Suomen parhaat vaellukset

Lapista löytyvät Suomen upeimmat vaellusmaastot. Kuva: Mikko Karjalainen / Visit Finland

Suomen parhaat vaellusreitit löytyvät Lapin ja Kuusamon kansallispuistoista. Toki etelässäkin on mainioita vaelluspolkuja, mutta pakko se on myöntää: pohjoisen erämaat ovat eri maata!

Tällä sivulla esitellään viisi kerran elämässä -vaellusreittiä: Karhunkierros, Hetta-Pallas, Luirojärven vaellus, Kevon kanjoni ja Haltin vaellus. Näiden reittien vaeltaminen kestää 3-7 päivää.

Teksti Ville Palonen

Varusteet vaellukselle Lapissa

Urho Kekkosen kansallispuistosta löytyy hyvin varusteltuja varaustupia. Kuva: Ville Palonen

Varsinkin Karhunkierros ja Hetta-Pallas ovat suosittuja sesonkiaikaan, ja muita kulkijoita voi olla melkein ruuhkaksi asti. Siitä huolimatta: monta päivää kestävällä vaelluksella niin varusteiden kuin erätaitojenkin on oltava kunnossa. Käsivarren tuntureille ei pidä mennä opettelemaan suunnistusta.

Osa reiteistä on hyvin merkittyjä, mutta älä lähde vaellukselle ikinä ilman kunnollista karttaa ja kompassia. Vaelluksilla voi yöpyä autiotuvissa, mutta esimerkiksi ruska-aikaan niissä voi olla sen verran ruuhkaa, että oma teltta pitää pakata mukaan. Ota mukaan myös korvatulpat kuorsaajien varalle. Itse nukun mieluummin omassa teltassa, jos autiotuvassa on paljon porukkaa (mutta kokkaan ja ruokailen mielelläni tuvassa, etenkin jos keli on huono).

Muista myös retkikeitin, ensiapupakkaus ja kunnolliset vaelluskengät. Leirikengiksi (ja jokien yli kahlaamiseen) sopivat höyhenenkevyet Crocksit.

Autiotupien lisäksi vaellusreiteiltä löytyy myös maksullisia varaustupia, jotka nimensä mukaisesti varataan etukäteen (hinta 10-15 euroa yöltä). Usein tuparakennuksessa on kaksi puolta: autiotupa on kaikille avoinna, varaustupa vain etukäteen petipaikasta maksaneille.

Karhunkierros – Suomen suosituin vaellusreitti

Karhunkierroksella on monta riippusiltaa. Kuva: Timo Newton-Syms, CC

Kuusamossa, Oulangan kansallispuistossa, kulkeva Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti. Asumattomissa ja erämaisissa metsissä kulkevan reitin kohokohtia ovat kumeasti kohisevat Jyrävän ja Kiutakönkään vesiputoukset, sekä Ristikallion näköalapaikka ja Oulangan kanjoni.

Karhunkierroksen vaeltaminen kestää vaeltajan kunnosta ja kiireestä riippuen 3-7 päivää. Erinomaisten retkeilyrakenteiden ansiosta Karhunkierros sopii kaikille retkeilijöille. Matkan varrella voi yöpyä autiotuvissa, mutta teltta kannattaa ottaa mukaan ruuhkan varalle. Parin päivän välein reitin varrelle osuu jopa kioskeja ja kahviloita, joista voi ostaa elintarvikkeita.

Karhunkierros on vaikeustasoltaan keskivaativa: 80 kilometrin matkalle mahtuu monta jyrkkää ja kivikkoista ylä- ja alamäkeä. Eksymisvaaraa ei ole, sillä reitti on merkitty maastoon selkeästi.

Paras aika Karhunkierroksen vaeltamiseen on kesäkuun alusta lokakuun puoliväliin. Aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä polku voi olla vaarallisen jäinen.

Karhunkierroksen varteen pääsee Rukalta kimppataksilla tai Karhunkierrosbussin kyydissä.

Katso tarjoukset Rukan hotelleihin.

Hetta – Pallas – aitoa Lapin maisemaa

Ruskan värejä Pallaksen maisemissa. Kuva: Julia Kivelä / Visit Finland

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituin vaellus on 55 kilometrin mittainen reitti Hetan ja Pallaksen välillä. Merkitty polku kulkee puuttomien tuntureiden yli poiketen välillä kuruihin ja erämaiseen metsään. Tämä on Lapin maisemaa aidoimmillaan!

Hetta-Pallaksen varrella on monta autio- ja varaustupaa, joten vaelluksen keston voi helposti päättää oman mielen mukaan. Yleensä Hetta-Pallas kestää kolme tai neljä päivää, mutta eräs kaverini patikoi koko reitin vain yhdellä yöpymisellä! Mistään masokismista ei ollut kyse, sillä mukana oli niin untuvatyyny kuin punaviinipullo illallispastan kyytipojaksi.

Lumien sulamisvesien vuoksi Hetta-Pallas -vaelluksen paras aika on juhannuksesta lokakuuhun. Kaunein ajankohta on tietysti syyskuulle osuva ruska. Räkkäaikana heinäkuussa on syytä muistaa hyttyskarkote!

Hetassa (joko vaelluksen alussa tai lopussa) reittiin kuuluu maksullinen venekyyti Ounasjärven yli. Samalla kannattaa tilata autonsiirtopalvelu Hetan ja Pallaksen välille.

Hetasta löytyy majoituspalveluita (mm. Hetta-hotelli) sekä kauppa, apteekki, Alko, pankkiautomaatti ja ravintoloita. Poikkea myös Tunturi-Lapin luontokeskuksessa.

Vaelluksen päätteeksi voi Pallaksella yöpyä tyylillä. Lapland Hotels Pallas oli maamme ensimmäinen tunturihotelli. Hotelli suunniteltiin vuonna 1938, saksalaiset räjäyttivät sen vuonna 1944, ja hotelli rakennettiin uudestaan sotien jälkeen hirsistä.

Luirojärven vaellus – kohti Sokostin huippua

Sokostin huipulla kelpaa ihailla maisemia. Urho Kekkosen kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Luirojärvi on upean Urho Kekkosen kansallispuiston helmi, jonne moni retkeilijä suuntaa vaelluksellaan. Luirojärvi sijaitsee kansallispuiston sydämessä, korkeimman tunturin eli Sokostin (718 m) juurella.

Luirojärvelle ei mene varsinaisia merkittyjä reittejä, mutta maastossa kulkee selkeitä polkuja. Tällä vaelluksella suunnistustaito on kuitenkin välttämätön.

Eräs suosituimmista vaellusreiteistä Luirojärvelle alkaa ja loppuu E75-tien varresta Kiilopäältä, noin 15 kilometrin päässä Saariselältä. Yleensä rengasreitin kiertämiseen menee 5-7 päivää. Reitillä on autio- ja varaustupia, tulistelupaikkoja, laavuja ja kuivakäymälöitä.

Luirojärven autio- ja varaustupa järvenrantasaunoineen on niin ihana levähdyspaikka, että moni vaeltaja viettää kaksikin yötä. Luirojärveltä on Sokostin huipulle muutaman kilometrin nousu, joten UKK-puiston korkeimman tunturin huiputtaminen (ilman painavaa rinkkaa) on passeli päiväretki.

Luirojärvelle on mahdollista vaeltaa myös etelästä: Lokan tekojärveltä voi ottaa venekyydin Luirojoelle, jolloin ensimmäisen päivän kävelymatka on alle kymmenen kilometriä! Vaellusta voi jatkaa pohjoiseen kohti Suomujokea, jolloin matkan varrelle osuu nimensä veroinen Paratiisikuru.

Luirojärven valtavaan autio- ja varaustupaan mahtuu yli 30 yöpyjää. Paikka on suosittu, mutta aina ei tarvitse kärsiä ruuhkasta: kun itse yövyin Luirojärvellä elokuun alussa, muut vaeltajat sai laskea yhden käden sormilla!

Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoiskulmasta eli Itäkairasta löytyy kaksi erinomaista lyhyempää vaellusreittiä: Nuorttin retkeilyreitti (40 km) kiertää kanjonilaaksossa virtaavan Nuorttijoen, ja Kemihaarasta voi vaeltaa myyttiselle Korvatunturille (50 km) ja takaisin parissa kolmessa päivässä. Tukikohtana toimii Kemihaaran Loma.

Lue lisää Urho Kekkosen kansallispuistosta tai katso tarjoukset Saariselän hotelleihin.

Kevon kanjoni – upea luonnonihme

Kevon kanjoni on upea luonnonihme. Kuva: Hanna Sobczuk, CC

Yksi Suomen maisemallisesti kauneimmista vaellusreiteistä kulkee Kevon luonnonpuistossa Utsjoen eteläpuolella. Kevon kanjoni, yli 40 kilometriä pitkä ja paikoin jopa 80 metiä syvä rotkolaakso, on huima luonnonihme.

Kevon reitin komeimpia luonnonnähtävyyksiä ovat kanjonimaisen rotkolaakson lisäksi henkeäsalpaava Njakaljärvien maisema, Fiellun 26-metrinen vesiputous, Guivitunturi, Luomusjärven harju sekä Sulaoja, jossa on saamelaisten pyhä lähde.

Kevon kanjonin vaellusreitti on päästä päähän 63 kilometriä pitkä, ja sen vaeltamiseen kannattaa varata useampi päivä. Tunturikoivikon, mäntymetsän ja avotunturin halki kulkeva vaelluspolku on fyysisesti erittäin vaativa, sillä se nousee ja laskee rotkolaakson jyrkkiä rinteitä. Kevojoki ylitetään kahlaamalla kolme kertaa.

Kesäaikaan liikkuminen on rajattu tiukasti vaellusreiteille, joten eksymisen varaa ei ole. Teltan saa pystyttää ainoastaan merkityillä leiripaikoilla, mutta onneksi telttailualueita ja tulistelupaikkoja on tiuhassa. Kanjonireitillä on vain yksi autiotupa Ruktajärvellä.

Haltin vaellus – Suomen korkein kohta

Halti sijaitsee Käsivarren erämaa-alueella, Norjan rajalla. Vaellus Suomen korkeimmalle kohdalle (1324 metriä merenpinnan yläpuolella) ei ole mikään sunnuntaikävely, vaan todellinen kerran elämässä -kokemus.

Mutta tiesitkö, että Suomen korkein kohta ei ole Haltin huippu? Tunturin huippu (1361 m) on nimittäin Norjan puolella. Halti ei myöskään ole korkein Suomen rajojen sisäpuolella oleva tunturi – se on muutaman kilometrin päässä kohoava Ridnitsohkka (1317 m).

Kilpisjärvi ja mahtava Saanatunturi. Kuva: Julia Kivelä / Visit Finland

Suosituin vaellusreitti Haltille alkaa Kilpisjärveltä, josta matkaa yhteen suuntaan kertyy 55 kilometriä. Edestakaiseen vaellukseen kannattaa varata kokonainen viikko. Kilpisjärvi-Halti -reitin upeita luonnonnähtävyyksiä ovat Saanatunturi, Saivaara ja Pihtsusköngäs-putous.

Vaellusmaasto on pääosin helppokulkuista, eikä matkalla ole suuria korkeuseroja. Avotunturissa sää voi kuitenkin muuttua nopeasti sumuiseksi, joten retkeilijän perustaidot kuten suunnistaminen kartan ja kompassin avulla pitää osata – kännykän toimimiseen laajalla tunturialueella ei kannata luottaa! Vaelluksella voi yöpyä autiotuvissa.

Paras aika kesävaelluksille on heinäkuun alusta syyskuun puoliväliin. Vielä kesäkuussa lunta voi olla paikoitellen liiaksi, ja joet liian vuolaita ylitettäviksi. Halti on myös suosittu hiihtovaelluskohde.

Lyhyin reitti Haltille on Norjan puolelta Guolasjärveltä, josta kävelymatkaa edestakaisin kertyy vain 20 kilometriä. Reitti on kuitenkin haastava, eikä sovi kokemattomille vaeltajille.

Katso tarjoukset Kilpisjärven majoitukseen.

Suomen parhaat erämaat

Osa edellä mainituista vaellusreiteistä voi olla huippusesongin aikaan (esimerkiksi syyskuun alussa) jopa ruuhkaisia. Suurimman osan vuodesta niillä saa onneksi liikkua rauhassa.

Vaelluskohdetta valitessa kannattaa tutkia karttaa: mitä vähemmän retkeilijöille suunnattuja rakenteita (autiotupa, laavu, merkitty reitti), sitä vähemmän vastaantulijoita.

Jos olet erakkoluonne ja haluat vaeltaa kaukana muista ihmisistä – ja erätaidot ovat kohdillaan – ota suunnaksi Tsarmitunturi, Vätsärin erämaa tai Suomen suurin kansallispuisto, Lemmenjoki. Kaikki kolme ovat erämaisia kohteita, joissa saat retkeillä omassa rauhassa merkittyjen reittien ulkopuolella.

Suomen parhaat päivävaellukset

Ukko-Kolin huipulta on upea näkymä. Kuva: Ville Palonen

Suomesta löytyy monta upeaa patikointipolkua, joilla voi käydä kokeilemassa varusteita ennen pidempää vaellusta. Monen maailmanluokan reitin kiertäminen kestää vain muutaman tunnin.

Osa Suomen hienoimmista päiväreiteistä löytyy Lapista (Saana, Kiilopää), mutta myös eteläisessä Suomessa on kerta kaikkiaan upeita päiväretkikohteita, esimerkiksi Koli, Patvinsuo, Repovesi ja Helvetinjärvi.

Lue lisää: Suomen parhaat lyhyet päivävaellukset x 10

array(1) {
  [0]=>
  string(5) "Suomi"
}

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi