Inari – saamelaisen kulttuurin keskus

Inarijärvellä on lukuisia autiosaaria. Kuva: Jarno Holappa / Shutterstock

Euroopan unionin ainoasta alkuperäiskansasta – saamelaisista – kiinnostuneen kannattaa suunnata Inariin ja Inarijärvelle. Inarin kunta on Suomen saamelaisuuden keskus ja Inarin kirkonkylä sen napa. Inarista löytyy erinomainen saamelaismuseo Siida, johon kannattaa ehdottomasti poiketa, vaikka olisi vain ohikulkumatkalla kohti pohjoista.

Saamelaiskulttuurin lisäksi Inari on muutenkin kiinnostava kylä: 500 asukkaan Inarilla on Lapissa boheemi maine, sillä pikkukaupunkia muistuttavassa kylässä asustaa pieni mutta näkyvä taiteilija- ja käsityöläisyhteisö.

Inarijärvi on puolestaan Lapin mahtijärvi, jonka saarilla on saamelaisten pyhiä paikkoja. Inarijärven maisemista voi nauttia sekä kesällä (veneretkillä, melomalla tai kalastamalla) että talvella (moottorikelkkasafareilla revontulia jahtaamassa tai pilkkimässä).

Siida – saamelaisten museo

Saamelaisten kulttuuriin tutustuminen kannattaa aloittaa Inarin kirkonkylältä saamelaismuseo Siidasta. Modernin museon perusnäyttelyssä luonto ja saamelainen kulttuuri kietoutuvat toisiinsa erottamattomasti.

Saamelaismuseo Siidan pihalta löytyy perinteisiä hirsirakennuksia. Kuva: Ninara, Flickr CC

Kesäkaudella avoinna on ulkomuseo, jossa esitellään alkuperäiskansan elämää. Siida tarkoittaa pohjoissaameksi porokylää ja elinpiiriä sen sisällä.

Sajos, Inari. Kuva: Terhi Tuovinen / Lapin Materiaalipankki

Kävelymatkan päässä Siidasta on saamelaiskulttuurikeskus Sajos, joka toimii sekä tapahtumakeskuksena että Suomen saamelaisten parlamenttitalona.

Skabmagovat-festivaali, Inari. Kuva: Terhi Tuovinen / Lapin Materiaalipankki

Tammikuun lopussa Inarissa järjestetään alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat. Toinen talven suurtapahtuma on Inarin porokuninkuusajot, jotka järjestetään maalis-huhtikuun vaihteessa.

Inarijärvi – Saamenmaan meri

Ukonsaaren hupuilta avautuu upea maisema yli Inarijärven. Kuva: Ville Palonen

Suomen kolmanneksi suurin järvi on kooltaan mahtava – kukapa ei muistaisi laskuharjoitusta siitä, mahtuvatko kaikki maailman ihmiset seisomaan Inarijärven jäälle?

Inarijärvessä on yli 3000 saarta. Jylhä Ukonsaari on saamelaisten tunnetuin pyhä paikka Suomessa. Jyrkkäseinäinen, 30 metriä korkea saari näkyy kauas. Saarella sijaitseva Ukonkivi on vanha saamelainen seita, pakanuuden aikainen palvontapaikka. Saaren pohjoissivulla on luola, entinen uhripaikka, josta on löydetty rahoja, koruja, luita ja taikakaluja.

Jyrkistä ja lohkareisista kalliorinteistä huolimatta Ukonsaaren – inarinsaameksi Äijih – huipulle kannattaa kiivetä, sillä vasta ylhäältä tähystäessä Inarijärven mittasuhteet alkavat valjeta. Ei ihme, että Suomen kolmanneksi suurinta järveä kutsutaan “saamelaisten mereksi”.

Toinen erityisen kiehtova saari Inarijärvessä on Korkia-Maura. Saarella on 15 metriä pitkä luola, jonka pohjalla oleva jääkerros ei ole sulanut satoihin vuosiin. Kalastajat käyttivät luolaa muinoin jääkaappinaan.

Talvella Inarijärven Ukonsaarelle mennään moottorikelkan kyydissä. Kuva: Ville Palonen

Inarijärven voi kokea talvisin moottorikelkkasafarilla, jossa päästää kokeilemaan pilkkimistä (tai iltaisin ihailemaan revontulia). Kesäisin järvelle järjestetään päivittäisiä laivaristeily Inarin kirkonkylältä. Aiemmin risteilyillä pysähdyttiin myös Ukonsaareen, mutta vuoden 2019 marraskuussa suurin risteilyjä järjestävä yritys ilmoitti, että turistien vierailut Ukonsaarelle lopetetaan. Syynä on se, että Ukonsaari on saamelaisten pyhä paikka.

Inarijärven saarilla on useita autiotupia, ja järvi sopiikin hyvin veneilyyn ja melontaretkeilyyn. Inarijärvi on tunnettu kalastuskohde, jossa saaliiksi saadaan siikaa, taimenta, nieriää ja harjusta.

Pielpajärven erämaakirkko

Tunnelmallinen vierailukohde Inarin kirkonkylästä on myös Pielpajärven erämaakirkko, joka on säilynyt 1800-luvun asussaan. Kirkko sijaitsee 10 kilometriä Inarin kirkonkylältä. Lähimmälle tielle on viiden kilometrin patikkamatka.

Sallivaaran pororerotuspaikka

Saamelaiskulttuuriin pääsee tutustumaan myös Lemmenjoen kansallispuiston kupeessa historiallisella Sallivaaran poroerotuspaikalla, joka on kunnostettu ja suojeltu museokäyttöön.

Nellim ja Vätsärin erämaa

Kalassa Nellimin erämaajärvillä. Kuva: Ville Palonen

Loistava paikka tutustua Inarijärven luontoon on järven kaakkoiskulmassa, aivan itärajan tuntumassa, sijaitseva Nellim. Pikkukylän kautta pääsee kulkemaan Nellim-joen rauhallisiin maisemiin, Vätsärin valtavalle erämaa-alueelle, sekä vene- ja melontaretkille Inarijärven saarilla odottaviin autiotupiin. Melontaretkeä suunnitellessa kannattaa tehdä varasuunnitelma: kovalla tuulella ei ole mitään asiaa lähteä sekoilemaan valtavan avaralle järvelle.

Nellimin paras majapaikka on Erähotelli Nellim, josta voi vuokrata kanootteja ja järjestää erilaisia retkiä ja luontoelämyksiä. Paikan kruunaa ravintola – Erähotelli Nellimin keittiö on yksi koko Lapin parhaista!

Aanaar on Lapin paras ravintola. Kuva: Ville Palonen

Lapin parhaan ravintolan tittelin vie kuitenkin Ravintola Aanaar, joka tarjoaa erinomaisia lappilaisia raaka-aineita taidokkaasti ja jopa hieman yllätyksellisesti valmistettuna. Ravintola toimii Inarissa, Hotelli Kultahovin yhteydessä.

Karhunpesäkivi – erikoinen taukopaikka

Inarin ja Ivalon välissä, valtatien varressa, on yksi Suomen kitsemmistä taukopaikoista. Karhunpesäkiven taukopaikkaa koristaa laulava karhupatsas ja myynnissä on monenlaista turistirihkamaa. Ravintolan poronkäristyksen mainostetaan olevan Lapin halvinta.

Taukopaikalta pääsee kipuamaan varsinaiselle Karhunpesäkivelle, joka rauhoitettiin jo vuonna 1928 luonnonnähtävyydeksi. Kivi itsessään näyttää tavalliselta suurelta siirtolohkareelta, mutta erikoista on se, että kiven sisälle on muodostunut luola, johon pääsee ryömimään.

Nimensä Karhunpesäkivi on saanut tarinasta, jonka mukaan muuan lappalainen poromies kömpi kiven alle lumimyrskyä pakoon. Mies nukahti ja herättyään huomasi nukkuneensa karhun kainalossa. Onneksi talviunillaan ollut karhu ei herännyt.

Inarin majoitus

Lapin hotellivaraukset on syytä tehdä hyvissä ajoin – etenkin talvisesongin aikana.

Inarin mieleenpainuvin majapaikka on perinteikäs Hotelli Kultahovi, Lapin toiseksi vanhin hotelli. Kultahovista löytyy myös koko Lapin todennäköisesti tasokkain ravintola, Aanaar.

Aanaar on saamea ja tarkoittaa Inaria. Nimen lisäksi saamelaisuus on läsnä myös keittiössä. Listalta ei löydy perinneruokia, vaan moderneissa annoksissa käytetään ikiaikaisia raaka-aineita kuten pettua. Myös jäkälä (joka on oikeasti herkullista!) on ollut pitkään Aanaarin ruokalistalla. Viiden ruokalajin illallismenu maksaa ilman viinejä 45 euroa.

Kultahovin takapihalla virtaa Juutuanjoki, jonka rannalla voi ihailla revontulia. Saamelaismuseo Siida on lyhyen kävelymatkan päässä.

Tunnin ajomatkan päästä Saariselältä löytyy mökkimajoitusta ja lukuisia hotelleja. Katso tarjoukset Saariselän majoitukseen.

Inarista löytyy myös kymmeniä vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä. Katso tarjoukset Inarin vuokramökkeihin.

Matka Inariin

Revontulia näkee aivan Inarin kylän keskustassa. Kuva: Ville Palonen

Inari sijaitsee korkealla pohjoisessa, matkalla Utsjoelle, neljän tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä. Inarista on kolmen vartin ajomatka Suomen – ja koko Euroopan Unionin – pohjoisimmalle lentokentälle, Ivalon lentoasemalle. Finnairilla on päivittäinen lentoyhteys Helsingistä Ivaloon.

Katso lentotarjoukset Ivaloon.

Inariin kannattaa matkustaa kesällä (heinä-elokuu), syksyllä ruska-aikaan (syys-lokakuu) sekä talvella. Paras aika nähdä revontulia on marras-helmikuussa. Säiden puolesta toukokuu lienee huonoin aika vierailla Inarissa, sillä järven jäät eivät enää kestä ja tunturissa on liian märkää ja mutaista.

Vaikka Inari on oikeastaan pelkkä kylä, sieltä löytyy ruokakauppa, bensa-asema, ravintoloita, majoitusta ja monta elämysretkiä järjestävää paikallista matkatoimistoa. Tarjolla on muun muassa moottorikelkkasafareita, kalastusta, pilkkimistä ja revontulien bongaamista huikean Inarijärven jäällä. Siida-museossa kannattaa ehdottomasti poiketa, vaikka olisi vain ajamassa Inarin ohi kohti pohjoista.

Katso tarjoukset Inarin majoitukseen.

Lue lisää:

Lapin parhaat elämykset

Saariselkä – hiihtolatuja ja vaelluspolkuja

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!