Inarin kunta on Suomen saamelaisuuden keskus ja Inarin kirkonkylä sen napa. Jos olet kiinnostunut saamelaisista – Euroopan unionin ainoasta alkuperäiskansasta – Inaria parempaa kohdetta ei olekaan.
Inarin paras kulttuurinähtävyys on erinomainen saamelaismuseo Siida, johon kannattaa ehdottomasti poiketa, vaikka olisi vain ohikulkumatkalla kohti pohjoista.
Saamelaiskulttuurin lisäksi Inari on muutenkin kiinnostava kylä: 500 asukkaan Inarilla on Lapissa boheemi maine, sillä kylässä asustaa pieni mutta näkyvä taiteilija- ja käsityöläisyhteisö.
Inarin, Suomen suurimman kunnan, hallinnollinen keskus taas on 3000 asukkaan Ivalo. Kunnan alueella ovat muun muassa Saariselkä, Kiilopää, Lemmenjoen kansallispuisto ja osa Urho Kekkosen kansallispuistosta.
Inarijärvi on puolestaan Lapin mahtijärvi, jonka saarilla on saamelaisten pyhiä paikkoja. Inarijärven maisemista voi nauttia sekä kesällä (veneretkillä, melomalla tai kalastamalla) että talvella (moottorikelkkasafareilla revontulia jahtaamassa tai pilkkimässä).
Siida – saamelaisten museo
Saamelaisten kulttuuriin tutustuminen kannattaa aloittaa Inarin kirkonkylältä saamelaismuseo Siidasta. Siida tarkoittaa pohjoissaameksi porokylää ja elinpiiriä sen sisällä.
Modernin museon perusnäyttelystä puolet keskittyy saamelaisten historiaan ja kulttuuriin, toinen puoli kertoo Lapin luonnosta. Lisäksi tarjolla on vaihtuvia saamelaisten nykytaiteilijoiden näyttelyitä.
Museo oli remontissa kokonaiset kaksi vuotta ja avattiin uudistuneena kesäkuussa 2022. Kokonaisuus on todella onnistunut: suuren näyttelysalin seiniä koristavat jokaiselle kuukaudelle omistetut valtavat maisemakuvat, ja kosketusnäytöiltä voi lukea lisätietoa omaan tahtiin.
Aluksi kerrataan saamelaisten historiaa viimeisten parin tuhannen vuoden ajalta, ja sitten astutaan suureen näyttelysaliin. Sen ulkokehä on omistettu Inarin Lapin luonnonihmeille, joista huikempia ovat Kevon kanjoni, Tenojokilaakso, Lemmenjoen kansallispuisto ja Inarijärvi. Tutuksi tulevat erilaisten lintujen ja kasvien lisäksi arktiset eläimet kuten sopuli, naali ja ahma.
Salin sisäkehällä tutustutaan saamelaisten historiaan 1900-luvulla ja nykypäivään. Vitriineissä olevat esineet heräävät eloon, kun lukee niiden taustasta kosketusnäytöltä tai laittaa päähän kuulokkeet ja katsoo videon vaikkapa siitä, kuinka poro nyljetään ja paloitellaan.
Myös lohenkalastus ja saamelaiskulttuuriin erottamattomasti kuuluvat käsityöt eli duodji saavat perusteellisen käsittelyn. Nykypäivän kulttuuria on myös musiikki – kuulokkeista voi kuunnella eri saamen murteilla esitettyä poppia ja räppiä. Löytyypä valikoimasta myös hevijoikaamista!
Siidan takana on myös ulkomuseo, jossa esitellään saamelaisten elämää menneinä vuosisatoina. Ulkomuseon alueella on alkuperäisiä saamelaisrakennuksia – joista osaan voi astua sisään – sekä perinteisiä veneitä, ahkioita ja erilaisia ansoja. Alue on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla, joten lemmikkejä ei saa ottaa mukaan eikä poluilta poiketa.
Siidan pääsymaksu on 15 euroa. Museoon kannattaa varata ainakin kaksi tuntia, ja lisäksi ulkomuseon kiertämiseen tunti.
Kulttuurikeskus Sajos
Kävelymatkan päässä Siidasta on saamelaiskulttuurikeskus Sajos, joka toimii sekä tapahtumakeskuksena että Suomen saamelaisten parlamenttitalona. Jos Saamenmaan politiikka kiinnostaa, on tarjolla tunnin mittaisia opastettuja kierroksia. Tavalliselle turistille sinänsä hieno puurakennus ei ole kovinkaan kiinnostava vierailukohde, vaan pikavisiitti erittäin kalliiseen käsityökauppaan riittää.
Pielpajärven erämaakirkko
Pielpajärven erämaakirkko on Pohjois-Lapin vanhimpia rakennuksia. Vuonna 1760 valmistunut kirkko on niin syrjässä, että se säilyi Lapin sodan tuhoilta. Saamelaismuseo Siidan luota on kolme kilometriä pysäköintipaikalle, josta alkaa noin viiden kilometrin patikkapolku kirkolle.
Paikalla sijaitsi 1800-luvun lopulle asti inarinsaamelaisten talvikylä, keskuspaikka, jossa järjestettiin kirkonmenot, markkinat ja käräjät. Nykyään kirkko on suojeltu muinaismuisto – joten tekee pahaa nähdä ajattelemattomien turistien seiniin ja kaiteisiin raapustamia töherryksiä.
Sallivaaran pororerotuspaikka
Saamelaiskulttuuriin pääsee tutustumaan myös Lemmenjoen kansallispuiston kupeessa historiallisella Sallivaaran poroerotuspaikalla, joka on kunnostettu ja suojeltu museokäyttöön.
Inarin festivaalit
Tammikuun lopussa Inarissa järjestetään alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat, jonka aikana elokuvataiteesta nautitaan kolmessa paikassa:
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Saamelaismuseo Siidassa sekä Revontuliteatterissa, joka rakennetaan kokonaan lumesta. Ohjelmiston lähtökohtana on, että elokuvan näkökulma edustaa alkuperäiskansoja.
Toinen talven suurtapahtuma on Inarin porokuninkuusajot, jotka järjestetään maalis-huhtikuun vaihteessa. Kisaviikonloppu päättää vuosittaisen viidestä osakilpailusta koostuvan Porocupin. Kilpailussa valjastettu poro vetää perässään suksilla olevaa ohjastajaa. Kuninkuusajon lisäksi kilpailulajeihin kuuluu muun muassa paliskuntien välinen poroviesti.
Juutuanjoen luontopolku
Muutaman kilometrin mittainen Juutuan luontopolku kulkee taimenistaan kuulun Juutuanjoen rantoja pitkin. Luonto- ja kulttuuripolun varrella olevat taulut kertovat tarinoita Juutuan värikkäästä menneisyydestä. Kuvitukset on tehnyt Merja Aletta Ranttila, Suomen tunnetuin saamelainen kuvataiteilija.
Kolmen kilometrin päässä Inarin keskustasta, Jäniskoskella, joki ylitetään teräksistä riippusiltaa pitkin. Jäniskoskella on myös laavu, polttopuuliiteri ja kuivakäymälä.
Tuulijärvi on rautujärvi
Noin kymmenen kilometrin päässä Inarista oleva pieni Tuulijärvi on kalastajien suosima paikka. Järvi tunnetaan rauduistaan, ja myös taimen on mahdollinen saaliskala. Jotain Tuulijärven saalisvarmuudesta kertoo se, että siellä käyvät myös paikalliset kalastajat, joilla varmasti olisi mahdollisuus kalastaa paljon syrjäisemmissäkin paikoissa.
Tuulijärvi on varsin suosittu, sillä sinne on helppo mennä: parkkipaikalta kulkee leveä 1,5 kilometrin mittainen polku, jonka päässä järven rannalla on Metsähallituksen ylläpitämä moderni päivätupa puuliitereineen ja kuivakäymälöineen. Pilkkireissun lomassa voi siis lämmitellä ja vaikka paistaa makkarat kamiinassa.
Inarijärvi – Saamenmaan meri
Suomen kolmanneksi suurin järvi on kooltaan mahtava – kukapa ei muistaisi laskuharjoitusta siitä, mahtuvatko kaikki maailman ihmiset seisomaan Inarijärven jäälle?
Inarijärvessä on yli 3000 saarta. Jylhä Ukonsaari on saamelaisten tunnetuin pyhä paikka Suomessa. Jyrkkäseinäinen, 30 metriä korkea saari näkyy kauas. Saarella sijaitseva Ukonkivi on vanha saamelainen seita, pakanuuden aikainen palvontapaikka. Saaren pohjoissivulla on luola, entinen uhripaikka, josta on löydetty rahoja, koruja, luita ja taikakaluja.
Ukonsaaren – inarinsaameksi Äijih – huipulta tähystäessä Inarijärven mittasuhteet alkavat valjeta. Ei ihme, että Suomen kolmanneksi suurinta järveä kutsutaan “Saamenmaan mereksi”. Ennen Ukonsaarelle järjestettiin laivaristeilyjä ja talvella moottorikelkkaretkiä, mutta ne lopetettiin vuonna 2020. Syynä oli saamelaisyhteisöjen toive, että maihinnousu pyhälle saarelle kiellettäisiin. Saarta saa toki edelleen ihailla sen vierestä, mutta maihinnousu ei enää ole suotavaa. Metsähallituskin on purkanut saarella olleen laiturin ja huipulle vieneet portaat.
Toinen erityisen kiehtova saari Inarijärvessä on Korkia-Maura. Saarella on 15 metriä pitkä luola, jonka pohjalla oleva jääkerros ei ole sulanut satoihin vuosiin. Kalastajat käyttivät luolaa muinoin jääkaappinaan.
Inarijärven voi kokea talvisin moottorikelkkasafarilla, jossa päästään kokeilemaan pilkkimistä (tai iltaisin ihailemaan revontulia). Kesäisin järvelle järjestetään päivittäisiä laivaristeilyjä Inarin kirkonkylältä.
Inarijärven saarilla on useita autiotupia, ja järvi sopiikin hyvin veneilyyn ja melontaretkeilyyn. Inarijärvi on tunnettu kalastuskohde, jossa saaliiksi saadaan siikaa, taimenta, nieriää ja harjusta.
Nellim ja Vätsärin erämaa
Loistava paikka tutustua Inarijärven luontoon on järven kaakkoiskulmassa, aivan itärajan tuntumassa, sijaitseva Nellim. Pikkukylän kautta pääsee kulkemaan Nellim-joen rauhallisiin maisemiin, Vätsärin valtavalle erämaa-alueelle, sekä vene- ja melontaretkille Inarijärven saarilla odottaviin autiotupiin. Melontaretkeä suunnitellessa kannattaa tehdä varasuunnitelma: kovalla tuulella ei ole mitään asiaa lähteä sekoilemaan valtavan avaralle järvelle.
Nellimin paras majapaikka on Erähotelli Nellim, josta voi vuokrata kanootteja ja järjestää erilaisia retkiä ja luontoelämyksiä. Paikan kruunaa ravintola – Erähotelli Nellimin keittiö on yksi koko Lapin parhaista!
Lapin parhaan ravintolan tittelin vie kuitenkin Ravintola Aanaar, joka tarjoaa erinomaisia lappilaisia raaka-aineita taidokkaasti ja jopa hieman yllätyksellisesti valmistettuna. Ravintola toimii Inarissa, Wilderness Hotel Juutuan (entiseltä nimeltään Hotel Kultahovi) yhteydessä.
Lue lisää: Ravintola Aanaar ja Inarin hotelli Kultahovi
Karhunpesäkivi – erikoinen taukopaikka
Inarin ja Ivalon välissä, valtatien varressa, on yksi Suomen kitseimmistä taukopaikoista. Karhunpesäkiven taukopaikkaa koristaa laulava karhupatsas ja myynnissä on monenlaista turistirihkamaa. Ravintolan poronkäristyksen mainostetaan olevan Lapin halvinta.
Taukopaikalta pääsee kipuamaan varsinaiselle Karhunpesäkivelle, joka rauhoitettiin jo vuonna 1928 luonnonnähtävyydeksi. Kivi itsessään näyttää tavalliselta suurelta siirtolohkareelta, mutta erikoista on se, että kiven sisälle on muodostunut luola, johon pääsee ryömimään.
Nimensä Karhunpesäkivi on saanut tarinasta, jonka mukaan muuan lappalainen poromies kömpi kiven alle lumimyrskyä pakoon. Mies nukahti ja herättyään huomasi nukkuneensa karhun kainalossa. Onneksi talviunillaan ollut karhu ei herännyt.
Inarin majoitus
Lapin hotellivaraukset on syytä tehdä hyvissä ajoin – etenkin talvisesongin aikana.
Inarin mieleenpainuvin majapaikka on perinteikäs Wilderness Hotel Juutua (entiseltä nimeltään Hotel Kultahovi), Lapin toiseksi vanhin hotelli. Kultahovista löytyy myös koko Lapin todennäköisesti tasokkain ravintola, Aanaar.
Aanaar on saamea ja tarkoittaa Inaria. Nimen lisäksi saamelaisuus on läsnä myös keittiössä. Listalta ei löydy perinneruokia, vaan moderneissa annoksissa käytetään ikiaikaisia raaka-aineita kuten pettua. Myös jäkälä (joka on oikeasti herkullista!) on ollut pitkään Aanaarin ruokalistalla. Kolmen ruokalajin illallismenu maksaa ilman viinejä 65 euroa ja viisi ruokalajia 89 euroa.
Hotellin takapihalla virtaa Juutuanjoki, jonka rannalla voi ihailla revontulia. Saamelaismuseo Siida on lyhyen kävelymatkan päässä.
Tunnin ajomatkan päästä Saariselältä löytyy mökkimajoitusta ja lukuisia hotelleja. Katso tarjoukset Saariselän majoitukseen.
Inarista löytyy myös kymmeniä vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä. Katso tarjoukset Inarin vuokramökkeihin.
Matka Inariin
Inari sijaitsee korkealla pohjoisessa, matkalla Utsjoelle, neljän tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä. Inarista on kolmen vartin ajomatka Suomen – ja koko Euroopan Unionin – pohjoisimmalle lentokentälle, Ivalon lentoasemalle. Finnairilla on päivittäinen lentoyhteys Helsingistä Ivaloon.
Inariin kannattaa matkustaa kesällä (heinä-elokuu), syksyllä ruska-aikaan (syyskuu) sekä talvella. Paras aika nähdä revontulia on marras-helmikuussa. Säiden puolesta toukokuu lienee huonoin aika vierailla Inarissa, sillä järven jäät eivät enää kestä ja tunturissa on liian märkää ja mutaista.
Vaikka Inari on oikeastaan pelkkä kylä, sieltä löytyy ruokakauppa, bensa-asema, ravintoloita, majoitusta ja monta elämysretkiä järjestävää paikallista matkatoimistoa. Tarjolla on muun muassa moottorikelkkasafareita, kalastusta, pilkkimistä ja revontulien bongaamista huikean Inarijärven jäällä. Siida-museossa kannattaa ehdottomasti poiketa, vaikka olisi vain ajamassa Inarin ohi kohti pohjoista.
Keskustassa K-marketin vieressä on jäätävän suuri matkamuistokauppa. Tarjolla on kaikenlaista krääsää kuten leluja, kalastusvälineitä, riistasäilykkeitä sekä puukkoja, kuksia, villapaitoja ja turkislakkeja.
Katso tarjoukset Inarin majoitukseen.
Lue lisää:
Saariselkä – hiihtolatuja ja vaelluspolkuja
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
