Pallas – koe Suomen ihanin hiihtokeskus ja vanhin vaellusreitti

Pallastunturi
Pää pilvien yläpuolella päiväpatikalla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Kuva: Julia Kivelä / Visit Finland

Pallas on upea tunturialue Suomi-Neidon olkapäässä. Kauniimpia tunturimaisemia Suomen Lapista löytää vain, jos jatkaa matkaa ylös Käsivarren erämaihin, kohti Kilpisjärveä.

Pallastunturien jylhyyttä lisää se, että ne nousevat poikkeuksellisen korkealle ympäröivästä maastosta. Pallaksen yli 500 metrin prominenssi onkin Suomen toiseksi suurin Saanan jälkeen.

Vetonaulana on Pallaksen ihanan luonnonläheinen hiihtokeskus sekä Suomen vanhin vaellusreitti, jo vuonna 1934 maastoon merkitty Hetta–Pallas-vaellus. Reitin valikoituminen ei ollut sattumaa; Hetta–Pallas-vaellus tarjoilee edelleenkin Lapin maisemia parhaimmillaan!

Klassikkovaellus alkaa pitkulaisen Ounasjärven rannalla sijaitsevasta Hetan kylästä. Päätepiste sijaitsee Pallaksen hiihtokeskuksessa.

Alla kerrotaan lisää Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Pallaksen hiihtokeskuksesta, vaellusreittien klassikosta ja lopuksi Hetan kylästä.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto – Suomen ensimmäinen kansallispuisto

Syksy on upeinta aikaa vaeltaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Kuva: Harri Tarvainen / Visit Finland

Neljä vuotta Hetta-Pallaksen vaellusreitin merkitsemisen jälkeen, vuonna 1938, Pallas julistettiinkin sitten Suomen ensimmäiseksi kansallispuistoksi, yhdessä Pyhätunturin kanssa (nykyinen Pyhä-Luoston kansallispuisto).

Kansallispuisto laajeni vuonna 2005, kun siihen liitettiin myös Yllästunturin alue (poikkeuksena Ylläksen hiihtokeskus), ja nimeksi vaihtui Pallas-Yllästunturin kasallispuisto.

Nykyinen kansallispuisto käsittää sadan kilometrin mittaisen tunturijonon, jonka aavoihin maisemiin tuovat vaihtelua kurut ja pohjoiset taiga-metsät.

Kävijämäärillä mitattuna kansallispuisto on Suomen suosituin. Yli puolen miljoonan vierailijan lukuja selittää se, että Pallas-Yllästunturin kupeessa sijaitsevat suositut Levin ja Ylläksen hiihtokeskukset, joista molemmista on mahdollista tehdä retkiä kansallispuiston alueelle.

Tunnelmaltaan ja kooltaan Pallaksen hiihtokeskus eroaa kuin yö ja päivä isoveljistään.

Hiihtokeskus Pallas – kun on vain sukset, lumi ja tunturimaisemat

Pallas on idyllisen pieni ja kaunis hiihtokeskus, suosittu etenkin telemark-laskijoiden keskuudessa. Leijahiihtäjätkin ovat löytäneet paikalle – puurajan yläpuolelle kohoavalla tunturinlaella on tilaa viilettää.

Laskettelu- ja hiihtokausi alkaa yleensä vasta helmikuulla – koska keinolunta ei käytetä – ja jatkuukin sitten yleensä ainakin vappuun saakka, joskus jopa juhannukselle. Rinteet on muutenkin pidetty mahdollisimman luonnonmukaisina luontaisine muotoineen.

Parasta Pallaksessa on se, että modernin maailman metkut tuntuvat olevan kaukana. Täällä ollaan perusasioiden äärellä. On sukset, lumi ja tunturimaisemat.

Toisinkin olisi voinut käydä. Hiihtäminen ja laskettelu alkoi Pallaksella jo 1930-luvulla ja paikalle rakennettiin trendikkääseen funkkistyyliin Suomen ensimmäinen tunturihotelli.

Saksalaiset räjäyttivät hotellin vuonna 1944, mutta jo neljä vuotta myöhemmin tilalle rakennettiin hirrestä uusi, erähenkinen hotelli. Nykyisin se kantaa nimeä Lapland Hotels Pallas. Pienehkö hotelli uppoaa kivasti alueen luontoon. Samassa yhteydessä toimii Pallastunturin luontokeskus.

Ensimmäisestä hotellista on jäljellä vaatimattomat rauniot.

Sijainti kansallispuiston ytimessä on suojellut Pallasta lisärakentamiselta ja se on saanut säilyä omana rauhallisena itsenään. Rinteiden osalta Pallaksella olisi kyllä ollut mahdollisuuksia vaikka millaiseen suosioon, onhan Pallaksen hiihtohissien kattama korkeuserokin Suomen toiseksi suurin, 340 metriä, heti Ylläksen jälkeen. Off-piste-laskijat pääsevät nauttimaan vieläkin suuremmasta korkeuserosta.

Toivotaan, että Pallas pysyy rauhallisena jatkossakin – Lapland Hotels on hakenut lakimuutosta, jolla paikalle saataisiin rakentaa paljon nykyistä suurempi hotelli.

Opetusta ja opastusta tarjoaa Suomen toiseksi vanhin hiihtokoulu Pallaksen pöllöt.

Taivaskeron kierros ja Pallaksen olympiatuli

Pallas-hotellilta lähtee useita vaellus- ja patikointireittejä, jotka käyvät hyvästä lohdutuksesta, jos ei aio kulkea koko Hetta–Pallas-vaellusta. Hauskana vaihtoehtona kävelemiselle ovat suosioon nousseet läskipyörät, joka soveltuu osalle reiteistä.

Pallaksen päiväpatikoista suosituin on yhdeksän kilometrin mittainen Taivaskeron kierros, joka vie Pallastunturien korkeimmalle huipulle.

Huipulla kivipaasi kertoo, että täällä, 809 metrin korkeudessa, sytytettiin olympiatuli vuonna 1952. Pallastunturilla sytytetty olympiatuli oli eräänlainen varsinaisen olympiatulen rinnakkaistuli. Se kuljetettiin tunturin laelta Tornioon, jossa se yhdistettiin varsinaiseen olympiatuleen, joka oli kuljetettu Ateenasta Tanskan kautta Suomeen lentäen, juosten, pyöräillen, ratsastaen, soutaen ja meloen.

Rinnakkaisen olympiatulen sytytys ei muuten mennyt aivan putkeen Taivaskerolla. Tuli oli tarkoitus sytyttää keskiyön auringosta peilin avulla, mutta sää oli pilvinen ja apuna jouduttiin käyttämään nestekaasua.

Hetta-Pallas-vaellus – Suomen vanhin vaellusreitti

Kyllä kelpaa kulkea! Kuva: Harri Tarvainen / Visit Finland

55 kilometrin mittainen reitti Hetan kylästä Pallaksen hiihtokeskukseen on Suomen klassisimpia vaelluksia. Sen voi kulkea kesällä patikoiden ja talvella hiihtäen. Kesäreitti kulkee puuttomien tuntureiden yli poiketen välillä kuruihin ja erämaiseen metsään. Talvireitti kulkee suojaisemmassa maastossa soilla ja metsämailla, mutta käväisee myös avotunturissa. Ladut ovat hoidettuja maalis–huhtikuussa.

Hetan majapaikat järjestävät maksusta auton kuljetuksen Hetasta päätepisteeseen Pallakselle. Vaelluksen voi kyllä kulkea toiseenkin suuntaan, mutta yleensä se kuljetaan juuri pohjoisesta etelään.

Sioskurun autio- ja varaustupa on tunnelmallinen talvella. Kuva: Matti Koutonen, Vastavalo / Visit Finland

Reitin varaustuvat on sijoitettu Sioskuruun, Hannukuruun ja Nammalakuruun neljän päivän vaeltamista ajatellen. Tällöin päiväetapeille kertyy mittaa noin 15 kilometriä eli ei kovin paljoa, toisaalta nousuja ja laskuja kyllä riittää. Reitin voi toki vaeltaa nopeamminkin ja yöpyä matkan varren autiotuvissa tai teltassa. Kannattaa huomioida, että teltan saa pystyttää vain tupien yhteyteen.

Paras aika vaellukselle on lumien sulamisvesien vuoksi juhannuksesta lokakuuhun. Suosituinta aikaa on syyskuulle osuva ruska. Heinäkuu on pahinta räkkä- eli itikka-aikaa.

Vaellus alkaa maksullisella venekyydillä (noin 10 euroa) Hetasta Ounasjärven yli.

Hetta – kirjailija Yrkö Kokon jäljillä

Sissangin vuokrakota sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Tunturi-Lapin luontokeskuksesta. Kuva: Thomas Kast Visit Finland

Hetta on Enontekiön kirkonkylä, ja painon voi hyvin laittaa sanalle kirkko. Kylän katseenvangitsijana on Enontekiön kirkko, etenkin sen pitkä ja suippo torni.

Sisällä kannattaa käydä katsomassa Uuno Eskolan tekemää komeaa alttariseinämaalausta, Taivaaseen astuva Jeesus siunaa Lapin kansaa. Se on vaikuttava paitsi kooltaan myös teemaltaan. Taivaalla leijaileva vapahtaja näyttää todella irralliselta Lapin maisemasta ja voi saada miettimään, sopisiko kuvaan paremmin noitarumpu.

Nähtävyytenä on Tunturi-Lapin luontokeskus, joka sijaitsee parin kilometrin päässä keskustasta. Keskukselta lähtee lyhyehkö luontopolku Jyppyrän laelle, josta avautuu komea maisema Ounasjärven yli kohti Hetta–Pallaksen vaellusreittiä.

Hetta on itsessään varsin vaatimaton ilmestys, vaikka täältä käsin hallitaan koko valtavaa Enontekiötä, joka jatkaa Käsivartta pitkin Ruotsin ja Norjan kainaloon. Toisaalta kunta onkin Suomen toiseksi harvaan asutuin – vieläkin erämaisempaa seutua on itäisen Lapin Savukoski.

Hettaan liittyy ripaus suomalaista kulttuurihistoriaa. Keskustan kupeessa sijaitsevalla Ungelonniemellä asui pitkään eräkirjailija Yrkö Kokko, joka ehti seikkailla myös Kanariansaarilla ennen turistiryntäystä. Kokon teokset olivat isossa roolissa, jotta Suomessa tajuttiin rauhoittaa sukupuuton partaalla ollut laulujoutsen.

Kokko oli muuten mielenkiintoinen kirjailija jo nuorena: äidinkielen opettaja hylkäsi hänen ylioppilasaineensa, joka kuvasi leppälintujen puolustautumista variksia vastaan, mutta ylioppilastutkintolautakunta muutti sen laudaturiksi.

Kokon itsensä suunnittelema ja rakentama talo, Ungelon torppa, on yhä jäljellä, mutta siellä ei ole kotimuseota. Sen sijaan torppa toimii Yrjö Kokon pojan lomamökkinä.

Kylän keskustassa ja lähimaastossa on tarjolla monipuolisesti majoitusta. Viihtyisä Hotelli Hetan majatalo sijaitsee aivan keskustassa ja Lapland Hotels Hetta puolestaan lähellä luontokeskuksesta.

Jos lähtee Hetta-Pallas-vaellukselle, Hetan majapaikoista on helppo järjestää auton kuljetus Pallakselle – ja venekyyti Ounasjärven yli.

Enontekiön lentoasema

Hetassa sijaitseva Enontekiön lentoasema on Suomen uneliaimpia. Kenttä on käytössä vain talvisesonkina ja silloinkin lentoja on vain muutama viikossa.

Matka Pallastunturille

Pallastunturin hiihtokeskus sijaitsee reilun 60 kilometrin päässä niin Leviltä kuin Ylläkseltäkin. Sulaan aikaan matkaan menee reilu tunti, talvella vähän pidempään.

Hetalle Pallas-hotellilta ajaa reilussa tunnissa.

Vuokraa mökki Pallakselta

Pallaksen maisemista löytyy hotellien lisäksi kymmeniä vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä, jotka sopivat erinomaisesti perheen tai isomman seurueen lomailuun. Kattava vertailu- ja varaussivusto on Lomarengas, jolla on tarjolla yhteensä 3900 vuokramökkiä, huvilaa ja huoneistoa. Katso Lomarenkaan tarjoukset.

Hetta–Pallas kokemuksia

Kerro omia kokemuksiasi Pallaksen alueesta. Mitä tykkäsit Pallaksen hiihtokeskuksesta, entä Hetta-Pallaksen vaellusreitistä? Olivatko ne maineensa veroisia?

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi