Ihantalassa palvellut tykki.
Hevonkosken into nikkaroida käsillään ei siihen laantunut, vaan hän alkoi tehdä taideteoksia, joita syntyikin vuosien saatossa valtava määrä. Hevonkoski itse toimi sodassa ratsutiedustelijana, mikä selittänee hevosten suurta osuutta teoksissa. Pisimmillään hän kävi yli 40 kilometriä vihollislinjojen takana.
Teoksista kuuluisin esittää tasavallan presidentti Tarja Halosta. Hyvin on näköinen. Punaiset hiukset on muuten tehty auton pesuharjoista. Halonen itse kävi vihkimässä patsaan kossupullolla.
Jos meiltä kysytään, voittaa taiteellisilta – ja liikunnallisilta – ansioiltaan paljon kuuluisamman Parikkalan patsaspuiston.
Uudet asuinalueet ovat vuosien varrella kutistaneet taidemetsää. Kun kuntopolulla oli aikoinaan pituutta 1,2 kilometriä, on se kutistunut 700 metriin.
Bockin panimo
Vaasan oma pienpanimo sijaitsee kauniissa vanhoissa rakennuksissa hieman keskustan ulkopuolella. Bockin panimo perustettiin Vaasaan alun perin jo vuonna 1890, mutta se ehti jo historiansa varrella lopettaa toimintansa, kunnes oluen paneminen aloitettiin Vaasassa uudelleen 2014. Viralliselta nimeltään Bockin panimo on Bock’s Corner Brewery.
Hietasaaren ranta ja Sandö Beach Club
Kauniina kesäpäivänä jos mieli tekee rannalle, aivan keskustan kupeessa Hietasaarella on komea hiekkaranta.
Kesällä 2021 saarelle avataan uusi beach club, jonka perustajana on, kukas muu kuin Tommi Mäki. Herra Mäki ei ole tupsahtanut Vaasaan aivan tuntemattomuudesta, vaan hänen isänsä Jari Mäki on eräänsortin elävä legenda Pohjanmaalla.
Jari Mäki on pyörittänyt Koskenkorvassa iät ja ajat varaosaliikettä, joka on koristeltu lännen rekvisiitalla Vapaudenpatsaan pienoismallia myöten.
Ei mennyt niin kuin Strömsössä
Strömsö on ihan oikea paikka. Ja se sijaitsee Vaasassa. Suosittua televisio-ohjelmaa kuvataan Villa Strömsössä lähellä Västervikin venesatamaa. Puuhuvila on rakennettu vuonna 1852. Alue on vierailijoille avoin ja huvilaan pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.
Stundarsin käsityöläiskylä ja Suomen suurin meteoriittikraatteri
15 kilometrin päässä keskustasta sijaitseva Stundarsin käsityöläiskylä on yksi Suomen viehättävimmistä ulkomuseoista. Samalla kannattaa käydä katsomassa vieressä sijaitsevaa Suomen suurinta meteoriittikraatteria, Söderfjäreniä.
Jos Studars tuntuu olevan turhan kaukana, lähempänä keskustaa on myös pienimuotoisempi Bragen ulkomuseo, jossa on toistakymmentä vanhaa talonpoikaisrakennusta.
Vaasan hotellit
Vaasan viehättävin hotelli on aseman vieressä vanhassa talossa sijaitseva Astor, jonka historia ulottuu jo sadan vuoden taakse. Jatkosodan aikana saksalaisten väitetään pitäneen hotellin kellarissa vakoilukeskusta.
Hyvä vaihtoehto on boutique-henkinen Scandic Vaasa, jossa on isossa osassa huoneita kahden hengen poreamme.
Edullista majoitusta tarjoaa keskustan reunalla Vaasan vankilan vieressä sijaitseva EC-Hostel.
Lasten kanssa voi suunnata keskustan ulkopuolelle Scandic Waskiaan, jonka vieressä on kylpylä Tropiclandia vesiliukumäkineen.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
