Pohjanmaan nähtävyydet – koe nämä lakeuden ihmeet

Sibelius vietti häitään Tottesundin kartanossa Maksamaalla. Satunnainen ohikulkija voi valitettavasti ihailla kartanoa vain ulkoa. Kuva: Antti Helin

Pohjanmaahan liittyy paljon mielikuvia: lakeuksien komeat talot ja omaehtoiset puukkojunkkarit, Koskenkorvan viinatehdas, kitupiikkien Laihia ja Lapuan liikkeen muilutukset.

Mutta millainen on Pohjanmaa matkakohteena – vastaako Pohjanmaa herättämiään mielikuvia?

Kyllä ja ei. Puukkojunkkarien historiasta ei Pohjanmaan-matkailu ole ottanut mitään irti. Sen sijaan lakeuksilla riittää peltoja, leveitä jokia ja komeita punamultaisia taloja ihailtavaksi.

Aluksi Pohjanmaan maisemista oikein hurmaantuu, kun myyttinen, lättänä Pohjanmaa tulee todeksi omien silmien edessä. Kunnes peltoja ja punamultaisia taloja alkaa jo nähdä pitkästymiseen asti. Länsirannikon tie on maisemiltaan yksi Suomen monotonisimmista.

Pieni on ollut merimiehen tölli Kokkolassa.
Pieni on ollut merimiehen tölli Kokkolassa. Kuva: Antti Helin

Yksipuolisista maisemista huolimatta Pohjanmaalla riittää nähtävää ja koettavaa. Pohjanmaa onkin yksi Suomen monipuolisimmista matkailualueista.

Eksoottisia tunnelmia tuovat rannikon ruotsinkieliset puutalokaupungit. Jokaisella niistä on omat luonteensa ja vetonaulansa. Kristiinankaupunki on ihanan idyllinen, Pietarsaaren puutaloalue on Suomen suurin ja Raahen vetonaulana on maailman vanhin sukelluspuku.

Pohjanmaan puutalokaupungeista monipuolisin ja sankarillisin (tämä kaupunki voitti Englannin laivaston) on kuitenkin Kokkola, joka on myös Pohjanmaan paras kohde viikonlopun kaupukilomalle.

Alla esitellään Pohjanmaan kohteet kohteet ja nähtävyydet etelästä pohjoiseen.

Entistä hauskemmaksi kotimaanmatkailun tekee vuonna 2022 julkaistu teos Kerran elämässä Suomi – 321 kohdetta kotimaassa. Olemme koonneet yksien kansien väliin, helposti silmäiltävään muotoon, Suomen upeimmat, kiehtovimmat ja erikoisimmat nähtävyydet.

Kristiinankaupunki – täältä alkaa Pohjanmaa

ulrika-eleanoran-kirkko
Kristiinankaupungissa sijaitseva Ulrika Eleonoran kirkko on hellyttävän kaunis. Kuva: Antti Helin

Pohjanmaa alkaa hieman Kristiinankaupungin eteläpuolelta – jos saavutaan E8-tietä Satakunnasta. Ihanan idyllisessä Kristiinankaupungissa saakin saman tien hyvän johdatuksen Pohjanmaan parhaisiin nähtävyyksiin: rannikon puutalokaupunkeihin.

Missään muualla Suomessa ei ole säilynyt yhtä paljon puutalokaupunkeja kuin Pohjamaalla.

Kristiinankaupungin kuuluisimpia nähtävyyksiä on kapea Kissanpiiskaajankuja. Kaupungissa sijaitsee myös yksi koko Pohjanmaan ihastuttavimmista majapaikoista, Hotelli Krepelin, joka toimii vanhassa merikauppiaan talon pihapiirissä.

Toinen ihana majapaikka on Wanha tupa, joka sijaitsee hieman kaupungin ulkopuolella 1820-luvun maatilalla.

Kristiinankaupungista on reilun tunnin ajomatka Vaasaan. Matkan varrella on Närpiö.

Närpiön kirkkotallit – asuiko Pohjanmaalla hobitteja?

Närpiön kirkkotallit
Närpiön 150 vanhaa kirkkotallia on hämmästyttävä näky. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Närpiön kirkolla odottaa outo näky, jotain, mihin on mahdoton etukäteen täysin varautua. Kirkon edustalla on kolmessa rivissä yli sata pientä, ikkunatonta tölliä. Onko Pohjanmaalla asunut hobitteja?

Kyseessä ovat entisajan kirkkovieraiden käyttämät hevostallit. Vastaavia ei ole säilynyt missään muualla Suomessa.

Tämä on yksi Suomen erikoisista, tuntemattomista nähtävyyksistä. Närpiön kirkkotallit ansaitsivat lisää huomiota. Ehdotammekin, että niissä alettaisiin järjestää joulumarkkinnoita. Siihen ne olisivat taatusti Suomen tunnelmallisin kohde.

Närpiöstä hieman pohjoiseen, Närvijoella, sijaitsee Mäntylän tila, tunnelmallinen maatilamajoitus, jonka aamiainen kuuluu Suomen parhaisiin.

Närpiöstä saavutaankin sitten jo Vaasaan – mutta siitä kerrotaan vähän alempana. Poiketaan ensin suomenkielisen Pohjanmaan puolelle.

Kauhajoki ja Pohjanmaan ihanin majapaikka

Jos jo Kristiinankaupungin majapaikat ovat ihania, vieläkin parempaa on luvassa. 50 kilometrin päässä Kristiinankaupungista (tai Närpiöstä) on Kauhajoki, jonka keskustan kupeessa on upeasti sisustettu Salaisen puutarhan majatalo, todellinen Instagrammaajien unelma.

Kauhajoen toinen nähtävyys on kahvila Valkoinen puu, joka on kasvanut jo pieneksi ketjuksi asti. Kauhajoen Valkoista puuta ovat jo seuranneet kahvilat Seinäjoella ja Tampereella. Erinomaiset kakut.

Kurkkaa samalla vieressä jököttävää, erikoisen näköistä Kauhajoen kirkkoa. Alttaritaulu on vaikuttava kaikessa koruttomassa monumentaalisuudessaan.

Kauhajoelta matkaa voi jatkaa pohjoiseen eli Kurikan kautta Seinäjoelle, mutta myös eteläpuolella on nähtävää.

Kammi-kylä – Suomen erikoisin sauna

Kauhajoen eteläpuolella, keskellä soista metsää on Kammi-kylä, Suomen erikoisin savusauna. Se on koottu sekalaisista joutopuista kuin maahisen mökki, sopivasti vinoon.

Sauna lämpiää tilauksesta, mutta paikan päällä voi käydä pällistelemässä koska vain. Jäähdyttelemään pääsee pulahtamalla suopuroon.

Lauhanvuoren kansallispuisto – käy Pohjanmaan taikajärvellä

Pohjanmaata ei juuri tunneta luontokohteistaan, mutta kyllä niitäkin löytyy. Kauhajoen eteläpuolella sijaitsevan Lauhanvuoren kansallispuiston maisemat tuovat poikkeuksen Pohjanmaan alavaan maahan. Moreenivuori kohoaa sata metriä ympäröiviä alueita korkeammalle, ylös 231 metrin korkeuteen.

Nähtävyytenä ovat valtava Kivijatan pirunpelto ja Spitaalijärvi, jonka hyvin happamalla vedellä on uskottu olevan sairauksia kuten spitaalia parantava vaikutus ja sitä on viety juomaksi Venäjän ruhtinaillekin.

Vieressä on toinenkin kansallispuisto. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto on maamme moni-ilmeisimpiä suoalueita: kansallispuiston alueella esiintyy peräti 45 erilaista suotyyppiä.

Kyllikki Saaren suohauta – Pohjanmaalla on Suomen Twin Peaks

Pohjanmaan traagisin nähtävyys on Kyllikki Saaren suohauta, joka sijaitsee Lauhanvuoren kansallispuiston ja Kristiinankaupungin välissä. 17-vuotias Kyllikki Saari katosi toukokuussa 1953 lähdettyään pyöräilemään hartaustilaisuudesta kotiin.

Hänen ruumiinsa löydettiin suolta. Kyllikki Saaren kohtalo on Suomen kuuluisimpia selvittämättömiä henkirikoksia.

Suolla on pieni, hautakivimäinen muistokivi. Perille johtaa kyltti pieneltä parkkipaikalta Kauhajoentien varrelta.

Historioitsija Teemu Keskisarjan teos, Kyllikki Saari, paljastaa uutta tietoa murhasta, tärkeimpänä se, että Saari oli joutunut useasti rippipappinsa hyväksikäyttämäksi.

Teoksen voi kuunnella Storytelin äänikirjana.

Pirunpesä – kun Pohjanmaalle saavutaan Tampereen suunnasta

Pirunpesän vieressä on hämmentävä Speden patsas. Mitä se esittää? Jäätelökauhaa? Kuva: Antti Helin

Jos Pohjanmaalle saapuu Tampereen suunnasta, ovat tunnelmat aivan toisenlaiset kuin idyllisellä ruotsinkielisellä rannikolla. Pohjanmaalle toivottaa tervetulleeksi Spede Pasanen!

Jalasjärvellä koukataan pienelle sivutielle, joka vie Pirunpesälle.

Pirunpesä on valtava 23 metriä syvä hiidenkirnu, joka tyhjennettiin koomikko Spede Pasasen rahallisella avustuksella ja sen pohjalle viemään rakennettiin portaat. Rahaa paloi kaikkiaan puoli miljoonaa markkaa.

Vieressä on Speden kunniaksi pystytetty patsas, jonka muotokieli herättää ihmetystä. Miten sen jäätelökauhamaista muotoa tulisi tulkita? Että Spede piti jäätelöstä?

Lisää erikoisia nähtävyyksiä on lyhyen ajomatkan päässä Kurikassa.

Kurikka – Juha Miedon patsas ja Kusikivi

Juha Mieto patsas
Juha Mieto lykkii itseään varmoin vedoin Kurikan keskustassa. Liekö Mietaa käynyt koskaan taustalla näkyvässä parturissa trimmaamassa partaansa? Kuva: Antti Helin

Kurikan keskustassa lykkii Juha Miedon näköispatsas. Kultaisena kimaltavan pronssipatsaan taiteellisesta arvosta voi olla montaa mieltä, mutta ainakin se on suuri. Kaksi metriä korkealla jalustalla Mieto viilettää aidossa 197 sentin mitassaan.

Jos maailma olisi täydellinen, patsaan vieressä olisi ruokarekka, joka möisi vuoden ympäri mämmiä.

Mämmiä ahmivan hiihtäjälegendan ohella Kurikka tunnetaan Suomen kuninkaallisimmasta kusipaikasta.

Siinä se on, Kusikivi. Aikojen saatossa suurin osa kivestä on hautautunut maan poveen. Kuva: Antti Helin

Ruotsin kuningas Aadolf Frederik oli vuonna 1752 matkalla Turusta Vaasaan. Kurikan kohdalla iski pissahätä. Koska ABC:n huoltoasemia ei ollut, kuningas meni suuren kiven taakse.

Kivi on edelleen paikoillaan keskustan halki vievän tien varressa ja kuninkaallista tapahtumaa todistaa muistolaatta Kusikiven kyljessä. Kuninkaan vierailun aikoihin kivi tarjosi sentään nykyistä paljon suuremman näkösuojan; aikojen saatossa suurin osa kivestä on hautautunut maan alle.

Aivan Kurikan vieressä onkin jo Koskenkorva.

Koskenkorvan museo ja Jari Mäen lännenkauppa

Kyllä, Koskenkorva on ihan oikea paikka. Suomen kuuluisimmassa viinapitäjässä on tislattu kylän nimikkoviinaa vuodesta 1953, ja sille on on omistettu pieni Koskenkorva Museo.

Koskenkorvan nähtävyyksiin kuuluu myös Jari Mäen legendaarinen lännenkauppa, josta aito punaniska löytää kaiken tarvitsemansa: asevöitä, stetsoneita, kantrivaatteita, sheriffintähtiä ja lassoja. Pihaa koristaa Vapaudenpatsas.

Koskenkorvassa pitää valita, suuntaako kohti rannikkoa Vaasaan vai kiertääkö Seinäjoen kautta Ilmajoelle, Lapualle ja Napuelle.

Ilmajoki – nuijat narikkaan!

Jaakko Ilkan muistomerkki Ilkan kentällä, samalla paikalla, jossa nuijamiesten johtaja teilattiin, eli hänen jäsenensä murskattiin. Kuva: Antti Helin

Melkein Koskenkorvan vieressä, matkalla Seinäjoelle, on llmajoki, joka tunnetaan musiikkijuhlistaan ja Jaakko Ilkasta, joka johti Nuijasodan talonpoikaiskapinallisia 1500-luvun viimeisinä vuosina. Jaakko Ilkalla on maine eräänlaisena Suomen Robin Hoodina, mutta lopulta hänelle kävi huonosti.

Kyröjoen rannalla kohoaa komea, linnamainen muistomerkki samalla paikalla, jolla Jaakko Ilkka teloitettiin ja hänen ruumiinsa jätettiin lintujen nokittavaksi.

Jaakko Ilkasta on sävelletty ooppera, jota esitetään ainakin silloin tällöin Ilmajoen musiikkijuhlilla.

Seinäjoki ja ihana Hotelli Alma

Seinäjoki hotelli
Seksikäs hotelli Alma on hyvä syy matkustaa Seinäjoelle. Kuva: Hotelli Alma

Seinäjoki tunnetaan Alvar Aallon arkkitehtuurista, jota rakentaessa olivat tosin rahat loppua eivätkä suunnitelmat toteutuneet kaikessa loistossaan.

Kesäisin Seinäjoelle vetävät väkeä sekä Seinäjoen tangomarkkinat että Provinssi(rock). Muina aikoina suurin syy pysähtyä Seinäjoella on aseman vieressä sijaitseva Hotelli Alma, jossa on huoneita niin tunnelmallisessa puutalomiljöössä kuin entisessä vesitornissakin.

Seinäjoen lähellä pääsee asumaan myös aidossa (lue: suuressa) pohjalaisessa maatalossa Siirilän tilalla.

Lapua – muiluttaja Vihtorin Kosolan kotikulmilla

Lapua tunnetaan Lapuan liikkeestä, joka muilutti 1930-luvun vaihteessa vasemmistolaisia poliitikkoja eli kuskasi heitä kovaotteisesti itärajalle.

Lapuan liikkeen johtaja oli Vihtori Kosola, ”Suomen melkein Mussolini”. Hänen komea, punainen kotitalonsa, Kosolan talo, seisoo edelleen Lapuan keskustassa, Lapuanjoen rannalla.

Joen vastarannalla on empire-tyylinen Lapuan tuomiokirkko, jonka on suunnitellut sankariarkkitehti Engel. Kirkon vuonna 1938 valmistuneet urut ovat Suomen suurimmat.

Lapuan liikkeen historiaan pääsee tutustumaan kulttuurikeskuksessa Vanha paukku, joka toimii vanhassa patruunatehtaassa.

Lapualta voi myös poiketa ihmettelemään Pohjanmaan mystisintä nähtävyyttä, Levänluhdan uhrilähdettä.

Ylistaro – mitä on jäljellä Pohjanmaan puukkojunkkareista?

Ylistaron hautuumaan vieressä sijaitseva komea, vanha meijeri sai mielikuvituksemme lentämään. Kuva: Antti Helin

Jostain kumman syystä pohjanmaalaiset matkailuyrittäjät eivät ole lähteneet tuotteistamaan nähtävyydeksi maakunnan myyttistä henkeä. Puukkojunkkarien historiasta ei juuri mitään nähtävää löydy.

Miten olisi puukkojunkkarimuseon perustaminen Alahärmään tai Ylihärmään Isontalon Antin ja Rannanjärven kotimaille?

Ylistarossa on sentään Ritarin kotimuseossa nähtävillä aitta, jossa piileskeli Suomen historian hurjin murhamies Matti Haapoja. Ylistaron hautuumaalla on myös Haapojan koskettava hauta.

Hautuumaalla katse kiinnittyy myös vanhaan, jugendhenkiseen meijeriin. Siitäkin saisi mainion vierailukohteen, meijerimuseon, jossa voisi maistaa vastalypsettyä maitoa ja kokeilla itsekin lypsemistä. Me täällä kerran elämässä -sivustolla olisimme ainakin myytyjä.

Jonkin sortin maatilamajoitus meijerin yhteydessä näyttäisi sentään jo toimivan.

Ginistään kuuluisa Napue

Kyrö Distillery
Kyrö Distillery on juottanut Napuen maailmankartalle. Kuva: Veera Kujala

Ylistaron vieressä on Napue, Pohjanmaan kiehtovin kylä. Nähtävyytenä on maailmankaikkeuden suurin pohjalaistalo, Suomen verisin taistelukenttä sekä maailmankuulu ginitislaamo.

Helmikuussa 1714 Napuella käytiin yksi Suuren Pohjan sodan ratkaisevista taistelusta. Turpaan tuli ja Perttilän pelloille kuoli ainakin 2000 miestä, suurin osa suomalaisia ja ruotsalaisia. Taistelun jälkeen venäläiset ryöstivät ja raiskasivat ympäri Pohjanmaata.

Karvaan tappion voi nykyisin huuhtoa mielestään maailman parhaalla ginillä. Kyrö Distilleryssä voi vierailla.

Laihia – nuukaatko käydä Nuukuurenmuseossa?

Ja nyt, vihdoin, lähestytäänkin jo Vaasaa. Matkan varrelle osuu vielä Laihia, josta löytyy – tietenkin – Nuukuurenmuseo. Laihialaisvitsien perinnettä kunnioittava museo on juuri niin vaatimaton, kuin laihialaisilta sopii odottaakin. Se käsittää pikkuruisen mäkituvan, joka on täytetty loppuunkäytetyillä esineillä. Esille on päässyt myös yksiviisarinen kello.

Samassa yhteydessä toimii Laihian kotiseutumuseo, joka onkin sitten hyvinkin antelias kokonaisuus. Se kattaa peräti 16 rakennusta entisellä Rapilan tilalla ja esineitä on näytillä peräti 5000.

Suomalaisista perinteistä kiinnostunut löytää kaikenlaista mielenkiintoista, kuten kokoelman oltermannin eli kylänvanhimman sauvoja. Oltermanni laittoi sauvansa kiertämään kyläläiseltä toiselle kutsuessaan koolle kyläkokouksia tai tiedottaessaan yleisistä asioista talosta toiseen.

Laihialaisten maine kitupiikkeinä syntyi 1860-luvun nälkävuosina, jolloin oman kylän köyhistä pidettiin huolta, mutta maankiertäjien oli turha odottaa laihialaisilta apua. Nuukuus toimi, ainakin tavallaan. Laihialla kuoli nälkävuosina suhteessa vähemmän ihmisiä kuin muualla Suomessa.

Museo on avoinna kesäaikaan tiistaista lauantaihin.

Laihialla pitää tietysti pysähtyä myös Halpa-Hallissa, jonka slogan lupaa: ”Aina kaikki tosi halvalla.”

Vaasa ja Merenkurkku, Pohjanmaan Unescon maailmanperintökohde

Vanhan-Vaasan rauniot
Vanhan-Vaasan raunioilla. Kuva: Mikael Matikainen / Vaasan kaupunki

Vaasan nähtävyytenä ovat Vanhan Vaasan komeat rauniot. Yhtä hienoja raunioita ei tahdo Suomesta löytyä, Suomenlinnaa lukuun ottamatta.

Raippaluoto
Raippaluodon silta kajastaa talviyössä kuin kangastus. Kuva: Conny Sundström / Visit Vaasa

Vaasasta käsin kannattaa tutustua Merenkurkkuun, jossa maa kohoaa niin nopeasti, että Unesco on tehnyt siitä maailmanperintökohteen. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, yli ajetaan Björkön saarelle, jossa voi ihailla maankohoamisen muokkaamia maisemia Saltkaretin näkötornissa.

Vaasan hotelleista tunnelmallisin on vanhaa aikaa henkivä Hotel Astor.

Vöyrin kirkko – Suomen vanhin puukirkko

Vöyrin kirkko
Vöyrin kirkko on Suomen vanhin puukirkko. Kuva: Santeri Viinamäki / Wikimedia Commons

Suomen vanhin puukirkko sijaitsee Vöyrissä Vaasan lähellä. Vöyrin kirkko valmistui vuonna 1626. Kirkon aarteina on 1300-luvun lopun saksalainen krusifiksi ja alttarikaappi, jonka hakkapeliitat toivat sotasaaliina Lyypekistä.

Samalla suunnalla Vaasan pohjoispuolella on myös Tottesundin kartano, jossa Sibelius vietti häitään. Valitettavasti kartanoa voi ihailla vain ulkoa.

Vänrikki Stoolin keskus – täällä Ruotsi hävisi Suomen Venäjälle

suomi pohjanmaa oravainen
Vänrikki Stoolin keskuksessa pääsee vanhan ajan tunnelmiin. Kuva: Antti Helin

Vänrikki Stoolin tarinoista tuttu Oravaisten taistelupaikka on kiehtova pysähdyspaikka muuten tylsällä rannikkotiellä Vaasan ja Pietarsaaren välissä. Tämä pelto on yksi Suomen historian ratkaisupaikoista.

Oravaisissa käytiin vuonna 1808 Suomen sodan verisin taistelu, kun 5000 suomalaista ja ruotsalaista sotilasta puolustautui venäläisten 7000 miehen vahvuista armeijaa vastaan.

Oravaisten taistelutantereella on yllättävänkin paljon nähtävää. Turkistarhojen kupeeseen on järjestetty hieno, taistelu esittelevä ulkonäyttely: pellolla liehuvat sotaliput, ja opastaulut esittelevät taistelujen kulkua.

Pellon vieressä kohoavalla kukkulalla on taistelujen muistomerkki. Samalta paikalta johdettiin ruotsalais-suomalaisia joukkoja. Ruotsalaisten johtaja oli hyvin pidetty mies, Carl Johan Adlercreutz, mutta häneltä puuttui sotapäälliköltä vaadittava maltti, joka lopulta käänsi orastavan voiton tappioksi.

Suomen puolelta kuoli 740 miestä ja venäläisiä 900. Taistelussa tehtiin sankaritekoja puolin ja toisin, ja niistä kertovat Vänrikki Stoolin tarinoiden runot Hurtti-ukko, Lotta Svärd ja Vilhelm von Schwerin.

Taistelu ratkaisi Suomen sodan ja Ruotsi hävisi Suomen Venäjälle.

Varsinainen Vänrikki Stoolin keskus on komeassa vanhassa puutalossa, jossa on esillä hieno pienoismalli taistelusta. Kokonaisuutena Vänrikki Stoolin keskus ja Oravaisten taistelutanner on yksi Suomen parhaita nähtävyyksiä maamme sotahistoriasta kiinnostuneille.

Uusikaarlepyy – satusetä Topeliuksen jäljillä

Uudenkaarlepyyn maisemia.
Satusetä Topelius vietti lapsuutensa Uudenkaarlepyyn maisemissa. Kuva: Antti Helin

Ennen Pietarsaarta voi pysähtyä myös Uusikaarlepyyssä, josta ponnisti maailmaan satusetä Topelius.

Zacharias Topeliuksen kotitilalla Kuddnäsissä pääsee kurkistamaan Topeliuksen rasavilliin lapsuuteen: eemelimäisiä tuhmuuksia tehnyt Topelius lukittiin useasti talon ruokavarastoon katumaan. Tallella on myös Topeliuksen keräämä hyönteiskokoelma.

Suosittujen satujen ohella Topeliuksen tunnetuimpia teoksia on Ruotsi-Suomen historiasta elävästi kertova romaanisarja Välskärin kertomuksia.

Pietarsaari – Suomen puutalokaupunkien suuri tuntematon

pietarsaari skata
Pietarsaaren Skatan tunnelmia. Kuva: Antti Helin

Pietarsaari on Pohjanmaan puutalokaupungeista vähiten tunnettuja. Syynä lienee se, ettei Pietarsaari ole juuri panostanut matkailuun. Entisessä työväen korttelistossa Skatassa ei tule vastaan trendikkäitä kahviloita tai muitakaan matkailijoille suunnattuja palvelijoita.

Potentiaalia kyllä olisi: Skata on Suomen laajin säilynyt puutaloalue ja sinne marssitaan komean vanhan tupakkatehtaan mahtavan jugendportin kautta.

Lisäksi Pietarsaaren houkutuksiin kuuluu komea Fäbodan hiekkaranta ja sen vieressä mainio arktinen museo Nanoq.

Pietarsaaressa on useampikin mukava majapaikka. Hienoimmasta päästä on komeassa jugendrakennuksessa toimiva Hotel Epoque. Edullista mutta tunnelmallista majoitusta tarjoaa puolestaan Jugend Guest Home. Molemmat sijaitsevat aivan puutalokaupunginosa Skatan vieressä.

Kokkola – Pohjanmaan paras puutalokaupunki

Tankarin majakka kokkola
Tankarin majakkasaaren viehättävä pieni puukirkko vuodelta 1754. Kuva: Juho Kuva, Visit Finland

Kokkola on hengästyttävän kaunis ja kiehtova puutalokaupunki, jossa on kokoonsa nähden hämmästyttävän paljon hienoja nähtävyyksiä.

Jos et siis ole vielä käynyt Kokkolassa, parasta alkaa suunnitella reissua. Ja ei, tämä ei ole Kokkolan maksamaa piilomainontaa, kunhan vaan olemme menettäneet sydämemme Kokkolalle.

Kokkolasta voi tehdä myös retken Tankarin majakalle, yhdelle Suomen kiinnostavimmista majakkasaarista.

Kalajoki – Pohjanmaan kuuluisin rantakohde

kalajoki hiekkadyyni
Kalajoen hiekoilla kelpaa juoksennella. Kuva: Antti Helin

Pohjanmaan pitkältä rannikolta löytyy useita upeita hiekkarantoja kuten Munsalan Storsand, Pietarsaaren Fäboda ja Kokkolan Vattajanniemi.

Kuuluisin rantakohde on kuitenkin Kalajoki, jossa on rantojen ohella paljon muutakin tekemistä koko perheelle. Paras majapaikka on Hotelli Lokkilinna, joka sijaitsee mainiolla paikalla rannan keskiosassa, ja hiekkadyynimaisemat avautuvat suoraan hotellin terassilta.

Erikoisena nähtävyytenä ovat Kallankarit, kiehtovat kalastajien saaret, joilla on oma hallintonsa.

Raahe ja Kastellin jätinkirkko

Raahe
Raahen vanhaa puukeskustaa. Kuva: Henri Ylikulju / Visit Raahe

Raahessa on kaunis puutalokeskusta ja Raahen museossa voi ihailla Wanhaa herraa eli maailman vanhinta säilynyttä sukelluspukua.

Raahen edustalla on Kastellin jätinkirkko, Suomen suurin jätinkirkko, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.

Liminganlahti – Pohjanmaan lintuparatiisi

Oulun ja Raahen välissä sijaitseva Liminganlahti on Suomen paras paikka lintujen bongaamiseen. Nähtävyytenä myös Suomen ainoa lintuihin keskittynyt luontokeskus.

Luontokeskuksen yhteydessä on mukava Hotelli Liminganlahti. Virkkulan lintutorni on vain lyhyen kävelymatkan päässä.

Oulu – Pohjanmaan pohjoisreunalla

Jos Oulu ei kuulukaan Pohjanmaan kuuluisien puutalokaupunkien joukkoon, kyllä Oulustakin muutama hieno vanha puutalo löytyy. Kuva: Visit Oulu

Oulu, on monelle vain pysähdyspaikka matkalla Nelostietä pohjoiseen. Valitettavasti. Siellä Oulussa on enemmän nähtävää ja koettavaa kuin moni uskoisikaan. Parhaat nähtävyydet sijaitsevat keskustan ulkopuolella: kaunis Hailuodon saari sekä Suomen kiehtovin autiokylä, Varjakansaari.

Oulun kesän kohokohta ovat puolestaan Ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskilpailut, joissa meno on fantastisen sekopäistä.

Kaupungin ihanin hotelli on vanhassa puutalossa sijaitseva De Gamlas Hem Hoteliin. Vaihtoehtona on yöpyä komealla Nallikarin hiekkarannalla sijaitsevassa kylpylähotellissa Break Sokos Hotel Eden, jonka suuren lasikuvun sisällä voi melkein kuvitella olevansa tropiikissa.

Pekka Vesaisen patsas – Suomen versio Robin Hoodista

Oulusta kannattaa tehdä retki Ylikiiminkiin asti. Vesalan kylässä jököttävä muinaisen sissipäällikön Pekka Vesaisen patsas on kuin suomalainen versio Olmecin päistä Meksikossa.

Vesainen eli 1500-luvun lopulla Pitkän vihan aikaan, kun Venäjän puolelta tehtiin ryöstöretkiä Suomeen ja Suomesta takaisin Venäjän puolelle.

Talonpoika Vesaisen tiedetään johtaneen ainakin yhtä tällaista sotaretkeä. Hänen johdollaan noin 90 miestä hyökkäsi Vienan Karjalaan asti. Saalis oli hyvä. Ja seuraamukset ikävät. Seuraavana vuonna karjalaiset tekivät kostoretken Iihin.

Historiallista tietoa Pekka Vesaisesta on vähän, mutta hänen hahmonsa eli pitkään omaa elämäänsä paikallisissa kansantarinoissa. Jonkinsortin Suomen Robin Hood, siis.

Oskari Jauhiaisen veistämä patsas on vuodelta 1936.

Iin vanha hamina – Iijoen maisemissa

Oulusta vielä tovi pohjoiseen on Iijoen suistossa sijaitseva Ii, joka ansaitsee kaiketi Suomen parhaan paikannimen tittelin. Kannattaa pysähtyä katsomaan tienviittaa, jossa näkyy kunnan nimi: II.

Nimen alkuperää ei tunneta, mutta sen arvellaan tulevan saamen sanoista iddja tai ijje, jotka tarkoittavat yötä.

Kannattaa pysähtyä ihailemaan Iin vanhaa haminaa, jonka puutalot muistuttavat ajasta, kun Iijoki oli tärkeä kauppareitti. 370 kilometriä pitkä Iijoki on yksi Suomen pisimmistä joista, ja se saa alkunsa Kuusamosta asti. Aikoinaan Iijoki oli tärkeä uittojoki.

Tukkilaisperinteitä pääsee seuraamaan yleensä heinäkuun ensimmäisenä lauantaina, kun Iijoen Raasakkakoskessa järjestetään uittokisat. Muina aikoina kosken vesi ei virtaa padon takia villinä ja vapaana.

Parhaiten joki tunnetaan kuitenkin kirjailija Kalle Päätalon 26-osaisesta Iijoki-sarjasta. Päätalo ei tosin vaikuttanut Iissä vaan joen alkupäässä Taivalkoskella.

Loka-marraskuussa Iin työväentalolla pääsee seuraamaan pienimuotoista kauhuelokuvafestivaalia, jolla on asiaankuuluva nimi IIK!!

Pohjanmaan perhekohteet

Lasten kanssa Pohjanmaalla pitää tietenkin käydä Alahärmässä Power Parkissa, jota voi hyvällä omalla tunnolla kutsua Suomen parhaaksi huvipuistoksi. Power Parkiin ajaa päiväseltään kätevästi niin Vaasasta kuin Seinäjoeltakin, joista molemmista löytyy mukavia hotelleja.

Toinen mainio perhekohde on Ähtärin eläinpuisto, jonka perustamista melkein keskelle ei-mitään Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla pidettiin aikoinaan aivan outona ideana. Nykyisin Ähtärissä voi nähdä jopa pandoja.

Ähtärissä on myös yksi Pohjanmaan ihanimmista majapaikoista, historialliseen pappilaan kunnostettu tunnelmallinen Vanha pappila Hetki.

Veljekset Keskinen – Pohjanmaan paras ostospaikka

Ja löytyypä Pohjanmaalta (melkein) oikea linnakin. Maailman suurin kyläkauppa Tuuri on tehnyt kitsistä nähtävyyden. Kuva: Antti Helin

Pohjanmaalaista suuruudenhulluutta parhaimmillaan edustaa jättimäinen Tuurin kyläkauppa, Suomen taatusti kitsein nähtävyys, jonne on Seinäjoelta kolmen vartin ajomatka. ”Kyläkaupan” yhteydessä on linnaa ja jättimäistä hevosenkenkää.

Tuurista löytyy myös sopiva erikoinen majapaikka, Junamajoitus Tuuri. Majatalo on kunnostettu kauniisiin, vanhoihin junanvaunuihin.

Vuokraa mökki Pohjanmaalta

Pohjanmaalta löytyy kymmeniä vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä. Katso tarjoukset Pohjanmaan vuokramökkeihin.

Pohjanmaa kokemuksia

Pohjanmaasta kirjoitti matkailutoimittaja Antti Helin, joka on vieraillut Pohjamaalla lukemattomia kertoja. Ensin entisen tyttöystävän perässä ja sittemmin siskon perhettä tervehtimässä. ”Suosikkipaikkani on ilman muuta Kokkola, joka on matkakohteena ihan Suomen huippuja.”

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

5 KOMMENTIT

  1. Kauhava ja Kauhajoki sekoitettu?
    Netin mukaan salainen puutarha Kauhajoella (ja myös kirjoituksessa viitataan että ollaan Kauhajoella silti)

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi