Lapin parhaat elämykset – vinkit Suomen eeppisimpään matkakohteeseen

Kilpisjärvi Saana
Tsahkaljärveltä aukeaa upea maisema kohti Saanaa. Kuva: Ville Palonen

Lappi on eeppinen matkakohde. Valtava ja harvaan asuttu Lappi käsittää suunnilleen kolmanneksen Suomen pinta-alasta, ja on kooltaan suurempi kuin esimerkiksi Unkari, Irlanti tai Portugali. Mutta Lapissa asuu vain viitisen prosenttia Suomen muutenkin vähästä väestöstä. Euroopassa ei pääse tämän kauemmaksi muista ihmisistä, jos niin vain haluaa.

Suomalainen unohtaa helposti, kuinka eksoottinen lomakohde Lappi onkaan. Lappi on maailman pohjoisimpia asuttuja alueita. Norjan rannikkoa huuhtelevan Golf-virran ansiosta Lapin ilmasto on talvella toistakymmentä astetta leudompi kuin muilla yhtä pohjoisilla seuduilla. Kesällä ero on muutaman lämpöasteen luokkaa.

Muilla yhtä arktisilla alueilla ei voi matkustaa yhtä mukavasti. Kesäisin Lapissa pärjää usein t-paidassa, ellei hyttysiä ole kiusaksi asti.

Vielä pari vuosisataa sitten Lappi oli kaukainen ja mystinen saamelaisten, tunturien ja revontulien maa. Se oli todellinen perimmäinen Pohjola, Ultima Thule, jonne matkustivat vain rohkeimmat seikkailijat.

Niistä ajoista Lappi on muuttunut. Siitä on tullut yksi Suomen suosituimmista matkailualueista, etenkin ulkomaalaisten keskuudessa. Nyky-Lappi on samaan aikaan ylhäistä yksinäisyyttä ja kitsin rajoja hipovaa kaupallisuutta.

Onneksi Lapissa riittää edelleen tilaa ja rauhaa – ja vähän aitoa taikuuttakin.

Mistä Lappi alkaa?

Lappi alkaa virallisesti hieman Kemin eteläpuolelta, missä kulkee Lapin maakunnan raja. Henkisesti tosin Kemi ja Tornio kuuluvat Lapin sijaan Peräpohjolaan, vaikka niitä myös Meri-Lapiksi kutsutaan.

Usein Lapin katsotaan alkavan Rovaniemeltä, Napapiirin tuntumasta. Pohjoinen napapiiri on maapallon leveyspiiri, jonka pohjoispuolella – eli Pohjoiskalotin alueella – aurinko pysyy ainakin 24 tunnin ajan horisontin yllä tai alla. Kesällä on kyse keskiyön auringosta, talvella kaamoksesta. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolelta alkaa virallisesti Arktis eli arktinen alue.

Monen Lapin-kävijän mielestä todellinen, mahtavien tunturien Lappi alkaa tosin vasta selvästi Rovaniemeä pohjoisempana.

Lapin alueet – missä Lappi on kauneimmillaan?

Saana
Lapin hulppeimmat tunturimaisemat löytää Käsivarresta, vaikkapa Kilpisjärven Saanalle patikoimalla. Kuva: Ville Palonen

Lappi on laaja ja maisemiltaan monipuolinen. Rovaniemi ympäristöineen näyttää ihan erilaiselta kuin Käsivarressa sijaitseva Kilpisjärvi. Matkaakin niiden värille kertyy rapiat 400 kilometriä.

Lappi tavataan jakaa useaan alueeseen, joiden rajat ovat häilyvät.

Etelä-Lappia on kaikki Rovaniemen eteläpuolella sijaitseva: Kemin ja Tornion muodostama Meri-Lappi, eläinpuistostaan tunnettu Ranua sekä Posio, jossa on useampikin hieno luonnonnähtävyys kuten Korouoman kanjoni. Posiossa ollaan tosin vielä sen verran etelässä, että siellä matkaillaan usein Kuusamon Rukalta käsin.

Läheltä katsottuna Korvatunturi on komean vuorimainen huippu. Kuva: Ville Palonen

Itä-Lappia ovat Kemijärvi ja Sallatunturi, joka on sen verran syrjäinen, että sen mainoslausekin kuuluu: In the middle of nowhere. Itä-Lappiin kuuluu myös Savukoski, Suomen harvaanasutuin kunta (0,16 asukasta/km²). Savukoskella sijaitsee osa Urho Kekkosen kansallispuistosta, esimerkiksi Korvatunturi.

Keski-Lappia ovat Sodankylä, upea Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Pelkosenniemi, jonka erikoisena nähtävyytenä on Andy McCoyn patsas.

Pohjois-Lappi alkaa Saariselän paikkeilta ja jatkuu aina Suomen päälaelle Nuorgamiin saakka. Suosituimpia nähtävyyksiä ovat mahtava Urho Kekkosen kansallispuisto ja Inari, saamelaiskulttuurin keskus.

Tunturi-Lappia ovat Käsivarsi ja Suomi-Neidon kainalo. Täällä sijaitsevat Levi ja Ylläs, Hetta-Pallas-vaellusreitti sekä Kilpisjärvi, jonka tunturimaisemat kuuluvat Lapin kauneimpiin.

Lapin kiinnostavimpien matkakohteiden ja nähtävyyksien sijainnin näyttää Lapin kartta.

Lapin parhaat maisemat kesällä ja syksyllä

Lapin lumoavin nähtävyys on tyhjyys: se, ettei tuntikausiin näe ympärillään muuta kuin avaraa luontoa. Tyhjyyden ihailuun parhaita paikkoja ovat tietenkin Lapin tunturit. Huikeimpia näköalapaikkoja ovat Kiilopää (Saariselkä) ja Kilpisjärven mahtava Saana, joiden molempien huipulle pääsee varsin lyhyellä patikoinnilla.

Erikoisimpia tunturimaisemia tarjoilee Tankavaaran lähellä sijaitseva Pyhä-Nattanen, jonka huippua koristavat mahtavan kokoiset graniittirapaumat eli toorit, jotka näyttävät aivan jättiläisten asettelemilta Lego-palikoilta.

Helpompia valloitettavia ovat hiihtokeskusten lähihuiput, joille pääsee usein ajamaan autolla, myös talvella. Esimerkiksi Levillä ja Saariselän Kaunispäällä pääsee maisemapaikoille autolla.

Lapin muita hienoja luonnonnähtävyyksiä ovat mahtava Inarijärvi, kuvankaunis Tenojoen laakso sekä komea Kevon kanjoni. Suomen mahtavimmalla kanjonilla on pituutta 40 kilometriä ja syvyyttä paikoin jopa 80 metriä.

Inarijärvellä sijaitsevan Ukonsaaren ohella toinen erityisen komea saamelaisten vanha seita eli uhripaikka on Lemmenjoen kansallispuiston kupeessa, Taatsijärven rannalla sijaitseva Taatsin seita. Saamelaiset kävivät aikoinaan uhraamassa suurimmat poronsarvet komean kalliopilarin juurella pyyntionnea parantaakseen.

Luonnonihmeiden lisäksi Lapista löytyy myös monta kiinnostavaa kulttuurinähtävyyttä.

Lapin parhaat kulttuurikohteet

Särestöniemi-museo on upea kulttuurikohde Kittilän ja Levin lähellä. Kuva: Ville Palonen

Vaikka suurin osa Lapin parhaista elämyksistä koetaan ulkona, löytyy Lapista myös upeita kulttuurikohteita.

Rovaniemellä kannattaa käydä arktiseen luontoon ja kulttuuriin keskittyneessä tiedekeskus Arktikumissa, Inarissa taas erinomaisessa saamelaismuseo Siidassa. Sen perusnäyttelystä puolet keskittyy saamelaisten historiaan ja kulttuuriin, toinen puoli kertoo Lapin luonnosta.

Inari on muutenkin paras paikka tutustua saamelaisuuteen. Tammikuun lopulla pikkukaupungissa järjestetään alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat, ja toinen talven suurtapahtuma on maalis-huhtikuun vaihteessa järjestettävä Inarin porokuninkuusajot. Kesäisin saamelaisperinteitä voi makustella koko Lapin parhaassa ravintolassa, Aanaarissa, joka toimii perinteikkään Wilderness Hotel Juutuan (entiseltä nimeltään Hotel Kultahovi) yhteydessä.

Lapin kuuluisin festivaali on tietysti Sodankylän elokuvajuhlat, englanniksi Midnight Sun Film Festival, jonka perustivat Kaurismäen veljekset ja Peter von Bagh. Kesäkuun alussa Sodankylä arktiseksi Cannes’siksi – ainakin muutaman päivän ajaksi. Katso tarjoukset Sodankylän hotelleihin.

Vaikkei elokuvajuhlien aika olisikaan, Sodankylässä kannattaa pysähtyä ihastelemaan Sodankylän vanhaa kirkkoa 1680-luvulta. Lapissa kun ei kovin montaa vanhaa rakennusta säilynyt saksalaisten jäljiltä toisesta maailmansodasta. Kaikessa karuudessaan puukirkko on hyvin vaikuttava.

Levin lähellä, hieman syrjässä valtatieltä, odottaa Särestöniemen museo. Se esittelee Lapin sankaritaiteilijan, Reidar Särestöniemen, huikeaa taidetta hänen kotitalossaan, joka on rakennettu jykevistä hirsistä.

Lähettyvillä, Kittilän keskustassa, on aivan toisenlaisen taiteilijan, traagisen Kalervo Palsan kotimuseo vaatimattomassa töllissä.

Lapin tasokkain nykytaiteen galleria, Kakslauttanen Art Gallery, sijaitsee Suomen ensimmäisistä lasi-igluista tunnetussa Kakslauttasen lomakylässä lähellä Saariselkää. Viereen avattiin vuonna 2020 Pohjoismaiden suurin planetaario.

Lapin kulttuurista ja elämänmenosta kiinnostuneen kannattaa tilata netistä Hanna Apajalahden erinomainen teos Kulttuurimatkailijan Lappi.

Lapin parhaat vaellukset

Lappi
Sokostin huipulla kelpaa ihailla maisemia. Urho Kekkosen kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Suomen hienoimmat vaellusreitit löytyvät Lapista. Saariselän ja itärajan välissä sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi koko Euroopan parhaista eräretkeilyalueista.

Valtavan kokoisen Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoisosia hallitseva jokilaaksot. Ydinalueen muodostaa Raututuntureiden–Saariselän tunturialue, joka käsittää useita kymmeniä pääasiassa loivapiirteisiä tuntureita. Kaakkoiskulma, nimeltään Itäkaira, on metsäistä ja laajojen aapasoiden hallitsemaa todellista erämaata.

UK-puiston maisemiin voi tutustua lyhyellä nousulla Saariselän eteläpuolella kohoavan Kiilopään laelle tai usean päivän vaelluksilla, joista hienoimpiin kuuluu Sokostin huipulle vievä Luirojärven vaellus.

Lapin suosituin vaellusreitti on 55 kilometrin mittainen Hetta-Pallas, joka vie Hetan kylästä Pallaksen hiihtokeskukseen. Reitti kulkee puuttomien tuntureiden yli poiketen välillä kuruihin ja erämaiseen metsään. Pienen osan maisemista näkee tekemällä Pallaksella muutaman tunnin mittaisen Taivaskeron kierroksen, joka lukeutuu Suomen parhaisiin päivävaelluksiin.

Lapin villeimmät vaellusmaastot löytyvät Lemmenjoelta, joka on Suomen laajin kansallispuisto ja Euroopan suurimpia tiettömiä ja asumattomia erämaa-alueita. Myös Inarinjärven itäpuolella sijaitsevassa Vätsärin erämaassa saa takuuvarmasti vaeltaa omassa rauhassa.

Upeita vaelluskohteita ovat myös Pyhä-Luoston kansallispuisto, Kevon kanjoni ja tietenkin Haltitunturi, jolla sijaitsee Suomen korkein kohta.

Kilpisjärvi Saana
Vaellusreitti Haltille alkaa Saanatunturin maisemista. Kuva: Ville Palonen

Lapin vaelluksille parasta aikaa on loppukesä ja syksy, jolloin itikka-armeijat ovat jo kadonneet kulkijaa häiritsemästä. Syksyllä pääsee myös nauttimaan ruskan kauneudesta. Ruskan ajankohta vaihtelee hiukan vuosittain, mutta yleensä syksyn väriloistosta saa nauttia syyskuun puolivälissä.

Lue lisää: Suomen parhaat vaellukset

Tenojoki ja kalastus Lapissa

Teno virtaa Suomen ja Norjan rajalla. Kuva: Ville Palonen

Suomen ja Norjan rajalla kulkeva Tenon laakso on Suomen mahtavin jokilaakso ja yksi Pohjoismaiden hienoimmista maisemanähtävyyksistä. Komeimmillaan tunturit nousevat jyrkästi molemmin puolin jokea 300–400 metrin korkeuteen. Vielä vuosikymmen sitten Tenojokea kehuttiin jopa Euroopan parhaaksi lohijoeksi, mutta nykyään sen tittelin on lunastanut Ruotsin rajalla virtaava Tornion-Muonionjoki.

Tenojoen varrella Karigasniemellä sijaitsee yksi Lapin legendaarisimmista majataloista ja baareista, Hotel Guossi (entiseltä nimeltään Kalastajan Majatalo).

Suurten lohijokien lisäksi Lapista löytyy valtava määrä hyviä kalavesiä. Inarijärvi tunnetaan siiasta ja nieriästä, ja järveen laskevat joet kuten legendaarinen Juutuanjoki taimenistaan. Käsivarren erämaan tunturijärvillä pilkitään rautuja ja joissa kalastetaan suuria harjuksia.

Kullanhuuhdonta Lapissa – Kultala, Kultamuseo ja Lemmenjoki

Lappi on monen muun ohella myös Suomen Klondike. Lapin kultaryntäys sai alkunsa vuonna 1869, kun kaksi merimiestä huuhtoi Ivalojoesta kultaa kaksi kiloa. Valtio rakennutti nykyisen Hammastunturin erämaa-alueen siimekseen Kultalan kruunun stationin valvomaan satojen kullankaivajien toimintaa.

Rakennuksista ovat säilyneet Kultalan pääkartano, aitta ja sauna. Ihailtavina ovat myös Åke Lindmanin ohjaamaa Lapin kullan kimallus -elokuvaa (1999) varten vanhojen piirustusten mukaan uudelleenrakennetut väentupa ja leipomo. Edellinen toimii varaustupana. Paikalla on myös autio- ja vuokratupa.

Patikointimatkaa kertyy 12 kilometriä suuntaansa Pahaojan parkkipaikalta, jonne on ajomatkaa Saariselältä 35 kilometriä. Reitin varrella Ivalojoki ylitetään riippusiltaa pitkin.

Ivalojoki kasvattaa suosiotaan myös melontakohteena. Kutturasta alkava 70 kilometrin mittainen osuus vie Hammastunturin erämaa-alueen läpi ja Kultalan kautta Ivaloon. Koskia riittää.

Helpoiten Lapin kullankaivuuseen tutustuu Saariselän eteläpuolella sijaitsevassa Tankavaaran Kultakylässä. Kylä koostuu Kultamuseosta ja villin lännen lavastekylästä. Museo kertoo sekä Lapin ja vähän koko maailmankin kullanhuuhdonnan ja -kaivuun historiasta. Tutuksi tulevat Suomen kultamaiden legendaarisimmat hahmot, ja vaskoolin käyttämistäkin pääsee kokeilemaan.

Tankavaaran Kultakylässä voi myös yöpyä. Apetta tarjoaa kultakuumeajan tyyliin sisustettu ravintola Wanha Waskoolimies.

Tankavaarasta löydettiin kultaa 1934. Lapin kolmas kultaryntäys alkoi toisen maailmansodan jälkeen Lemmenjoella, joka on siitä pitäen ollut Lapin kuuluisin kullankaivuupaikka. Koneellinen kaivuu Lemmenjoen kansallispuistossa kiellettiin vasta vuonna 2020. Jokea ympäröi mahtava, tietön erämaa; Lemmenjoen kansallispuisto on pinta-alaltaan Suomen suurin kansallispuisto.

Lapin paras ravintola

Ravintola Aanaar
Ravintola Aanaarin annokset ovat erittäin kauniita ja huoliteltuja. Kuva: Ville Palonen

Lapin huikein kulinaristinen elämys odottaa Inarissa. Suomen Gastronominen Seura valitsi vuonna 2020 Ravintola Aanaarin Vuoden Ravintolaksi ja vuonna 2021 paikka pääsi Viisi Tähteä -lehden Suomen parhaiden ravintoloiden listalla sijalle 24.

Inaria tarkoittavan Aanaar-nimen lisäksi saamelaisuus näkyy myös keittiössä. Tarjolla ei kuitenkaan ole perinneruokia, vaan kekseliäitä moderneja versioita ikiaikaisista raaka-aineista.

Aanaarin signature dish on ”poro ja laidun”, johon kuuluu savustettua vasan paahtopaistia, veripalttua, sieniä, perunapyreetä ja mustikalla maustettua friteerattua jäkälää. Ravintola Aanaar toimii Wilderness Hotel Juutuan yhteydessä.

Lue lisää: Ravintola Aanaar ja Inarin hotelli Kultahovi

Lappi kesällä

Vaikka suosituimpia aikoja matkustaa Lappiin ovatkin aurinkoisten hankien kevättalvi ja syksyn hehkuva ruska, oma lumonsa on myös Lapin kesässä, jolloin pääsee kokemaan keskiyön auringon äärimmillään. Kesä on helpointa ja turvallisinta aikaa luonnossa liikkumiseen, kun valoa ja lämpöä riittää kellon ympäri.

Itse asiassa Lapissa on kesällä helteitä siinä missä eteläisemmässäkin Suomessa, ja joinakin kesinä Lappi on jopa ollut koko Euroopan lämpimin paikka. Kun helle osuu kohdalle, erinomainen taukopaikka on Ivalon uimaranta. Keskustan kupeessa sijaitsevalle hiekkarannalle on Nelostieltä matkaa alle kilometri. Ivalojoen äärellä sijaitsevalle hiekkarannalle Lapin eksotiikkaa tuovat rantaelämästä nauttivat porot.

Syrjäisempi uimapaikka löytyy Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Pallasjärven rannalla sijaitsee Punainenhiekka, jolle on alle kilometrin kävelymatka lähimmältä tieltä. Punertava hiekkaranta tuntuu jatkuvan silmänkantamattomiin, ja järven vastarannalla kohoaa Pallastunturi. Uimisen jälkeen voi lämmitellä rannalla olevassa päivätuvassa.

Rovaniemellä taas kannattaa suunnata Kemijoen rannalle Kesärafla Saunaan. Sisäänpääsy on oman pyyhkeen kanssa ilmainen. Saunan yhteydessä on ravintola, jonka terassilla voi löylyttelyn jälkeen nauttia oluen ja hiiligrillissä paistetun poropurilaisen.

Lue lisää Lapin vuodenajoista.

Lappi ruskan aikaan

Käsivarren erämaan loistoa ruska-aikaan. Kuva: Ville Palonen

Syyskuun ruska-aikana maisemat loistavat huikeissa väreissä ja yöt ovat jo sen verran pimeitä, että hyvällä onnella voi nähdä revontulet tanssimassa taivaalla. Viileän sään ansiosta hyttysetkään eivät häiritse samalla tavalla kuin kesällä. Monen kokeneen vaeltajan mielestä tämä onkin vuoden paras aika vierailla Lapissa.

Toki ruskaa voi – ja kannattaakin – käydä ihailemassa, vaikka ei pitkälle vaellukselle haluaisikaan. Lapista löytyy monta kevyttä ja helppoa patikointipolkua, joiden käveleminen kestää lapsiltakin vain pari kolme tuntia. Joidenkin tuntureiden (kuten Levi ja Saariselän Kaunispää) laella oleville näköalapaikoille voi jopa ajaa autolla.

Lue lisää: Ruska Lapissa.

Lappi talvella

Suosituimpia ajankohtia matkustaa Lappiin talvella ovat joulu, hiihtoloma sekä kevättalvi. Keväällä talven kaamos on jo takana, päivä paljon pidempi kuin etelässä, ja valo säteilee taivaallisena lumimaisemissa.

Lapissa niin monta erilaista hiihtokeskusta, että jokainen löytää niistä varmasti suosikkinsa. Suomen suosituin ja kansainvälisin hiihtokeskus on Levi, joka on kasvanut suorastaan valtaviin mittoihin. Suurin laskettelukeskus on puolestaan Ylläs – ainakin rinteiden lukumäärällä, rinnekilometreillä ja korkeuserolla mitattuna. Vapaalaskuun parhaita on Pyhä, joka on myös kooltaan sympaattisen pieni.

Pyhääkin rauhallisempi hiihtokeskus on pikkuruinen Pallas, jossa todella tuntee olevansa oikeasti Lapin erämaassa eikä vilkkaassa teemapuistossa.

Murtomaahiihtoon parhaita kohteita on Saariselkä, jossa riittää hiihdettävää niin helpoilla ja viitoitetuilla laduilla kuin vaativilla erämaataipaleillakin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Hiihtovaelluksille lähdetään Saariselältä tai Kiilopäältä käsin. Hiihtovaelluksille parasta aikaa on Lapin kevät, jota kestää toukokuulle asti.

Lappi on maailman parhaita alueita nauttia revontulista. Revontulihotelleista kuuluisin on Saariselän eteläpuolella sijaitseva Kakslauttanen, jonka lasiseinäisistä igluista kannattaa varautua maksamaan ainakin 500 euroa yö. Kakslauttasen asiakkaista suurin osa onkin ulkomaalaisia kroisoksia.

Edullisempi tapa kokea ripaus lasi-iglujen luksusta on Aurora Dome, joka toimii Torassiepin mökkikylän yhteydessä. Paikasta löytyy mökkejä ja glamour camping -henkisiä maisemaikkunalla varustettuja ”igluja”, joissa on pehmeä sänky, räiskyvä takka ja jopa lattialämmitys.

Lue lisää: Lappi talvella – opas kaamoksen aikaan

Suomi – 321 kohdetta kotimaassa

Miten Lappiin kannattaa matkustaa?

Lapin vilkkain lentokenttä on Rovaniemen lentoasema. Suomen ja koko Euroopan unionin pohjoisin lentokenttä on puolestaan Ivalossa, Saariselän vieressä. Näiden välissä Länsi-Lapissa on vielä Kittilän lentoasema, joka palvelee etenkin Levin ja Ylläksen laskettelukeskuksiin matkaavia.

Katso lentotarjoukset Lappiin.

Laskettelukauden aikaan (vappuun saakka) Helsingistä pääsee Leville ja Ylläkselle myös Onnibussin kyydissä.

Junalla pääsee Rovaniemelle ja vieläkin pidemmälle, Ylläksen lähelle Kolariin asti. Oman auton pakkaaminen junaan ei ole hassumpi idea, sillä Etelä-Suomesta on puuduttavan pitkä ajomatka: Helsingistä ajaa Rovaniemelle nopeimmillaan kymmenessä tunnissa. Leville, Ylläkselle ja Saariselälle on matkaa jo yli tuhat kilometriä.

Autojunalla Lappiin

Nykyisillä polttoaineen hinnoilla autojuna hytteineen voi tulla halvemmaksi kuin Suomen läpi ajaminen yöpymisineen. Jos junalipun ostaa todella hyvissä ajoin, useita kuukausia etukäteen, voi matka autolle ja kahdelle matkustajalle omassa hytissä maksaa alle sata euroa (edullisin hinta auto + hytti + kaksi matkustajaa on 88 euroa). Huippusesonkina kuten syyskuun ruska-aikaan hinnat ovat tietysti korkeammat kovan kysynnän johdosta.

Jos auton ajaminen junavaunuun askarruttaa, voi lippua varatessa valita vaihtoehdoksi maksuttoman autonlastauspalvelun. Huomaa, että valintaa auton lastaajasta ei voi muuttaa jälkikäteen. Junalippuihin ei myöskään sisälly automaattisesti peruutus-/muutosturvaa, vaan se on maksullinen lisäpalvelu. Lippua ostaessa valitaan auton korkeus, jota ei voi muuttaa jälkikäteen – edes lisämaksusta.

Osassa junahyttejä on oma vessa ja suihku, toisissa vain lavuaari hampaanpesua varten. Junamatka alkaa Pasilasta illalla ja saapuu pohjoisimmalle asemalle, Ylläksen lähellä olevaan Kolariin, noin klo 11 aamupäivällä. Tuhannen kilometrin matka kestää junasta riippuen noin 12-14 tuntia. Määränpäässä kannattaa varata tunti aikaa siihen, että kaikki autot on ajettu ulos junasta.

Junien myöhästymisiin pätee samantyyppinen vakiokorvaus kuin lentolipuissa, ja VR:n nettisivulla tehdyn yksinkertaisen hakemuksen jälkeen voi saada takaisin 25-50% lippujen hinnasta.

Lapin hotellit ja majoitus

Tornion klassinen hotelli on Park Hotel eli entinen Tornion kaupunginhotelli, joka sijaitsee Tornionjoen rannalla. Hotelli on myös mainio paikka käydä herkuttelemassa: Tornion kaupunginhotellin ravintola Josephinessa taidetaan pororuuat, ja listalta löytyy paljon nostalgiselta kuulostavia herkkuja sienikaalikääryleistä savuhaukikeittoon. Toinen suositeltava hotelli herkkusuille on Hotelli Olof.

Rovaniemellä pitää tietenkin yöpyä legendaarisessa Hotelli Pohjanhovissa, jossa tukkimiehet aikoinaan ryyppäsivät rankalla työllään ansaitsemansa rahat. Tyylikkäämpää majoitusta tarjoaa Huoneistohotelli Haawe, jonka huoneissa pohjoinen eksotiikka yhdistyy moderniin designiin. Hostel Café Koti on puolestaan moderni designhostelli, jonka katolla on hauska kattobaari Mökki Roof Terrace.

Jos on vain läpikulkumatkalla kauemmas pohjoiseen – jopa Pohjois-Norjaan asti – hyväksi koettu majapaikka Rovaniemellä yhdeksi yöksi on edullinen Hotelli Aakenus. Vielä edullisempi halpa hotelli tien varressa, noin 10 kilometriä ennen Rovaniemen keskustaa, on Motelli Rovaniemi, jossa voi yöpyä alle 50 eurolla.

Noin 15 kilometriä ennen Saariselkää odottaa Suomen Ladun pyörittämä Kiilopään Tunturikeskus, jossa on tarjolla hotellihuoneita, mökkejä sekä edullinen hostelli. Paikka tunnetaan paitsi hotellin ovelta alkavista vaelluspoluista, myös Lapin parhaasta savusaunasta.

Lapin parhaisiin kuuluva keittiö löytyy syrjäisestä Erähotelli Nellimistä, josta voi myös vuokrata kanootteja ja järjestää erilaisia retkiä Vätsärin erämaahan. Toinen erinomainen ruoka- ja majapaikan yhdistelmä on Inarin Wilderness Hotel Juutua, jossa toimii palkittu Ravintola Aanaar.

Ylläksen hotelleista täydellinen valinta kulinaristille on Aurora Estate, jonka ravintola yllätysmenuineen ja viineineen on päräyttävä kokemus.

Pallaksella nukutaan tyylillä Suomen ensimmäisessä tunturihotellissa, Lapland Hotel Pallaksessa.

Levin paras yöpaikka odottaa Ounasjoen rannalla 7 kilometrin päässä hiihtokeskuksesta. Taivaanvalkeat on ihanan tunnelmallinen hotelli, jonka vanhasta hirsirakennuksesta löytyy yhdeksän hotellihuoneen lisäksi ruhtinaalliset yleiset tilat saunoineen ja poreammeineen. Yöpymisen kruunaa loistava aamiainen.

Kilpisjärvellä suosittuja majapaikkoja ovat Kilpisjärven Retkeilykeskus (vaihtoehtoina huone, pikkumökki tai oma teltta) ja Lapland Hotel Kilpis. Mökkejä alueella vuokraa todella kehuttu Kilpisjärven Tunturimajat.

Lapin hotellivaraukset on syytä tehdä hyvissä ajoin. Katso tarjoukset Lapin majoitukseen.

Lue lisää Lapista.

Booking.com

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi