Suomen parhaat vaellukset

Lapista löytyvät Suomen upeimmat vaellusmaastot. Kuva: Mikko Karjalainen / Visit Finland

Suomen parhaat vaellusreitit löytyvät Lapin ja Kuusamon kansallispuistoista. Toki etelässäkin on mainioita vaelluspolkuja, mutta pakko se on myöntää: pohjoisen erämaat ovat eri maata!

Lapin parhaat vaellukset

Tällä sivulla esitellään viisi kerran elämässä -vaellusreittiä:

  • Karhunkierros (Oulangan kansallispuisto)
  • Hetta-Pallas (Pallas-Ylläsjärven kansallispuisto)
  • Luirojärven vaellus (Urho Kekkosen kansallispuisto)
  • Kevon kanjoni (Kevon luonnonpuisto)
  • Haltin vaellus (Käsivarren erämaa)

Näiden reittien vaeltaminen kestää 3–7 päivää. Lisäksi kerrotaan millaisia varusteita pitkälle vaellukselle pitää pakata.

Varusteet vaellukselle Lapissa

Luirojärven autiotuvassa on tilaa 16 hengelle, ja viereisessä varaustuvassa on saman verran petipaikkoja. Urho Kekkosen kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Varsinkin Karhunkierros ja Hetta-Pallas ovat suosittuja huippusesonkina kuten syyskuun ruska-aikaan, ja muita kulkijoita voi olla melkein ruuhkaksi asti. Siitä huolimatta: monta päivää kestävällä vaelluksella niin varusteiden kuin erätaitojenkin on oltava kunnossa, sillä onnettomuuden osuessa kohdalle apua ei aina ole saatavissa.

Osa reiteistä on hyvin merkittyjä, mutta älä lähde vaellukselle ikinä ilman kunnollista karttaa ja kompassia. Käsivarren tuntureille ei pidä mennä opettelemaan suunnistusta – se pitää osata jo etukäteen. Kännykän karttasovellus on erittäin kätevä, mutta pelkästään siihen ei kannata luottaa: puhelin voi hajota tai akku loppua, eikä läheskään kaikilla syrjäseuduilla ole matkapuhelinverkkoa laisinkaan.

Teltan, makuualustan ja makuupussin lisäksi vaelluksella tarvitaan retkikeitin, astiat, ensiapupakkaus ja kunnolliset vaelluskengät. Leirikengiksi (ja jokien yli kahlaamiseen) sopivat höyhenenkevyet Crocksit.

Hyviä vinkkejä rinkan keventämiseen löytää retkeilytoimittaja Ossi Määtän kirjoittamasta teoksesta Kevytretkeilijän opas. Vaelluksista unelmoimiseen sopii puolestaan Tomi Kontion ihastuttava Kansallispuistojen kutsu. Mondon vuoden 2020 matkakirja -palkinnon saanut teos sopii mainiosti myös nojatuoliretkelle.

Scandinavian Outdoor -verkkokaupasta löytyy laaja valikoima reppuja, otsalamppuja, ulkoiluvaatteita ja muita tarpeellisia retkeilyvarusteita. Tekemällä ostokset sinisen linkin kautta tuet Kerran elämässä -matkailusivuston toimintaa. Kiitos!

Autiotuvat ja varaustuvat

Urho Kekkosen kansallispuistosta löytyy hyvin varusteltuja varaustupia. Kuva: Ville Palonen

Vaelluksilla voi yöpyä autiotuvissa, mutta esimerkiksi ruska-aikaan niissä voi olla sen verran ruuhkaa, että oma teltta pitää pakata mukaan varmuuden vuoksi. Muista nyrkkisääntö: olija väistää tulijaa. Eli viimeiseksi saapuneelle on tehtävä tilaa – vaikka omalla kustannuksella! Autiotuvassa saa viettää maksimissaan kaksi yötä.

Ota mukaan myös korvatulpat kuorsaajien varalle. Itse nukun mieluummin omassa teltassa, jos autiotuvassa on paljon porukkaa – mutta kokkaan ja ruokailen mielelläni tuvassa, varsinkin jos keli on huono. Tuvan kaminan ääressä voi myös kuivattaa mutaisella polulla kastuneet vaelluskengät.

Autiotupien lisäksi vaellusreiteiltä löytyy myös maksullisia varaustupia, joista voi varata etukäteen petipaikan (hinta 12-15 euroa yöltä). Koko tupaa ei siis varata, mutta yösija katon alla on varma. Usein varaustuvissa on 8-10 petipaikkaa.

Usein tuparakennuksessa on kaksi puolta: autiotupa on kaikille avoinna, varaustupa vain etukäteen petipaikasta maksaneille. Varaustuvassa yöpymisessä on varman petipaikan lisäksi sekin hyvä puoli, ettei rinkassa tarvitse kantaa niin paljoa tavaraa: varaustupien varustukseen kuuluvat patjat, tyynyt, sekä kaasuliesi ja kattilat.

Autiotupiin voi tutustua etukäteen hankkimalla teoksen Suomen autiotuvat.

Karhunkierros – Suomen suosituin vaellusreitti

Karhunkierroksen nähtävyyksiin kuuluu mahtava Jyrävä. Kuva: Honza Soukup / Flickr CC

Rukan vieressä Oulangan kansallispuistossa kulkeva Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti. Asumattomissa ja erämaisissa metsissä kulkevan reitin kohokohtia ovat kumeasti kohisevat Jyrävän ja Kiutakönkään vesiputoukset, sekä Ristikallion näköalapaikka ja Oulangan kanjoni.

Karhunkierroksen vaeltaminen kestää vaeltajan kunnosta ja kiireestä riippuen 3-7 päivää. Erinomaisten retkeilyrakenteiden ansiosta Karhunkierros sopii kaikille retkeilijöille. Matkan varrella voi yöpyä autiotuvissa, mutta teltta kannattaa ottaa mukaan ruuhkan varalle. Parin päivän välein reitin varrelle osuu jopa kioskeja ja kahviloita, joista voi ostaa elintarvikkeita.

Karhunkierros on vaikeustasoltaan keskivaativa: 80 kilometrin matkalle mahtuu monta jyrkkää ja kivikkoista ylä- ja alamäkeä. Eksymisvaaraa ei ole, sillä reitti on merkitty maastoon selkeästi.

Paras aika Karhunkierroksen vaeltamiseen on kesäkuun alusta lokakuun puoliväliin. Aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä polku voi olla vaarallisen jäinen.

Karhunkierroksen varteen pääsee Rukalta kimppataksilla tai Karhunkierrosbussin kyydissä.

Eräseikkailujen jälkeen voi rentoutua Kuusamon Tropiikki -kylpylähotellissa. Katso tarjoukset Rukan hotelleihin.

Lue lisää: Karhunkierros – opas Suomen legendaarisimmalle vaellusreitille

Hetta-Pallas – aitoa Lapin maisemaa

Ruskan värejä Pallaksen maisemissa. Kuva: Julia Kivelä / Visit Finland

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituin vaellus on 55 kilometrin mittainen reitti Hetan ja Pallaksen välillä. Hetta-Pallas on Suomen vanhin virallinen vaellusreitti. Se merkittiin maastoon jo vuonna 1934, neljä vuotta ennen kuin kansallispuisto perustettiin. Polku kulkee puuttomien tuntureiden yli poiketen välillä kuruihin ja erämaiseen metsään. Tämä on Lapin maisemaa aidoimmillaan!

Hetta-Pallaksen varrella on monta autio- ja varaustupaa, joten vaelluksen keston voi helposti päättää oman mielen mukaan. Yleensä Hetta-Pallas kestää kolme tai neljä päivää, mutta eräs kaverini patikoi koko reitin vain yhdellä yöpymisellä! Mistään masokismista ei ollut kyse, sillä mukana oli niin untuvatyyny kuin punaviinipullo illallispastan kyytipojaksi.

Lumien sulamisvesien vuoksi Hetta-Pallas -vaelluksen paras aika on juhannuksesta lokakuuhun. Kaunein ajankohta on tietysti syyskuulle osuva ruska. Räkkäaikana heinäkuussa on syytä muistaa hyttyskarkote!

Hetassa (josta vaellus yleensä aloitetaan) reittiin kuuluu maksullinen venekyyti Ounasjärven yli. Samalla kannattaa tilata autonsiirtopalvelu, eli auto viedään odottamaan vaelluksen päätepisteeseen Pallakselle.

Hetasta löytyy majoituspalveluita (esimerkiksi Hetta-hotelli) sekä kauppa, apteekki, Alko, pankkiautomaatti ja ravintoloita. Ennen vaellusta kannattaa poiketa myös Tunturi-Lapin luontokeskuksessa.

Vaelluksen lopussa reitti poikkeaa Taivaskerolle, Pallaksen korkeimmalle huipulle, jossa vuoden 1952 olympiatuli sytytettiin. Taivaskeron kierros on myös erittäin suosittu päiväpatikointireitti.

Hetta-Pallas -vaelluksen päätteeksi Pallaksella voi yöpyä tyylillä. Lapland Hotels Pallas oli maamme ensimmäinen tunturihotelli. Hotelli suunniteltiin vuonna 1938, saksalaiset räjäyttivät sen vuonna 1944, ja hotelli rakennettiin uudestaan sotien jälkeen hirsistä.

Lue lisää Pallastunturista.

Luirojärven vaellus – kohti Sokostin huippua

Sokostin huipulla kelpaa ihailla maisemia. Urho Kekkosen kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Luirojärvi on upean Urho Kekkosen kansallispuiston helmi, jonne moni retkeilijä suuntaa vaelluksellaan. Luirojärvi sijaitsee kansallispuiston sydämessä, korkeimman tunturin eli Sokostin (718 m) juurella.

Luirojärvelle ei mene virallisia merkittyjä reittejä, mutta maastossa kulkee selkeitä polkuja. Tällä vaelluksella suunnistustaito on kuitenkin tarpeellinen.

Eräs suosituimmista vaellusreiteistä Luirojärvelle alkaa ja loppuu E75-tien varresta Kiilopäältä, noin 15 kilometrin päässä Saariselältä. Yleensä rengasreitin kiertämiseen menee 5-7 päivää. Reitillä on autio- ja varaustupia, tulistelupaikkoja, laavuja ja kuivakäymälöitä.

Luirojärven autio- ja varaustupa järvenrantasaunoineen on niin ihana levähdyspaikka, että moni vaeltaja viettää siellä kaksikin yötä. Luirojärveltä on Sokostin huipulle muutaman kilometrin nousu, joten UK-puiston korkeimman tunturin huiputtaminen (ilman painavaa rinkkaa) on passeli päiväretki.

Luirojärvelle on mahdollista vaeltaa myös etelästä: Lokan tekojärveltä voi ottaa venekyydin Luirojoelle, jolloin ensimmäisen päivän kävelymatka on alle kymmenen kilometriä! Vaellusta voi jatkaa pohjoiseen kohti Suomujokea, jolloin matkan varrelle osuu nimensä veroinen Paratiisikuru.

Paratiisikuru on nimensä veroinen paikka. Urho Kekkosen kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Luirojärven valtavaan autio- ja varaustupaan mahtuu yli 30 yöpyjää. Paikka on suosittu, mutta aina ei tarvitse kärsiä ruuhkasta: kun itse yövyin Luirojärvellä elokuun alussa, muut vaeltajat sai laskea yhden käden sormilla!

Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoiskulmasta eli Itäkairasta löytyy kaksi erinomaista lyhyempää vaellusreittiä: Nuorttin retkeilyreitti (40 km) kiertää kanjonilaaksossa virtaavan Nuorttijoen, ja Kemihaarasta voi vaeltaa myyttiselle Korvatunturille (50 km) ja takaisin parissa kolmessa päivässä. Tukikohtana toimii Kemihaaran Loma.

Saariselältä löytyy mökkimajoitusta ja lukuisia hotelleja, joista parhaisiin lukeutuu tunturin laelle rakennettu Star Arctic Hotel Kaunispää. Kuukkeli Teerenpesä tarjoaa leppoisaa hirsitalotunnelmaa. Majatalossa on oma sauna, mutta Saariselän kylpyläkin on aivan vieressä.

Rauhaa arvostavalle ulkoilijalle oivallinen tukikohta on Suomen Latu Kiilopää. Retkeilykeskuksen palveluihin kuuluvat Hotelli Niilanpää ja sen vieressä oleva edullisempi hostelli, sekä ravintola, ulkoiluvälinevuokraamo ja erinomainen savusauna.

Lue lisää Urho Kekkosen kansallispuistosta tai katso tarjoukset Saariselän hotelleihin.

Kevon kanjoni – upea luonnonihme

Kevon kanjoni on upea luonnonihme. Kuva: Hanna Sobczuk, CC

Yksi Suomen maisemallisesti kauneimmista vaellusreiteistä kulkee Kevon luonnonpuistossa Utsjoen eteläpuolella. Kevon kanjoni, yli 40 kilometriä pitkä ja paikoin jopa 80 metiä syvä rotkolaakso, on huima luonnonihme.

Kevon reitin komeimpia luonnonnähtävyyksiä ovat kanjonimaisen rotkolaakson lisäksi henkeäsalpaava Njakaljärvien maisema, Fiellun 26-metrinen vesiputous, Guivitunturi, Luomusjärven harju sekä Sulaoja, jossa on saamelaisten pyhä lähde.

Kevon kanjonin vaellusreitti on päästä päähän 63 kilometriä pitkä, ja sen vaeltamiseen kannattaa varata useampi päivä. Tunturikoivikon, mäntymetsän ja avotunturin halki kulkeva vaelluspolku on fyysisesti erittäin vaativa, sillä se nousee ja laskee rotkolaakson jyrkkiä rinteitä. Kevojoki ylitetään kahlaamalla kolme kertaa.

Kesäaikaan liikkuminen on rajattu tiukasti vaellusreiteille, joten eksymisen varaa ei ole. Teltan saa pystyttää ainoastaan merkityillä leiripaikoilla, mutta onneksi telttailualueita ja tulistelupaikkoja on tiuhassa. Kanjonireitillä on vain yksi autiotupa Ruktajärvellä.

Kevon kanjonin reitille lähdetään etelästä Sulasojan pysäköintipaikalta (valtatie 92, lähellä Karigasniemeä) tai pohjoisesta Kenesjärven pysäköintipaikalta (Nelostie, lähellä Utsjokea). Majoitusta reitin lähtö-/lopetuspaikkojen lähellä tarjoavat muun muassa Hotel Guossi (Karigasniemi), Kenestuvan Erämatkailukeskus (Kenesjärvi) ja hieman etelämmässä Inarissa perinteikäs Hotelli Kultahovi.

Haltin vaellus – Suomen korkein kohta

Halti sijaitsee Käsivarren erämaa-alueella, Norjan rajalla. Vaellus Suomen korkeimmalle kohdalle (1324 metriä merenpinnan yläpuolella) ei ole mikään sunnuntaikävely, vaan todellinen kerran elämässä -kokemus.

Mutta tiesitkö, että Suomen korkein kohta ei ole Haltin huippu? Tunturin huippu (1361 m) on nimittäin Norjan puolella. Halti ei myöskään ole korkein Suomen rajojen sisäpuolella oleva tunturi – se on muutaman kilometrin päässä kohoava Ridnitsohkka (1317 m).

Suosituin vaellusreitti Haltille alkaa Kilpisjärveltä, josta matkaa yhteen suuntaan kertyy 55 kilometriä. Edestakaiseen vaellukseen kannattaa varata kokonainen viikko. Kilpisjärvi-Halti -reitin upeita luonnonnähtävyyksiä ovat Saanatunturi, Saivaara ja Pihtsusköngäs-putous.

Kilpisjärvi Saana
Vaellusreitti Haltille alkaa Saanatunturin maisemista. Kuva: Ville Palonen

Vaellusmaasto on pääosin helppokulkuista, eikä matkalla ole suuria korkeuseroja. Avotunturissa sää voi kuitenkin muuttua nopeasti sumuiseksi, joten retkeilijän perustaidot kuten suunnistaminen kartan ja kompassin avulla pitää osata – kännykän toimimiseen laajalla tunturialueella ei kannata luottaa! Vaelluksella voi yöpyä autiotuvissa.

Paras aika kesävaelluksille on heinäkuun alusta syyskuun puoliväliin, jolloin nautitaan ruskan loistosta. Vielä kesäkuussa lunta voi olla paikoitellen liiaksi, ja joet liian vuolaita ylitettäviksi. Halti on talvisin suosittu hiihtovaelluskohde.

Lyhyin reitti Haltille on Norjan puolelta Guolasjärveltä, josta kävelymatkaa edestakaisin kertyy vain 20 kilometriä. Reitti on kuitenkin haastava, eikä sovi kokemattomille vaeltajille.

Kilpisjärvellä on kauppoja, ravintoloita ja hotelleja. Suosittuja majapaikkoja ovat Kilpisjärven Retkeilykeskus ja Lapland Hotel Kilpis. Mökkejä alueella vuokraa todella kehuttu Kilpisjärven Tunturimajat.

Lue lisää: Kilpisjärven mahtava Saana

Suomen parhaat erämaat

Käsivarren erämaa
Käsivarren erämaassa saa telttailla omassa rauhassa. Kuva: Ville Palonen

Osa edellä mainituista vaellusreiteistä voi olla huippusesongin aikaan (esimerkiksi syyskuun ruska-aikaan) jopa ruuhkaisia. Suurimman osan vuodesta niillä saa onneksi liikkua rauhassa.

Vaelluskohdetta valitessa kannattaa tutkia karttaa: mitä vähemmän retkeilijöille suunnattuja rakenteita (autiotupa, laavu, merkitty reitti), sitä vähemmän vastaantulijoita.

Jos olet erakkoluonne ja haluat vaeltaa kaukana muista ihmisistä – ja erätaidot ovat kohdillaan – ota suunnaksi Tsarmitunturi, Vätsärin erämaa tai Suomen suurin kansallispuisto, Lemmenjoki. Kaikki kolme ovat erämaisia kohteita, joissa saat retkeillä omassa rauhassa merkittyjen reittien ulkopuolella.

Myös erämaista löytyy autio- ja varaustupia, mutta yleensä merkittyjä reittejä ei ole (ainakaan yhtä paljon kuin kansallispuistoissa).

Suomen parhaat päivävaellukset

Ukko-Kolin huipulta on upea näkymä. Kuva: Ville Palonen

Suomesta löytyy monta upeaa patikointipolkua, joilla voi käydä kokeilemassa varusteita ennen pidempää vaellusta. Monen maailmanluokan reitin kiertäminen kestää vain muutaman tunnin.

Osa Suomen hienoimmista päiväreiteistä löytyy Lapista (Saana, Kiilopää), mutta myös eteläisessä Suomessa on kerta kaikkiaan upeita päiväretkikohteita, esimerkiksi Koli, Patvinsuo, Repovesi ja Helvetinjärvi.

Lue lisää:

Suomen parhaat lyhyet päivävaellukset x 12

Lapin parhaat elämykset

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

1 KOMMENTTI

  1. Ei Luirojärven reitillä erityisemmin suunnistustaitoja vaadita. Sinne johtaa tien kokoinen polku perille. Toinen juttu on se, jos poikkeaa reitiltä ja kulkee omia reittejään.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi