Levi – vauhdikkaita elämyksiä ja rautaisannos pohjoista kulttuuria

Levi
Levillä voi kokea myös Lapin taikaa. Kuva: Visit Levi

Levi on paitsi Suomen suosituin hiihtokeskus, myös yksi kotimaamme kansainvälisimmistä matkakohteista. Levin vuosittaisesta 700 000 matkailijasta jo lähes kolmasosa saapuu ulkomailta.

”Pelkän” hiihtokeskuksen sijaan Leviä kannattaakin ajatella täyden palvelun lomakeskuksena, jossa riittää elämyksiä, vaikka unohtaisi sukset kokonaan kotiin.

Ja ihan aitoa Lapin-tunnelmaakin löytyy, kun tekee päiväretkiä varsinaisen hiihtokeskuksen ulkopuolelle. Vaikka Levi nauttiikin mainetta vauhdikkaana matkakohteena, sopii se erinomaisesti myös kulttuurinystävälle.

Levin vieressä sijaitsevaa Kittilää voisi hyvin kutsua Lapin Pariisiksi – kylästä kun on ponnistanut poikkeuksellisen monta taiteilijaa. Kittilän taiteilijoista kuuluisin on Reidar Särestöniemi, mutta Kalervo Palsan tarina on vähintään yhtä mielenkiintoinen. Kuten Palsa itse totesi: ”Ihmiset haluavat hullun taiteilijan, saakoot sen.”

Levin maagisin retkikohde on Taatsin seita, saamelaisten muinainen uhripaikka, joka sijaitsee melkein puolivälissä matkalla Inariin.

Näkemistä ja tekemistä Levillä

Tähän väliin hieman numeroita: Levin hiihtokeskuksessa on rinteitä yli 40, maastohiihtolatuja 230 kilometriä ja talvikävelyreittejäkin yli 20 kilometriä. Moottorikelkkareittejä on lähes 900 kilometriä. Niissä riittää koluttavaa talvella.

Levillä on toki panostettu myös kesän ja syksyn matkailuun, vaikka silloin tunnelma onkin paljon talvea uneliaampi. Levillä voi patikoida tunturien huipulle, ratsastaa islanninhevosilla, viilettää maastopyörällä ja kiipeillä seikkailupuistossa.

Aktiviteeteista lisää tuonnempana, tutustutaan ensin Levin keskustaan sekä nähtävyyksiin ja sen jälkeen Kittilän kulttuurikohteisiin. Juuri jälkimmäiset tekevät Levistä ainutkertaisen kerran elämässä -kohteen.

Levin keskustassa pärjää kävellenkin

Levin keskustassa pärjää kävellen.Kuva: Juha Laine / Visit Finland

Sirkan kylään kasvanut Levin keskusta on kompakti, ja siellä pärjää hyvin kävellen. Keskustan laidalta laidalle, Hullun Poron areenalta Levin kylpylähotelliin, kävelee alle 10 minuutissa. Mökkialueet levittäytyvätkin sitten paljon kauemmaksi.

Keskustan sydämessä on pieni kävelykatualue, jolla sijaitsee Break Sokos Hotel Levi. Hotellin vieressä on vilkas ravintolakeskittymä, jossa voi tehdä matkan vaikka maailman ympäri.

Aasia tarjoilee aasialaista ruokaa, ja Sapuska hakenut inspiraatiota itänaapurista. Rennasta saa erinomaisia pizzoja, joihin on ladattu päällisillä ripaus Lapin lumoa. Suomi-romantiikkaa henkivä Pub Hölmölä hurmaa nimensä mukaisella päättömyydellä. Ämmilä taas tarjoaa suorastaan erinomaisen lounasbuffetin.

Niitä kaikkia pyörittää Levin kuningattareksi kutsuttu Päivikki Palosaari, jonka Hullu Poro -konsernia ja bisnesälyä saa isoksi osaksi kiittää sitä, että Levistä on kasvanut nykyisenlainen vauhdikas megaresortti.

Palosaaren ravintolaimperiumi sai alkunsa 1980-luvun lopulla avatusta ravintola–yökerhosta Wanha Hullu Poro, josta tuli nopeasti Levin ja koko Lapin kuuluisimpia menopaikkoja. Rokkiravintolahenkinen meno jatkuu edelleen, dj:n ja karaoken voimin.

Nykyisin Levin yöelämän varsinainen sydän on kuitenkin Hullu Poro Areena, 1700 hengen liveklubi, jossa tapaavat esiintyä maan ykkösartistit.

Mukava, hyvän hinta–laatusuhteen hotelli keskustan reunalla on Lapland Hotels Sirkantähti.

Keskustan vieressä sijaitseva kylpylähotelli Levi Hotel Spa saa puolestaan pisteet modernista designhotellipuolestaan. Suunnittelussa ei ole menty sieltä, missä aita on matalin. Uima-allaskokonaisuus on sekin varsin mallikas. Hotellin yhteydessä on karaokebaari Joiku sekä hiiligrilliravintola Kekäle Bar & Grill.

Saamen Kammi – koe Levin aito saamelaisravintola

Levin ravintoloista eksoottisin on Saamen Kammi, yksi Lapin harvoista aidoista saamelaisravintoloista. Ravintolaa pyörittää kirjailija Ante Aikion isä Niiles-Jouni Aikio.

Ravintola tarjoilee lappilaista ruokaa perinteisessä turvekammissa. Ohjelmassa on Aikion perheen joikua. Varaus kannattaa tehdä etukäteen, sillä iltamat järjestetään vain, kun asiakkaita on vähintään 15.

Saamen Kammia ei kannata sekoittaa Hullun Poron imperiumiin kuuluvaa Ravintola Kammia, joka sijaitsee Wanhan Hullun Poron yhteydessä.

Saamelaismuseo Samiland ja Hotel Levi Panorama

Keskustan yläpuolella päärinteessä, suuren ja komean Panorama-hotellin vieressä, sijaitsee Saamelaismuseo Samiland. Perille pääsee Levi Express Gondolilla tai autolla.

Saamelaisen kirjailijan Ante Aikion perustama museo esittelee saamelaiskulttuuria, historiaa ja mytologiaa. Talviaikaan museon ulkopuolella on poroaitaus.

Aikio tunnetaan kirjoittamastaan, saamelaiseen mytologiaan pohjautuvasta Aigi-fantasiasarjasta, josta on julkaistu toistaiseksi kaksi teosta.

Panorama-hotellin sijainti on mainio intohimoisille laskijoille, sillä sen luota pääsee suoraan laskemaan rinteeseen.

Immeljärvi – ihaile Jumaljärveä

Immeljärven lauttasaunassa kelpaa löylytellä. Kuva: Ville Palonen

Aivan Levin keskustan vieressä on Immeljärvi. Nimi tarkoittaa Jumaljärveä, ja upea sen sijainti onkin Levitunturin ja Kätkätunturin välissä. Järvi on yksi saamelaisten pyhistä saivojärvistä, porteista maanaliseen maahisten valtakuntaan.

Ihailun ohella järvessä voi myös kalastaa, kunhan hankkii kalastusluvan. Järveen on istutettu taimenia ja harjuksia.

Immeljärven rannalla on vuokrattavana tyylikäs huoneisto Scandic House Levi, joka kerää runsaasti kehuja.

Valloita Kätkätunturi

Immeljärven rannasta kohoaa pitkulainen Kätkätunturi, joka on säilynyt koskemattomana. Huipulle pääsee patikoimalla Levin keskustan tuntumasta.

Matkaa on vain reilut kolme kilometriä, mutta polku on sen verran kivinen ja juurakkoinen, että välillä voi melkein usko loppua.

Levitunturin huippu ja Joulupukin mökki – vain lattia puuttuu

Joulupukin mökki on kuvauksellinen niin syksyllä kuin talvellakin. Kuva: Julia Kivela / Visit Finland

Levitunturin huipulle pääsee Gondoli2000-hissillä. Maisemat ovat upeat varsinkin auringon laskiessa. Huipulta lähtee Suomen jyrkimpiin kuuluva Levi Black eli G2-rinne, jossa järjestetään vuosittain Levin pujottelu, alppihiihdon maailmancupin pujottelukilpailu. Kesäisin huipulta pääsee alamäkipyöräilemään.

Huipun tuntumassa on myös Levin suosituin Instagram-kohde, Joulupukin mökki. Se rakennettiin Juha Wuolijoen ohjaamaa elokuvaa Joulutarina (2007) varten ja päätettiin jättää niille sijoilleen.

Kyseessä on todellakin lavaste – mökillä ei ole edes lattiaa. Sen verran tukevaksi mökki kuitenkin tehtiin, ettei se lentäisi taivaan tuuliin ensimmäisen myrskyn yllättäessä. Mökiltä avautuvat komeat maisemat Ylläkselle ja Aakennukselle.

Joulupukin mökin ohella Levillä pääsee tutustumaan Tonttulaan.

Elämyskylä Tonttula ja Hotelli Taivaanvalkeat

Tonttulan rantasaunassa on aina joulu. Kuva: Ville Palonen

Muutaman kilometrin päässä Levistä odottaa kauniissa puutalomiljöössä sijaitseva Tonttula, elämyskylä, jossa on monenlaista tekemistä lapsillle niin kesällä kuin talvellakin.

Kuten nimikin antaa luvata, lasten on helppo bongata täällä monenlaisia tonttuja – ja paljon aidomman oloisissa puitteissa kuin Rovaniemen vastaavassa joulumaassa.

Osa rakennuksista on oikeastikin vanhoja ja ne on siirretty nykyiselle paikalleen jo 1990-luvulla Pallastunturin kainalosta savottamiesten vanhasta kämppäkylästä. Tässä on siis säilytetty vanhaa lappilaista rakennusperintöä kekseliäällä tavalla.

Samassa yhteydessä toimii Hotelli Taivaanvalkeat, jonka majoitusvaihtoehtoihin lukeutuvat myös lasipyramidit. Aamiainen on erinomainen ja paikka on poreammeineen päivineen varsin romanttinen.

Matkaa Levin keskustaan on vajaat 10 kilometriä. Melkein tonttulan vieressä on Suomen kuuluisin huskypuisto.

Levin Huskypuisto – Suomen kuuluisin huskysafari

husky-safari
Vetokoiravaljakon kyytiin istuminen on ikimuistoinen kokemus etenkin perheen pienimmille. Kuva: Ville Palonen

Husky-koiravaljakoilla pääsee viilettämään monessa paikassa Lapissa, mutta Suomen kuuluisin husky-puisto löytyy Leviltä.

Reijo Jääskeläisen pyörittämä Levin Huskypuistossa ovat vierailleet monet maailmantähdet ja hänen kouluttamansa koirat ja koirasudet ovat esiintyneet monessa elokuvassa. Jääskeläinen on itse kilpaillut valjakkoajajana ympäri arktisia alueita.

Tilalla voi myös vierailla tunnin mittaisella opastetulla kierroksella, vaikkei haluaisi koiravaljakolla ajellakaan. Huskyjen ohella näkee koirasusia, ketunpoikasia ja naaleja. Täällä kannattaakin käydä myös kesällä tai syksyllä.

Luvattumaa – Levilläkin on lumilinna

Leviltäkin löytyy – tietysti – nykyisin lumilinnahotelli, joka sijaitsee seitsemän kilometriä Levin keskustasta, hiihtolatujen varressa. Aito ja alkuperäinen lumilinna löytyy Kemistä, jonne sellainen rakennettiin jo vuonna 1996. Nykyisin lumihotelleja on ympäri Lappia.

Pääsymaksua vastaan lumilinnaan voi tutustua vaikkei siellä asuisikaan. Linnaa on koristeltu jääveistoksin.

Särestöniemi-museo – Levin paras nähtävyys

Särestöniemen museo
Särestöniemi-museo on upea kulttuurikohde Kittilän ja Levin lähellä. Kuva: Ville Palonen

Lapin vaikuttavimpia kulttuurielämyksiä on vierailu Kittilän lähellä Kaukosessa sijaitsevassa taiteilija Reidar Särestöniemen (1925–1981) entisessä erämaakodissa, joka toimii taiteilijamuseona.

Särestöniemi on Lapin kuuluisin kuvataiteilija, jonka teokset kävivät hyvin kaupaksi. Faneihin kuului myös presidentti Urho Kekkonen, joka kävi itsekin kerran Särestöniemeä tapaamassa – saapuen suuren maailman tyyliin paikalle helikopterilla. Silloin tilalle ei vienyt vielä tietä, joka valmistui vasta Särestöniemen kuoleman jälkeen.

Valoisaan aikaan Särestöniemi maalasi yötä päivää, ja kaamoksen koittaessa hän matkusti usein etelän aurinkoon.

Museon kokoelmissa on satoja Särestöniemen taideteoksia, jotka leiskuvat väriä maagisella vimmalla. Esillä olevat teokset vaihtuvat kerran tai kahdesti vuodessa.

Nähtävänä on myös taiteilijan erikoisia vaatteita, jotka herättivät nurkkakuntaisessa kotikylässä paheksuntaa. Taiteilijan pukeutumista pidettiin pelleilynä.

Museoalueella on useampi rakennus. Särestöniemen vanha synnyinkoti on vuodelta 1873. Komean puisen galleria-ateljeerakennuksen on suunnitellut kuuluisa arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä 1970-luvulla.

Kalervo Palsa – käy katsomassa Suomen van Goghin tölliä ja taidetta

Siinä missä Särestöniemi nautti maineesta jo elinaikanaan, hänen aikalaisensa Kalervo Palsan (1947–1987) taide saavutti suosiota vasta taiteilijan kuoleman jälkeen.

Palsa olikin jonkin sortin pohjoinen van Gogh, tosin vielä tätäkin sekopäisempi.

Palsa asui elämänsä äitinsä kanssa karussa puutalossa Kittilän keskustassa. Kun äiti kauppasi pienessä pirtissä viinaa ja yösijaa laitapuolen kulkijoille, Kalervo asusti ja maalasi omassa rauhassaan pienessä piharakennuksessa. Hengissä hän pysyi veljiensä avustuksella.

Talvisin vaja oli niin kylmä, että vesi jäätyi ämpäriin. Valoa sähköttömään vajaan toivat vain kynttilät ja pienet ikkunat. Seinällä roikkuivat inspiraationa paksu hirttoköysi ja Leninin-kuva.

Siellä hän maalasi ahdistuneita, falloksia tihkuvia teoksiaan, seuranaan vain oma käsi. Palsa oli ihastunut Kittilän suureen taiteilijaan, Särestöniemeen, mutta tämä ei tuntenut vetoa hintelään miekkoseen. Säerstöniemeen vetosivat karskit ja parrakkaat äijät.

Rahat olivat alati tiukalla, ja Palsa maalasi halvoilla lastenväreillä vanerilevyille. Jos maalit olivat vähissä, hammastahnakin kävi valkoisesta väristä.

Kittilässä Palsaa vieroksuttiin outoutensa takia. Tunne taisi olla molemminpuolinen. Teoksessaan Kovaa menoa Kittilässä taiteilija kuvaa kotikylänsä hirviöiden tyyssijaksi.

Palsa kuoli mökissään keuhkokuumeeseen vuonna 1987, vain 40-vuoden ikäisenä. Hänet on haudattu Kittilän hautausmaalle, jossa on myös Reidar Särestöniemen hauta.

Palsa-museo on auki kesäisin.

Einari Junttilan taidemuseo – Lapin kauneus kankaalla

Kittilän kolmas maineikas taiteilija on Einari Junttila (1901–1975), jonka taiteilijakoti on Kittilän kirkonkylässä lähellä Palsa-museota. Esillä on kymmeniä Junttilan taideteoksia.

Lapin maisemia lyyrisen realistisesti maalannut Junttila oli jo nuorena herkkä taiteilijapoika, jota äiti tuki alusta asti. Junttila yritti opiskella Helsingissä, mutta koti-ikävä ja talousvaikeudet pakottivat hänet palaamaan maitojunalla takaisin Kittilään.

Junttila onnistui elättämään suuren, yhdeksänhenkisen perheensä taiteellaan, siinä sivussa karua maata viljellen ja lehmiä pitäen. Kesäisin hän teki jalkaisin pitkiä maalausmatkoja Kilpisjärvelle ja Norjan puolelle saakka, ja keväisin hän kiersi Suomea akvarellejaan myyden. Menestyksekkäitä myyntimatkoja seurasi vielä kierros kotikylässä, kun Junttila kiersi maksamassa talven aikana kertyneet velkansa.

Kansainvälistäkin menestystä tuli, kun saksalainen toimittaja ihastui Junttilan teoksiin lomamatkallaan ja vei niitä esille kotimaahansa.

Einari Junttilan museo on avoinna vain torstai-iltapäivisin kello 13–17.

Käy myös Kittilän kirkolla ja Café Somassa

Palsan kotitalo on siinäkin mielessä poikkeuksellinen paikka, että kun saksalaiset polttivat Lappia, Kittilän keskustassa säilyi tuholta vain kaksi rakennusta: Kalervon tuleva kotitalo ja Kittilän kirkko.

Vuonna 1831 valmistuneen puukirkon on suunnitellut empire-tyylin mestari Carl Ludvig Engel. Saarnastuoli on peräti 1600-luvulta ja peräisin Keminmaan vanhasta kirkosta.

Engelin alkuperäisestä suunnitelmasta kirkkoa onkin muokattu jonkin verran muun muassa kirkon tornia kohottamalla.

Kittilän keskustassa kannattaa pysähtyä myös kylän viihtyisimpään kahvilaan, Café Somaan. Makoisia hampurilaisia ja leivonnaisia.

Kittilän kotiseutumuseo – elettiin sitä ennenkin

Kittilän kotiseutumuseossa voi käydä ihmettelemässä niliaittaa, joka seisoo kelopylvään päällä. Siellä ruuat pysyivät suojassa pedoilta. Museorakennukset on siirretty eri puolilta Kittilää ja ne esittelevät paikallista elämää 1900-luvun alussa.

Nähtävänä ovat myös suuret karhunraudat, jotka kuuluivat kuuluisalle paikalliselle erämiehelle Nili-Pekalle. Hänen kerrotaan kaataneen elämänsä aikana 41 karhua.

Kittilän keskustasta on matkaa viitisen kilometriä.

Galleria Raekallio – poroja kankaalla

2000-luvulla Kittilän taiteilijamainetta on pitänyt yllä Reijo Raekallio (s. 1950), jonka komea galleriatalo sijaitsee Kittilästä vajaat 40 kilometriä pohjoiseen Pallaksen ja Muonion suuntaan. Raekallio tunnetaan erityisesti poromaalauksista.

Talvisin gallerian kautta kulkee yksi Levin moottorikelkkareiteistä.

Särkitunturi – ihaile Muonion upeita tunturimaisemia

Upea retkikohde Leviltä on Muonion puolella sijaitseva Särkitunturi. Vajaan 500 metrin korkuisen tunturin laelta avautuvat upeat näkymät, joita koristaa kaunis lampi.

Ajomatkaa Leviltä on kolmen vartin verran. Parkkipaikalta on Särkitunturin laelle reilun kolmen kilometrin patikkamatka – ja saman verran takaisin. Korkeuseroa on 200 metriä.

Samalla päiväretkellä voi poiketa myös Pallastunturille.

Taatsin seita – Lapin maagisin uhripaikka

Leviltä on puolentoista tunnin ajomatka (85 kilometriä) Taatsin seitalle, joka on yksi komeimmista saamelaisten pyhistä paikoista.

Kymmenen metriä korkea roisoinen kivipilari kohoaa Taatsijärven jyrkänteellä. Sen juurelle uhrattiin entisinä aikoina suurimmat kalanpäät ja poronsarvet kala- ja metsästysonnen toivossa.

Seitaa on käyty palvomassa Norjan Kautokeinokeinosta saakka ja yhä edelleenkin sen luona voi nähdä uusia uhrilahjoja, kuten poronsarvia. Käyttäydy pyhällä paikalla kunnioittavasti.

Jos Taatsin seita on nykyisinkin maagisen näköinen, oli se aikoinaan vieläkin mystisempi. Sen laella oli neljän tuulen lakin muotoinen huippu, jonka kuitenkin Lapin muinaisuskon vastustajat vierittivät alas – ainakin paikallisen perimätiedon mukaan.

Sadan metrin päässä seitasta järvestä kohoaa Taatsinkirkko, pystysuora kallionseinämä, jota käytettiin aikoinaan apuna peurajahdissa, kun peurat ajettiin kallion laidalta alas turmaansa.

Taatsin seitalla käy helpoiten kesäaikaan, sillä paikalle johtavalla tiellä ei ole talvikunnossapitoa.

Levi kesällä ja syksyllä

Kesäisin Levi on varsin hiljainen, vaikka kesäksikin on järjestetty monenlaista tekemistä kuten ratsastusta, maastopyöräilyä ja kesäkelkkarata. Syynä lienee se, etteivät Levin patikointimaastot kuulu aivan Lapin hienoimpiin.

Kesän paras vetonaula Levillä taitaakin olla EU:n pohjoisin täysmittainen golfkenttä.

Syksyllä, syyskuun puolivälin tienoilla, Levillä pääsee nauttimaan ruskasta kuten muuallakin Lapissa. Vaeltamisen ohella ruskaa voi ihailla ratsastamalla, maastopyöräilemällä ja melomalla.

Levin seikkailupuisto Activity Park

Kesään ja syksyyn voi hakea vauhtia Levin suuresta seikkailupuistosta, jossa on monenlaisia trampoliineja, seikkailuratoja ja vaijeriliukuja. Lisäksi on skeittiparkki, frisbee- ja minigolf-radat sekä liikennepuisto. Tennistäkin pääsee pelaamaan.

Hinnat ovat kohtuulliset: aikuisten lippu seikkailuradoille maksaa 30 euroa ja lapsilta 20 euroa.

Levin Activity Park on auki lokakuun puoliväliin.

Ratsastamaan Levillä

Levillä pääsee myös ratsastamaan. Lapin Saaga järjestää parin tunnin ratsastusretkiä islanninhevosilla (75 euroa/hlö). Alaikäraja 12 vuotta – ellei lapsella ole aiempaa ratsastuskokemusta. Talvella tehdään myös rekiajeluja.

Matka Leville

Leville matkustaa nopeimmin lentämällä Kittilän lentokentälle. Kenttä on Lapin vilkkain. Kentältä voi vuokrata auton.

Lähin rautatieasema on Ylläksen lähellä Kolarissa, jonka asemalta matka jatkuu tunnin pituisella bussikyydillä. Lapin-junaan voi ottaa myös auton mukaan.

Jos päättää ajaa autolla vaikkapa Helsingistä, matkaa on liki 1000 kilometriä. Matkaan kannattaa varata ainakin yksi yö Nelostien varrella.

Oulusta on reilun neljän tunnin ajomatka, ja Rovaniemeltä puolisentoista tuntia.

Levin hotellit

Sirkan kylän sydämessä on pieni kävelykatualue, jolla sijaitsee Break Sokos Hotel Levi. Hotellin vieressä on vilkas ravintolakeskittymä. Hyvän hinta–laatusuhteen hotelli keskustan reunalla on Lapland Hotels Sirkantähti. Sirkan keskustan vieressä sijaitseva kylpylähotelli Levi Hotel Spa saa puolestaan pisteet modernista designhotellipuolestaan.

Panorama-hotellin sijainti on mainio intohimoisille laskijoille, sillä sen luota pääsee suoraan laskemaan rinteeseen.

Vajaan kymmenen kilometrin päässä Levistä odottaa ihana Hotelli Taivaanvalkeat, jonka majoitusvaihtoehtoihin lukeutuvat myös lasipyramidit. Aamiainen on erinomainen ja paikka on poreammeineen päivineen varsin romanttinen.

Katso tarjoukset Levin majoitukseen.

Vuokraa mökki leviltä

Leviltä löytyy hotellien lisäksi satoja vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä, jotka sopivat erinomaisesti perheen tai isomman seurueen lomailuun. Kattava vertailu- ja varaussivusto on Lomarengas, jolla on tarjolla yhteensä 3900 vuokramökkiä, huvilaa ja huoneistoa. Katso Lomarenkaan tarjoukset.

Levi – kokemuksia

Kerro omia Levi-kokemuksiasi alta löytyvässä kommenttiosuudessa. Mitkä ovat sinun lempiravintolasi ja menopaikkasi Levillä?

Levin kulttuurikohteiden esittelyssä on käytetty lähteenä Hanna Apajalahden teosta Kulttuurimatkailijan Lappi. Se on lähes pakollinen teos jokaiselle Lapin elämästä ja kulttuurista syvemmin kiinnostuneelle.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

1 KOMMENTTI

  1. Kulttuurimatkailijan Lappi, jonka tekstiä on tähänkin juttuun lainattu pitkiä pätkiä, on tosiaan loppuunmyyty. Hyvät uutiset: uusi, tarkistettu painos ilmestyy marraskuussa 2020, kustantajana Into Kustannus.
    Terveisin Hanna Apajalahti, kirjailija.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi