Suomen parhaat muinaismuistot

Levänluhta pääkallot
Levänluhdan kalmiston verenpunaisen lähteen punertamat kallot ovat esillä Kansallismuseossa Helsingissä.

Talven synkimpinä päivinä moni suomalainen saattaa manata muinaisia esi-isiämme, jotka muuttivat tänne pohjolan perukoille. Mitä heillä mahtoi liikkua päässään? Miksi ihmeessä he  tänne muuttivat?

Vastausta esi-isiemme arvoitukseen voi etsiä Suomen tärkeimmiltä muinaismuistoilta ja esihistoriallisilta nähtävyyksiltä (esihistoria tarkoittaa aikaa ennen kirjoitettua historiaa).

Heti aluksi on syytä varoittaa, että maailman mittakaavassa esihistorialliset nähtävyytemme eivät ole erityisen vanhoja tai näyttäviä. Kun Suomen vaikuttavimmalla muinaismuistolla, Astuvansalmen kalliomaalauksillam on ikää noin 5000 vuotta, maalattiin Chauvet’n luolassa Ranskassa paljon upeampaa taidetta jo 26 000 vuotta sitten.

Suomen muinaismuistoja katsoessa onkin paljon kiinni omasta päästä, miten ne kokee: näkeekö edessään vain muinaisia töherryksiä ja kiviröykkiöitä vai ikkunoita menneeseen? Suomen muinaismuistoista nauttiakseen niihin on osattava suhtautua oikealla asenteella: joko huumorilla, historiallisella antaumuksella tai lapsenmielisellä innolla.

Ja mieluiten niillä kaikilla. Kun on liikkeellä oikealla asenteella, kasvavat Suomen muinaismuistot kokoaan suuremmiksi nähtävyyksiksi. Ajatus alkaa huimata päätä: tähänkö, näiden kivien alle on haudattu muinainen suomalainen esi-isämme? Mies tai nainen, jota voimme kirota tai kiittää omasta omasta olemassaolostamme?

3000 eaa. Astuvansalmen kalliomaalaukset

Astuvansalmen maisemat olisivat näkemisen arvoiset ilman kalliomaalauksiakin. Kuva: Jaakko H, Wikimedia
Astuvansalmen maisemat olisivat näkemisen arvoiset ilman kalliomaalauksiakin. Kuva: Jaakko H, Wikimedia

Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat Suomen vaikuttavin muinaismuisto – ja yksi vanhimmista. Saimaan upeisiin järvimaisemiin Yövedelle maalatut kalliomaalaukset lumoavat nekin, jotka eivät välttämättä muuten osaisi muinaismuistoista innostua. Toisin kuin elottomat kiviröykkiöt, tuntuvat kallioon punamullalla maalatut hahmot henkivän elämää vielä tuhansia vuosia maalaamisensa jälkeenkin.

Astuvansalmen maalauksista varhaisimmat ovat noin 5000 vuoden takaa. Näkyvimpiä aiheita ovat saaliseläimet hirvet, veneet ja sarvipäiset shamaanit. Maalauksia on kaikkiaan 65. Astuvansalmen kalliomaalaukset kuuluvat Pohjoismaiden näyttävimpiin.

Kalliomaalauksia löytyy Suomesta muualtakin, esimerkiksi Hossan kansallispuistosta ja Saraakalliolta Keski-Suomesta, mutta Astuvansalmen maalaukset ovat komeimmat.

Astuvansalmella on helppo vierailla esimerkiksi Mikkelistä käsin.

2700 eaa. Kastellin jätinkirkko, Raahe

Jätinkirkot Perämeren tuntumassa olevia laajalle alueelle levittäytyviä kiviröykkiöitä, jotka periytyvät neoliittiselta kivikaudelta noin 3000–2000 eaa.

Syytä jätinkirkkojen kasaamiseen ei tiedetä. Niiden on arveltu olevan niin muinaisia uhripaikkoja, hylkeenlihan kylmävarastoja, asuinrakennusten perustuksia, linnoituksia kuin tähtitieteellisiä observatorioitakin.

Suomen suurin jätinkirkko on Pohjois-Pohjanmaalla Raahen lähellä sijaitseva Kastellin jätinkirkko, jota aiotaan ehdottaa Unescon maailmanperintökohteeksi.

Moreeniharjanteen laella sijaitsevan, linnoitusmaisen jätinkirkon kivistä kootut vallit ovat lähes kaksi metriä korkeat ja nelisen metriä paksut, ja ne muodostavat laajan 33×55 metrin kokoisen suorakaiteen. Kastellin jätinkirkko on saattanut olla hylkeenpyytäjien tukikohta, mutta varmuutta sen käyttötarkoituksesta ei ole.

Jätinkirkossa tehdyissä kaivauksissa on löydetty kivikauden nuolenkärkiä ja veitsiksi tai sahaksi tulkittuja esineitä.

1300 eaa. Sammallahdenmäen hiidenkiukaat, Eura

Sammallahdenmäen komein hiidenkius tunnetaan nimellä Kirkonlaattia.
Sammallahdenmäen komein hiidenkius tunnetaan nimellä Kirkonlaattia.

Sammallahdenmäen hiidenkiukaat eli esihistorialliset, kivistä kootut hautakummat ovat maailman mittakaavassa arvostetuimmat muinaismuistomme, sillä ne ovat päässeet Unescon maailmanperintökohteeksi Pohjoismaiden edustavimpana pronssikauden kohteena.

Huomiota herättävää Sammallahdenmäessä ei ole niinkään yksittäisten hautojen koko vaan niiden määrä. Alueella on yhteensä 36 kivistä koottua röykkiöhautaa noin tuhatluvulta ennen ajanlaskun alkua.

Sammallahdenmäen aikaan pronssikauden kulttuuri oli jo pitkällä Suomen rannikkoseuduilla, joilta käytiin myös kauppaa ympäri Eurooppaa.

Unescon maailmanperintöstatuksesta huolimatta Sammallahdenmäki on hämmentävän maanläheinen vierailukohde: pääsymaksua ei ole ja opasteita on niukasti. Alueella voikin usein nähdä turisteja ihmettelemässä eksyneen oloisina, minne suuntaan heidän oikein kuuluisi lähteä maailmanperintökohdetta etsimään.

Satakunnasta löytyy monta muutakin esihistoriallista kohdetta, kuten Suomen Stonehengeksi kutsuttu Käräjämäki.

300 jaa. Levänluhdan kalmisto, Isokyrö

Levänluhdan kalmisto on pellon keskellä.
Levänluhdan kalmisto on pellon keskellä.

Levänluhta on mystinen lähde Isokyrön pitäjässä Pohjanmaalla. Lähteestä on noussut ihmisen luita ja lähes sata pääkalloa. Joka kevät lammen rautapitoinen vesi värjäytyy verenpunaiseksi.

Kaikki pääkallot kuuluvat naisille ja lapsille, ja heidän mukanaan lähteeseen on haudattu kotieläimiä ja arvoesineitä, joista harvinaisin on Rooman valtakunnasta peräisin oleva pronssikattila. Samanlaisia kattiloita on löydetty Suomesta vain neljä. Löydöt kertovat alueen menneestä vauraudesta. Luissa ei ole väkivallan merkkejä.

Esinelöytöjen perusteella Levänluhtaa arvellaan käytetyn hautaamiseen 300-luvulta 800-luvulle asti. Lammen veden punertamia pääkalloja on esillä Helsingin Kansallismuseossa.

Levänluhdan lähteelle johtaa nähtävyyskyltti, joka ohjaa kääntymään melkein maatalon pihaan. Siinä on pieni parkkipaikka. Polku johtaa metsän läpi pellon reunaan ja pellon halki pienelle, puiden varjostamalle lähteelle.

Lähde näyttää vaatimattomalta, mutta herättää vahvoja mielikuvia entisaikain Suomesta. Ei tarvitse kuin vähän mielikuvitusta ja voi tuntea olevansa muinaisten energiavirtojen äärellä. Joku syy on ollut, miksi tänne on satakunta ihmistä aikoinaan haudattu.

Finbyn jatulintarha, Nauvo

Kuva: Nauvon jatulintarha johtaa toispuoleiseen – kenties. Kuva: Alphaios, Wikimedia Commons.
Kuva: Nauvon jatulintarha johtaa toispuoleiseen – kenties. Kuva: Alphaios, Wikimedia Commons.

Suomen saaristosta löytyy esihistoriamme suurin mysteeri: jatulintarhat. Saaristossa ja rannikolla on lähes 150 spiraalimaista kivistä koottua labyrinttimuodostelmaa.

Kukaan ei varmuudella tiedä, koska ne on tehty tai miksi ne on tehty. Suomalaisessa kansaperinteessä jatulintarhojen tekijöinä on pidetty jatuli-jättiläisiä. Tarhojen läpikulkemista on pidetty vertauskuvallisena matkana jättiläisten tarunomaiseen maahan.

Suomen vanhimpien jatulintarhojen eli jättiläisen tarhojen arvioidaan olevan pronssikaudelta, mutta suurin osa on tehty ilmeisesti keskiajalla. Uusimmat ovat 1800-luvulta. Jatulintarhoja löytyy myös Ruotsista ja Norjasta, Viron rannikolta, Kuolan niemimaalla ja Vienanmeren saarilla.

Paras paikka ihmetellä jatulintarhojen arvoitusta on Finbyn jatulintarha Nauvossa. Kun suurin osa Suomen jatulintarhoista sijaitsee kaukana ulkosaaristossa tai muuten vaikeasti saavutettavissa paikoissa, pääsee Finbyn jatulintarhan viereen tietä pitkin. Loppumatka kuljetaan pitkin viitoitettua luontopolkua Nauvon vierasvenesatamasta.

+ Susiluola, Kristiinankaupunki

Susiluolan suuaukko. Mitä on sisällä neandertalinihmisten entinen koti vai turhia toiveita? Kuva: Roquai, Wikimedia Commons
Susiluolan suuaukko. Mitä on sisällä neandertalinihmisten entinen koti vai turhia toiveita? Kuva: Roquai, Wikimedia Commons

Totta vai tarua? Suomen muinaishistoriasta tiedetään hyvin vähän, koska jääkaudet muokkasivat Suomen maisemaa väkivaltaisesti ja jyräsivät alleen todisteet jääkausia mahdollisesti vanhemmasta asutuksesta.

Paitsi – iso ehkä – Susiluolassa Pohjanmaalla. Joillekin tutkijoille Susiluolassa on merkkejä neandertalinihmisten leiristä 120 000 vuoden takaa. Se tekisi Susiluolasta pohjoismaiden vanhimman ihmisasutuksen paikan ja maailman mittakaavassa merkittävän muinaismuistokohteen.

Suurimmalle osalle tutkijoista Susiluolan hiiltymät seinissä ja ”kiviesineet” kuitenkin ovat luonnon muovaamia jälkiä.

Susiluolan mahdollisten asumusten merkkien löytyminen vuonna 1996 herätti alkuun Suomen esihistorian tutkijoissa suuria toiveita, jotka kuitenkin kääntyivät nopeasti pettymykseksi ja tieteelliseksi riidaksi.

Susiluolasta tuli lopulta niin kuuma peruna Suomen tiedeyhteisölle, ettei kukaan tutkija ole siihen uskaltanut tarttua pitkiin aikoihin.

Niinpä Susiluola on jäänyt toistaiseksi arvotukseksi. Jos Susiluola olisi oikeasti historiallinen kohde, olisi se huikea paikka. Ja vaikkei olisikaan, on Susiluola silti yksi Suomen vaikuttavimmista luolista.

Susiluolan suuaukko on aidattu, mutta sisälle pääsee kurkkimaan aidan raoista.

Muista myös Kansallismuseo

Yllä esiteltyjen kohteiden lisäksi kannattaa käydä myös Helsingissä Kansallismuseossa, jossa pääsee näkemään muinaismuistoalueilta löytyneitä aarteita.

 


 

Varaa hotellisi yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

array(1) {
  [0]=>
  string(5) "Suomi"
}

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi