Merenkurkku eli Kvarken on niin ainutlaatuinen saaristo, että se on valittu Suomen ainoana luonnonihmeenä Unescon maailmanperintökohteeksi. Vaasan edustalla Pohjanlahti on kapeimmillaan ja jääkaudesta johtuva maankohoaminen voimakkaimmillaan.
Sitä melkein toivoo, että suomeksikin käytettäisiin nimeä Kvarken, sillä se kuulostaa jotenkin mystiseltä ja voisi hyvin olla jokin myyttinen paikka fantasiaromaanissa. Sellainen, jossa merestä nousee ja katoaa saaria ja luotoja kuin itsestään.
Vaikkei maa kohoakaan Merenkurkussa aivan yhtä villisti kuin mielikuvituksessa, ovat tosielämänkin luvut kerrassaan hämmästyttävät. Mannerjää oli täällä mahtavimmillaan kolmen kilometrin paksuista. Sen laki oli siis korkeammalla kuin minne vaikkapa Tatra-vuoret nykyään kohoavat.
Jää painoi maankuorta alaspäin kilometrin verran, mistä se edelleen hiljalleen palautuu ja synnyttää Merenkurkkuun uusia saaria kuin sieniä sateella. Tai no, kuin saaria Merenkurkussa. Siinäpä uusi sanonta hieman sieniä hitaammalle kasvulle.
Geologisessa mittakaavassa maankohoamisen vauhti on kuitenkin huikea: maa kohoaa melkein sentin vuodessa. Pohjanmaan lättänällä rannikolla jo muutaman sentin kohoaminen näkyy rantaviivan selvänä vetäytymisenä, ja vuosikymmenessä maisema muuttuu radikaalisti. Merenkurkun kalavenesatamien paikkaa joudutaan muuttamaan vähän väliä.
Maan uskotaan kohoavan vielä reilut sata metriä.
Parhaiten saaristoon tutustuu tietenkin veneretkillä, mutta jos aika on tiukalla, saa Merenkurkun saaristosta kuvaa myös ajamalla Vaasan lähellä sijaitsevalle Björkön saarelle, jonka näkötornista voi tarkkailla maankohoamisen jälkiä.
Matkalla ylitetään Suomen pisin silta.
Raippaluodon silta – Suomen pisin silta on mahtava näky
Merenkurkun nähtävyydestä käy jo komea Raippaluodon silta, jolla on pituutta reilun kilometrin verran. Korkealta sillalta avautuvat upeat näkymät saaristoon. Merta täplittävät pienet, vasta pinnan ylle kurkottaneet saaret.
Kuinka romanttista, että saarikin voi olla vastasyntynyt.
Paha vain, ettei sillan keskelle ole tajuttu tehdä parkkiruutua. Auto kannattaakin pysäyttää jommallekummalle puolen siltaa ja kävellä sillalle maisemia ihailemaan.
Sillan alkupäässä on mainio kalasavustamo Fisk R. Cederberg, jonka herkkujen äärelle kannattaa pysähtyä jaloittelemaan.
Sillan toisessa päässä on Merten talo, joka esittelee Merenkurkun maailmanperintökohdetta.
Raippaluodon kirkonkylä ja panimoravintola Kvarken
Muutama kilometri Raippaluodon silla jälkeen saavutaan Raippaluodon kirkonkylään, jossa toimii uudehko panimoravintola Kvarken Brewery–Gastropub
Kannattaa poiketa katsomaan myös Raippaluodon puukirkkoa, joka on rakennettu jo 1781. Kylänäkymät ovat muutenkin varsin idylliset kirkon ympäristössä.
Raippaluodossa tie haarautuu. Jos jatkaa suoraan eteepäin, saapuu Björkön saarelle, jonka nähtävyytenä ovat idyllinen Sedjehamnin kalasatama ja hieno näkötorni. Jos taas kääntyy vasempaan Vallgrundvägenille, päätyy ennen pitkää Granösundin saaristolaismuseoon.
Granösundin saaristolaismuseo – vahingossa museoksi
Granösundin saaristolaismuseo löytyy kauniin kylätien päästä. Ulkomuseo esittelee entisaikain saaristolaiselämää, kun saariston tärkeimpiä elinkeinoja oli kalastuksen ohella hylkeenpyynti.
Museo sai alkunsa puolivahingossa 1970-luvulla, kun kyläläiset alkoivat siirtää paikalle turvaan lähistön vanhoja rakennuksia. Hieno kulttuuriteko.
Svedjehamnin kalasatama ja kahvila Salteriet
Björkön saarella on tien päässä Svedjehamnin kalasatama, jonka venevajat ovat saaristoromantiikan ruumiillistuma. Vanhassa kalojen suolaamossa toimiva kahvila Salteriet on tunnelmallinen paikka nauttia lounasta (kello 11–16).
Kahvilan luota luontopolku vie Saltkaretin näkötornille.
Saltkaretin näkötorni – paras paikka ihailla maankohoamista
Saltkaretin näkötorni on mainio paikka ihailla Unescon maailmanperintökohteen arvoista saaristoa. Aivan silmissä se ei sentään kohoa mutta melkein. Jo luontopolun varrelta voi bongata syvälle sisämaahan jääneen merimerkin.
Polun varrella kasvaa paljon tyrniä – se valtaa aina ensimmäisenä merestä vapautuneen maan. Perässä seuraa leppä ja lopulta koivu.
Tornista levittäytyvä maisema on täynnä matalia pikkuluotoja – vastasyntyneitä saaria. Ajansaatossa ne kasvavat yhteen ja muodostuu suurempia saaria. Tämä Björkön saarikin koostui vielä muutama sata vuotta sitten kahdestakymmenestä saaresta, jotka ovat sittemmin sulautuneet yhteen.
Bonuksena tornista voi bongata lintuja, etenkin kesäkuun alussa, jolloin Merenkurkun saaristo on lintujen muuttoreitin varrella. Lintuja näkee toki muulloinkin: pelloilla tepastelevat kurjet ovat niin suuria, että niitä voi ensin erehtyä luulemaan peuroiksi.
Björköstä käsin Merenkurkun saaristosta saa jotain kuvaa jo omin päinkin vierailemalla. Vieläkin antoisammaksi vierailu muuttuu, jos mukaan saa paikallisoppaan. Meitä saarella opasti erinomainen eräopas Kirsti Lehtinen.
Veneretket Merenkurkun saaristossa
Maankohoaminen on johtanut siihen, ettei Merenkurkulla juuri liiku huvipurjehtijoita. Matalalla ja karikkoisella merialueella veneily on turvallista vain seudut tunteville paikallisille.
Merenkurkun saaristossa keskisyvyys on alle kaksi metriä ja neljä metriäkin on alueella jo aikamoinen syväikkö. Kareja on kuin valkohailla hampaita.
Merenkurkun Unescon maailmanperintökohteeseen tehdään kesäisin opastettuja maailmanperintöristeilyjä pienveneillä, joihin mahtuu 12 henkeä. Retket lähtevät Björköbystä Svedjehamnin kalasatamasta.
Suurin osa risteilyistä suuntaa suojelluille Valassaarille. Nimestä huolimatta saarilla ei ole bongattu valaita vaan suomenkielinen nimi on vääntynyt vääntynyt ruotsalaista Valsörarnasta.
Yli kolmesta sadasta saaresta koostuva Mikkelinsaaret on puolestaan huikea kohde merimelonnanharrastajille.
merenkurkku.fi
Höga kusten – Ruotsin puolella
Jos totta puhutaan, on Merenkurkun maailmanperintökohde käytännössä Ruotsin puolella olevan Höga kustenin laajennus. Höga kustenista eli Korkeasta rannikosta tuli maailmanperintökohde jo vuonna 2000, ja kahdeksan vuotta myöhemmin kohdetta laajennettiin myös Suomen puolelle.
Ja niin kuin elämässä yleensäkin, kaikki on suurempaa Ruotsissa. Kun Suomessa Merenkurkku on lättänää saaristoa, Ruotsin Höga kustenissa maankohoaminen näkyy korkeina rantakallioina – Uumajan edustalla maa on kohonnut enemmän kuin missään muualla, peräti 800 metriä.
Jos aika riittää, kannattaakin käydä myös Uumajassa, jonne kulkee Vaasasta päivittäin autolautta.
Pikakelaus 2000 vuoden päähän
Jep, maankohoamisen johdosta Merenkurkku on katoava luontokohde. Kannattaakin vierailla Merenkurkussa ennen kuin on liian myöhäistä ja kurkku kasvaa umpeen. Perämerestä tulee Peräjärvi. Siihen ei mene kuin 2000 vuotta.
Tutustu Merenkurkkuun Vaasasta käsin
Merenkurkun saaristoon tutustuu kätevimmin Vaasasta käsin. Vaasan keskustasta ajaa Raippaluodon sillalle 20 minuutissa.
Vaasassa on mukavasti hotelleja. Oma suosikkimme on keskustan kauniissa vanhassa talossa sijaitseva Hotel Astor.
Lue lisää Pohjanmaasta tai katso tarjoukset Vaasan majoitukseen.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
