Mikkeli – koe nämä nähtävyydet Suomen päämajakaupungissa

Mikkeli Kenkävero
Kauniissa vanhassa pappilassa sijaitseva Kenkävero-ravintola on Mikkelin suosikkipaikkoja. Kuva: VisitFinland

Mikkelin nähtävyydet kertovat sotahistoriaa. Mikkeli toimi yhtenä Suomen sisällissodan johtokeskuksista, ja kaupungissa sijaitsi Suomen päämaja Talvisodan, Jatkosodan ja Lapin sodan aikana.

Marsalkka Mannerheimin jäljillä voi kiertää katsomassa hänen salonkivaunuaan ja työhuonettaan. Edellinen on nähtävillä heti Mikkelin asemalla ja jälkimmäistä pääsee katsomaan Mikkelin uudessa vetonaulassa, kesällä 2021 avatussa Sodan ja rauhan keskuksessa Muistissa.

Muistista on yhtä koko Etelä-Savon matkailun vetonauloista.

Hyvä niin, sillä tähän mennessä Mikkeliin ovat vetäneet matkailijoita lähinnä mökit. Kun mukaan lasketaan lähialueet kuten Puumala ja Hirvensalmi, on Mikkelin lähettyvillä yli kymmenentuhatta mökkiä!

Mikkeli on Mökki-Suomen pääkaupunki, ja se on helppo ymmärtää: täältä alkaa kaunein Järvi-Suomi. Kiipeä vaikka Neitvuorelle maisemia ihailemaan.

Mökkiläisten määrä näkyy kesäisin Mikkelissä erinomaisena ravintolatarjontana. Keskustan ulkopuolella ovat Viitostien klassiset herkuttelupaikat Kenkävero ja Tertin kartano.

Mikkelin rautatieasema ja Mannerheimin Salonkivaunu

Mikkelin rautatieaseman takana kohoaa uusi ”siilotalo”. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Mikkeliin tutustuminen alkaa luontevasti kauniilta, vanhalta rautatieasemalta.

Koristeellisen puurakennuksen vieressä jököttää Mannerheimin salonkivaunu. Vaunussa on salonki, viisi makuuhyttiä, keittiö ja vessa.

Se oli osa suurempaa Mannerheimin esikuntajunaa, jota marsalkka käytti vuodesta 1939 vuoteen 1946. Junassa oli veturi, kaksi makuuvaunua, konduktöörinvaunu, autonkuljetusvaunnu sekä ilmatorjuntavaunu. Harmi, ettei koko junaa ole säilynyt.

Mannerheimin salonkivaunuunkin voi yleensä tutustua vain ikkunoista kurkkimalla; se on avoinna vierailijoille vain kerran vuodessa, Mannerheimin syntymäpäivänä eli puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta.

Vielä jokunen vuosi sitten rautatieaseman maisemia koristi – tai kauhistutti – myös mahtipontinen viljasiilo Mannerheimintien päässä. Se on purettu ja tilalle on noussut korkea asuintalo. Jos sitä katselee niin huomaa, että parvekkeiden muodoissa on otettu mallia vanhasta siilosta.

Mikkelin kivikukko – sotahistoriaa tämäkin

Kuva arvoitus? Mikä ihmeen kivi-iglu möllöttää Mikkelin rautatieasemaa vastapäätä? Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Sotahistoriasta kiinnostuneiden kannattaa käväistä myös asemalta nähden Mannerheimintien toiselle puolen. Suoraan bussiasemaa vastapäätä on erikoinen kivikupu, jonka äärellä voi harrastaa arvausleikkiä. Mikä ihmeen kivi-iglu on kyseessä?

Se on niin sanottu kivikukko, jollaisia rakennettiin tärkeiden rautatieasemien yhteyteen toisen maailmansodan aikana pomminkestäviksi vara-asemiksi.

Mikkelin tori – keskustan sydämessä

Mikkelin torille antaa ilmettä kauppahallin art deco -portti. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Hallituskatu johtaa rautatieasemalta suoraan Mikkelin torille. Torin kohdalla katu muuttuu kävelykaduksi. Täällä ollaan Mikkelin sydämessä!

Torilla kuuluu tieysti herkutella muikuilla. Myös savonlinnalaisia lörtsyjä löytyy.

Torin ympärillä on muutama mielenkiintoinen rakennus. Art decoa henkivät hauskannäköiset, vaaleanpunaiset porttirakennukset vievät Mikkelin kauppahalliin ja ostoskeskus Stellaan.

Torin laidalla on myös hieman erikoisen näköinen Mikkelin kaupungintalo. Sen sanotaan edustavan wieniläisjugendia.

Mikkelin päähotellit, Sokos Hotel Vaakuna ja Scandic Mikkeli sijaitsevat kumpainenkin vain korttelin päässä torilta.

Päämajaveistos Mikkelin torilla

Mannerheim marssii varmoin askelin Mikkelin torilla. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Mikkelin torilla seisovan komean, keltaisen empire-palatsin on suunnitellut kukas muu kuin Helsingin empire-keskustasta vastannut Engel. Rakennus on virastokäytössä. Talon edustalla on Päämajaveistos.

Marsalkka Mannerheim astelee patsaan muodossa itsevarmoin ottein. Kerrotaan, että sodan aikaan hän olikin tuttu näky torilla. Mahtoiko marsalkka käydä herkuttelemassa muikuilla?

Paikka näyttää luontaiselta patsaalle ja siihen se oli suunniteltukin, mutta kun Päämajaveistos paljastettiin 1967, se asetettiin syrjäiselle Suur-Savon aukiolle. Näin oli päättänyt vasemmistolainen kaupunginhallitus. Nykyiselle, ”oikealle”, paikalleen patsas pääsi vasta 2000-luvun alussa.

Patsaan on veistänyt Kalervo Kallio, presidentti Kyösti Kallion poika. Hän oli myös lähellä päästä veistämään Helsingissä sijaitsevan Mannerheimin patsaan – Kallio jäi suunnittelukilpailussa toiseksi. Ja samalla hän vaipui unholaan.

Vaikka Karlevo Kallio oli hyvin tuottelias ja lahjakas kuvanveistäjä, harva hänen nimeään enää muistaa.

Mikkelin tuomiokirkko – komeaa uusgotiikkaa

Mikkeli kirkko
Mikkelin tuomiokirkko kohoaa mäellä kaupungin paraatipaikalla. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kävelykadun päässä kohoaa Mikkelin tuomiokirkko. Se on kirkkoja ympäri Suomea tehtailleen Josef Stenbäckin päätöitä ja yksi Suomen komeimmista uusgotiikan edustajista.

Alttaritaulun Jeesus ristillä on maalannut Pekka Halonen. Maalaus on kyllä hyvin halosmainen, mutta juuri niin kekseliäs kuin sen nimikin. Kiinnostavampia ovatkin taulun sivuilla olevat, Antti Salmenlinnan maalaamat, suuret lasi-ikkunat. Vasemmanpuoleinen kuvaa Viipurin historiaa, oikeanpuoleinen Savoa. Tunnista kuvista tutut linnat!

Mikkelin tuomiokirkon alttaritaulun on maalannut Pekka Halonen. Muista katsella myös lasimalaauksia! Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Salmenlinnan tunnetuin työ on muuten Suomen poliisin tunnus, miekka, jonka kahvassa on kruunupäinen leijona. Sen hän suunnitteli vuonna 1936.

Kirkkoa vastapäätä on jykevä graniittitalo, jossa Mannerheim asui puolen vuoden ajan Jatkosodan aikana. Talossa toimi pitkään Mikkelin taidemuseo, kunnes se muutti kauppakeskus Akseliin torin laidalle.

Kirkolta ja museolta on enää muutama kadunkulma Päämajankujalle, jolla sijaitsee Mikkelin päänähtävyys.

Sodan ja rauhan keskus Muisti – Mikkelin paras nähtävyys

Mannerheimin työhuone entisessä Päämajamuseossa, nykyisessä Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Mikkelin entinen päämajamuseo on laajennettu upouudeksi Sodan ja rauhan keskus Muistiksi. Nimestä huolimatta pääpaino on laajemman kontekstin sijaan Suomen Talvi- ja Jatkosodassa Neuvostoliittoa vastaan.

Sota-aika ja rauhaan paluu esitellään multimedian keinoin uusinta näyttelytekniikkaa hyödyntäen. Sodan kauheuden ymmärtää viimeistään, kun joutuu virtuaalilasien välityksellä keskelle Summan taisteluita.

Museon koskettavinta antia on multimediaesitys suomalaisen naisen ja venäläisen sotavangin rakkaustarinasta.

Museon osana on edelleen myös entinen Päämajamuseo, jonka vetonaulana on Mannerheimin työhuone. Museo sijaitsee kansakoulurakennuksessa, jossa Suomen armeijan päämaja toimi sotavuosina 1939–40 ja 1941–44.

Lue lisää: Sodan ja rauhan keskus Muisti

Mikkelin teatteri ja Bistro Holvi

Muistin kulmalla on kaunis vanha puurakennus. Se on vuonna 1893 valmistunut vapaapalokunnan talo, jossa toimii nykyisin Mikkelin teatteri.

Talossa majaili pitkään myös Mikkelin paras ravintola, Bistro Vilee, mutta se on lopettanut. Tilalla on Bistro Holvi, joka sekin kerää kehuja.

Täältä pääset Mikkelin teatterin ohjelmistoon.

Naisvuoren näkötorni ja kulttuuriravintola Tempo

Teatterin kulmalta Mikonkatu nousee ylös Naisvuorelle, jolla on Naisvuoren näkötorni sekä Mikkelin kesäteatteri. Näkötornin juurella on kauniissa puurakennuksessa kulttuuritalo Tempo, joka toimii muun muassa ravintolana. Erikoisuutena hiiligrillilounaat.

Naisvuori on itse asiassa yksi syy sille, että Mikkelistä tuli Suomen päämajakaupunki. Päämajakaupungin tuli olla tarpeeksi kaukana itärajalta ja mereltä tulevista hyökkäyksistä. Sen oli oltava myös hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Mikkelin ohella armeijan päämajan sijainniksi mietittiin myös Pieksämäkeä, mutta siellä ei ollut tarpeeksi jykevää kalliota, jonka sisään olisi voitu louhia pomminkestävät tilat. Mikkelissä oli sen sijaan toiveeseen täydellisesti sopiva Neitvuori, jonka sisään louhittiinkin muun muassa päämajan viestiasema.

Neitvuoren pommisuoja tosin valmistui vasta Talvisodan jälkeen. Mikkeliä pommitettiin useaan otteeseen. Päämaja säästyi, mutta Mannerheiminkin majapaikkana toiminut Seurahuone tuhoutui.

Kaunis vanha kasarmialue ja ihana hotelli Marja

Mikkelin kauneimmat kulmat löytyvät vanhalta kasarmialueelta. Puutalojen alue on niin viehättävä ja yhtenäinen, että siellä tekisi mieli alkaa samantien kuvata jotakin historiallista pukudraamaa.

Täällä on ihan mukava vain käyskennelläkin, mutta poiketa voi myös Jalkaväkimuseoon tai lounaalle ravintola Augustiin (avoinna vain arkisin).

Vanhoihin kasarmeihin on avattu myös erittäin söpö Hotelli ja hostelli Marja. Tämä majapaikka on jo itsessään hyvä syy pysähtyä yöksi Mikkeliin.

Mikkelin ytimeen, torille, on vain vartin kävelymatka.

Mikkelin parhaat baarit

Mikkeli ei ole varsinaisesti yöelämän metropoli. Mutta muutama hyvä olutravintola kaupungista löytyy. Mikkelin legendaarisin baari on kaiketi Päämaja, joka on toiminut jo lähemmäs puolen vuosisadan ajan.

Uudempi haastaja on DOM, jonka olutvalikoima on kaupungin laajin. Molemmat sijaitsevat kivenheiton päässä Mikkelin torilta – tosin eri puolilla Porrassalmenkatua.

Kenkävero – Suomen suurin ja kaunein pappila

Mikkelin kuuluisimpia ravintoloita on hieman keskustan ulkopuolella komeassa vanhassa pappilassa sijaitseva Kenkävero. Maista myös ravintolan oman leivintuvan leivonnaisia ja tustutu designkauppoihin. Pihamaalla viihtyy kesäisin lampaita ja kanoja.

Paikalla on toiminut pappila jo 500 vuoden ajan. Nykyiset rakennukset ovat vuodelta 1869, ja niiden säilyttäminen on aikamoinen kulttuuriteko. Lähellä olikin, että pappila olisi pistetty matalaksi sen jälkeen, kun sen viimeinen kirkkoherra muutti kaupunkiasuntoon vuonna 1969. Ravintolaksi ja matkakohteeksi Kenkävero remontoitiin 1990-luvun alussa.

Pappilaksi rakennus on poikkeuksellisen iso, noin kaksi kertaa suurempi kuin tavalliset pappilat. Kenkäveron pappila on ollut tunnettu paikka jo pitkään, ja pappilaan liittyy vaikka kuinka monta tarinaa. Kerrottakoon tässä yksi.

Kerranpa kirjailija Ilmari Kiantokin oli viettämässä pappilassa kesää. Kirjailija kulki kukkaistutusten laitaa ja huudahti: ”Nyt se tulee!”

Vieressä puuhannut piika kysyi, että kuka tulee, jolloin Kiannolta menivät pasmat sekaisin ja tulollaan ollut idea katosi taivaan tuuliin. Kianto oli häiriöstä niin näreissään, että jätti illallisenkin väliin.

Pursialan hiidenkirnu

Kenkäverosta kun jatkaa vähän matkaa eteenpäin, saapuu Pursialan teollisuusalueelle. Sen perällä on Mikkelin hiidenkirnu. Suomen neljänneksi suurimmalla hiidenkirnulla on syvyyttä kahdeksan metriä.

Mielenkiintoiseksi vierailukohteeksi hiidenkirnun tekee kuitenkin sen sijainti teollisuusalueella. Niin ankeata että oikein riemastuttaa.

Visulahden huvipuisto ja erikoinen vahakabinetti

Lapsiperheitä Mikkeliin houkuttelee Visulahti, joka on yhdistelmä huvi- ja vesipuistoa. Aikuisempaan makuun Visulahdessa on vauhdikas Xon-seikkailupuisto, jossa on karting-rataa, paintball-pelejä sekä benji- ja katapulttihyppyjä.

Erikoisin osa Visulahtea on vahakabinetti, jonka vahanukkejen yhdennäköisyys esikuviinsa on vähän niin ja näin. Dianallakin on psykomurhaajan kiilto silmissään. Kannattaa käydä katsomassa ja ihmettelemässä. Ja arvaamassa, keitä nuket esittävät.

Tertin kartano ja Suomen kuuluisin seisova pöytä

Teitin kartano
Teitin kartano on Mikkelin kuuluisin ravintola. Kuva: Antti Helin

Melkein Visulahden vieressä on 1800-luvulla rakennettu Tertin kartano, jonka seisova pöytä on Suomen kuuluisimpia. Tarjolla on lähitilojen lihaa ja Saimaan kalaa, oman puutarhan yrteillä maustettuna.

Kartanossa on myös mainio lahjatavaraliike. Kokemuksen kruunaa kartanon kaunis puutarha. Tertin kartanossa voi myös yöpyä yöpyä.

Neitvuoren traagisen kauniit maisemat

Mikkelistä on reilun puolen tunnin ajomatka Neitvuorelle, jota kutsutaan Savon Sveitsiksi. Jylhä kukkula nousee yli sadan metrin korkeudelle Saimaan pinnasta. Maisemat ovat komeat.

Paikka tunnettiin aikoinaan Hiidenvuorena. Nykyisen nimensä se sai Isovihan aikana, kun venäläisiä paennut neito syöksyi alas jyrkänteeltä.

Astuvansalmen kalliomaalaukset – Mikkelin paras retkikohde

Astuvansalmen maisemat olisivat näkemisen arvoiset ilman kalliomaalauksiakin. Kuva: Jaakko H, Wikimedia

Mikkelin paras retkikohde ovat Astuvansalmen kalliomaalaukset, jotka sijaitsevat Ristiinassa. 5000 vuotta vanhoissa mystisissä kuvissa on hirviä, ihmisiä ja kämmenenjälkiä.

Perille pääsee pitkin kolme kilometriä pitkää polkua. Lue lisää Astuvansalmesta ja Suomen parhaista muinaismuistoista.

Pien-Toijola – elokuvista tuttu talonpoikaismuseo

Matkalla Astuvansalmelle ohitetaan Pien-Toijolan talonpoikaismuseo. Lajissaan tämä on yksi Suomen vaikuttavimmista. Karun kauniissa 1800-luvun talonpoikaismiljöössä on kuvattu niin Talvisotaa kuin uutta Tuntematonta sotilastakin.

Mikkelin hotellit ja majoitus

Jos kaipaa edullista majapaikkaa, keskustan ulkopuolella sijaitsevasta matkustajakoti Gasthaus Mikkelistä saa kahden hengen huoneen noin 50 eurolla.

Muutaman kilometrin päässä maaseudulla on useampikin viihtyisä ja kohtuuhintainen kartanohotelli, kuten Kyyhkylän kartano.

Katso tarjoukset Mikkelin alueen majoituksiin.

Matka Mikkeliin

Mikkeli sijaitsee Kuopioon ja Iisalmeen vievän Savon radan varrella ja kaupunkiin on hyvät junayhteydet. Mikkelin rautatieasema sijaitsee aivan keskustassa. Vieressä on bussiasema.

Mikkeliin ajaa Helsingistä kahdessa ja puolessa tunnissa, ja Kuopiosta kahdessa. Lappeenrantaan on matkaa vajaat puolitoista tuntia ja saman verran Savonlinnaan.

Mikkelistä kannattaa jatkaa matkaa Puumalan maisematien kautta Imatralle. Järvimaisemien keskellä mutkitteleva reitti on Suomen kauneimpia.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi