Lapin parhaat elämykset – näin koet Suomen eeppisimmän matkakohteen

Lumikenkäilyä Kiilopäällä. Kuva: Ville Palonen

Lappi on eeppinen matkakohde. Valtava ja harvaan asuttu Lappi käsittää suunnilleen kolmanneksen Suomen pinta-alasta, ja on kooltaan suurempi kuin esimerkiksi Unkari, Irlanti tai Portugali. Mutta Lapissa asuu vain viitisen prosenttia Suomen muutenkin vähästä väestöstä. Euroopassa ei pääse tämän kauemmaksi muita ihmisiä, jos niin vain haluaa.

Suomalainen unohtaa helposti, kuinka eksoottinen lomakohde Lappi onkaan. Lappi on maailman pohjoisimpia asuttuja alueita. Norjan rannikkoa huuhtelevan Golf-virran ansiosta Lapin ilmasto on talvella toistakymmentä astetta leudompi kuin muilla yhtä pohjoisilla seuduilla. Kesällä ero on muutaman lämpöasteen luokkaa. Muilla yhtä arktisilla alueilla ei voi matkustaa yhtä mukavasti. Kesäisin Lapissa pärjää usein t-paidassa, ellei hyttysiä ole kiusaksi asti.

Porojen takia Lapissa kannattaa ajella varovasti. Kuva: Five-Birds Photography / Shutterstock

Vielä pari vuosisataa sitten Lappi oli kaukainen ja mystinen saamelaisten, tunturien ja revontulien maa. Se oli todellinen perimmäinen Pohjola, Ultima Thule, jonne matkustivat vain rohkeimmat seikkailijat.

Niistä ajoista Lappi on muuttunut. Siitä on tullut yksi Suomen suosituimmista matkailualueista, etenkin ulkomaalaisten keskuudessa. Nyky-Lappi on samaan aikaan ylhäistä yksinäisyyttä ja kitsin rajoja hipovaa kaupallisuutta.

Onneksi Lapissa riittää edelleen tilaa ja rauhaa – ja vähän aitoa taikuuttakin.

Mistä Lappi alkaa?

Edes karttaa selaamalla ei löydy varmaa vastausta kysymykseen, mistä Lappi alkaa. Kuva on Luirojärven autiotuvasta Urho Kekkosen kansallispuistosta. Kuva: Ville Palonen

Lappi alkaa virallisesti hieman Kemin eteläpuolelta, missä kulkee Lapin maakunnan raja. Henkisesti tosin Kemi ja Tornio kuuluvat Lapin sijaan Peräpohjolaan, ja Lapin voi katsoa alkavan Rovaniemeltä, Napapiirin tuntumasta. Toisaalta monen mielestä Rovaniemikin on vielä etelässä ja todellinen tunturien Lappi alkaa vasta selkästi pohjoisempana.

Entä mikä sitten on pohjoinen napapiiri? Se on maapallon leveyspiiri, jonka pohjoispuolella – eli Pohjoiskalotin alueella – aurinko pysyy ainakin 24 tunnin ajan horisontin yllä tai alla. Kesällä on kyse keskiyön auringosta, talvella kaamoksesta. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolelta alkaa virallisesti Arktis eli arktinen alue.

Napapiiri kulkee muutaman kilometrin Rovaniemen pohjoispuolella.

Lapin parhaat nähtävyydet

Sokostin huipulla kelpaa ihailla maisemia. Urho Kekkosen kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Lapin lumoavin nähtävyys on tyhjyys: se, ettei tuntikausiin näe ympärillään muuta kuin avaraa luontoa. Tyhjyyden ihailuun parhaita paikkoja ovat tietenkin Lapin tunturit. Huikeimpia näköalapaikkoja ovat Kiilopää (Saariselkä) ja Kilpisjärven mahtava Saana. Hiihtokeskusten lähihuipuille pääsee usein ajamaan autolla – myös talvella.

Itä-Lapin tuntureista legendaarisin on tietysti Korvatunturi, jonne voi vaeltaa.

Lapin muita hienoja luonnonnähtävyyksiä ovat mahtava Inarijärvi, kuvankaunis Tenojoen laakso sekä komea Kevon kanjoni. Suomen mahtavimmalla kanjonilla on pituutta 40 kilometriä ja syvyyttä paikoin jopa 80 metriä.

Inarijärvellä sijaitsevan Ukonsaaren ohella toinen erityisen komea saamelaisten vanha seita eli uhripaikka on Lemmenjoen kansallispuiston kupeessa, Taatsijärven rannalla sijaitseva Taatsin seita. Saamelaiset kävivät aikoinaan uhraamassa suurimmat poronsarvet komean kalliopilarin juurella pyyntionnea parantaakseen.

Luonnonihmeiden lisäksi Lapista löytyy myös monta kiinnostavaa kulttuurinähtävyyttä.

Lapin parhaat kulttuurikohteet

Särestöniemi-museo on upea kulttuurikohde Kittilän ja Levin lähellä. Kuva: Ville Palonen

Suurin osa Lapin parhaista elämyksistä koetaan ulkona, mutta ei kannata ylenkatsoa kulttuuritarjontaa. Rovaniemeltä löytyy arktiseen luontoon ja kulttuuriin keskittynyt tiedekeskus Arktikum, Inarista taas erinomainen saamelaismuseo Siida. Sen perusnäyttelystä puolet keskittyy saamelaisten historiaan ja kulttuuriin, toinen puoli kertoo Lapin luonnosta. 

Inari on muutenkin paras paikka tutustua saamelaisuuteen. Tammikuun lopussa pikkukaupungissa järjestetään alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat, ja toinen talven suurtapahtuma on maalis-huhtikuun vaihteessa järjestettävä Inarin porokuninkuusajot.

Myös Lapin huikein kulinaristinen elämys odottaa Inarissa. Ravintola Aanaar valittiin vuonna 2020 Suomen parhaaksi ravintolaksi, ja Inaria tarkoittavan nimen lisäksi saamelaisuus näkyy myös keittiössä. Tarjolla ei kuitenkaan ole perinneruokia, vaan kekseliäitä moderneja versioita ikiaikaisista raaka-aineista. Aanaarin signature dish on ”poro ja laidun”, johon kuuluu savustettua vasan paahtopaistia, veripalttua, sieniä, perunapyreetä ja mustikalla maustettua friteerattua jäkälää. Ravintola Aanaar on perinteikkään Hotelli Kultahovin yhteydessä.

Lue lisää: Ravintola Aanaar ja Inarin hotelli Kultahovi

Suomen ensimmäisistä lasi-igluista tunnetussa Kakslauttasen lomakylässä on Lapin tasokkain nykytaiteen galleria. Kakslauttanen Art Galleryn viereen avattiin vuonna 2020 Pohjoismaiden suurin planetaario ja panimoravintola.

Levin lähellä, hieman syrjässä valtatieltä, odottaa Särestöniemen museo. Se esittelee boheemin taidemaalarin, Reidar Särestöniemen, huikeaa taidetta hänen entisessä jykevistä hirsistä rakennetussa kotitalossaan.

Sodankylä on arktinen Cannes – ainakin muutamana päivänä vuodesta kesäkuun alussa. Kaurismäen veljesten ja Peter von Baghin perustama Sodankylän elokuvajuhlat, englanniksi Midnight Sun Film Festival, kuuluu tunnelmaltaan maailman eksoottisimpiin elokuvajuhliin. Ikävä kyllä muina aikoina Sodankylässä on vain vähän nähtävää.

Katso tarjoukset Sodankylän hotelleihin.

Matkalla pohjoisemmaksi kannattaa kuitenkin pysähtyä katsomaan Sodankylän vanhaa kirkkoa 1680-luvulta; Lapissa kun ei ole montaa vanhaa rakennusta säilynyt saksalaisten jäljiltä toisesta maailmansodasta. Kaikessa karuudessaan puukirkko on hyvin vaikuttava. Historiallisten kirkkojen ystävän kannattaa vierailla myös Inarissa Pielpajärven erämaakirkossa.

Lapin kiinnostavimpien matkakohteiden ja nähtävyyksien sijainnin näyttää Lapin kartta.

Lapin parhaat elämykset lasten kanssa

Vetokoiravaljakon kyytiin istuminen on ikimuistoinen kokemus etenkin perheen pienimmille. Kuva: Ville Palonen

Lappi on erinomainen matkakohde koko perheelle. Lasten lomailun huippuhetki on vierailu Rovaniemellä sijaitsevassa Joulupukin Pajakylässä, jossa maistellaan joulupipareita ja tavataan Joulupukki.

Ranuan eläintarhassa Rovaniemen eteläpuolella asustaa 50 erilaista arktista eläinlajia, muun muassa karhu, susi, ahma ja ilves. Suurpetojen lisäksi tarhassa näkee hirviä ja poroja. Eläintarhan vieressä on tunnelmallinen lomakylä Holiday Club Gulo Gulo.

Poroja laiduntaa metsissä ja tuntureilla 200 000 yksilöä, joten niitä näkee takuuvarmasti muuallakin – usein tien vieressä ja joskus jopa huoltoaseman pihalla harhailemassa. Jos haluaa tehdä lähempää tuttavuutta Joulupukin uskollisten apurien kanssa, löytyy Lapista monta porofarmia, joissa pääsee leppoisalle ajelulle sarvipäiden vetämään rekeen.

Hurjempaa kyytiä on tarjolla vetokoiravaljakon kyydissä. Meteli on korviahuumaava, kun huskyt ampaisevat matkaan. Reessä istuessa ei auta kuin pitää lujasti kiinni ensimmäiset pari sataa metriä, sillä näitä otuksia ei pidättele mikään – ne rakastavat juoksemista!

Lapsiperheiden tukikohdaksi Lapissa sopivat parhaiten hiihtokeskukset, joissa on monipuoliset majoitusvaihtoehdot ja palvelut (joistain löytyy jopa kylpylä). Hiihtokeskuksista löytyy paikallisia matkanjärjestäjiä, joiden retkillä voi kokea Lapin huippuhetket helposti ja turvallisesti.

Mikä on Lapin paras hiihtokeskus?

Gondolihissejä Suomessa on kolme: kaksi Levillä ja yksi Ylläksellä (kuvassa). Kuva: Kosorukov Dmitry / Shutterstock

Makuja on monia ja Lapissa niin monta erilaista hiihtokeskusta, että jokainen löytää niistä varmasti suosikkinsa.

Suomen suosituin ja kansainvälisin hiihtokeskus on Levi, joka on kasvanut suorastaan valtaviin mittoihin. Levillä käy vuosittain liki 700 000 matkailijaa, joista jo lähes kolmannes ulkomailta. Matkailijoita viihdyttää monipuolinen kattaus oheispalveluita ja vilkas yöelämä. Levin legendaarisin majapaikka lienee Hullu Poro.

Suomen suurin laskettelukeskus on puolestaan Ylläs – ainakin rinteiden lukumäärällä, rinnekilometreillä ja korkeuserolla mitattuna. Ylläksen 3000 metriä pitkät Ylipitkä ja Jättipitkä ovat Suomen pisimmät rinteet. Ylläksellä on myös pisin latuverkosto murtomaahiihtoon.

Ylläksen palvelut jakaantuvat käytännössä kahden kylän, Ylläsjärven ja Äkäslompolon, välillä. Ylläksen hotelleista paras on ainakin sijainniltaan Lapland Hotels Saaga, joka sijaitsee aivan rinteiden vieressä.

Vapaalaskuun parhaita on Pyhä, joka on myös kooltaan sympaattisen pieni, ainakin verrattuna Leviin ja Ylläkseen. Pyhällä kannattaa varata huone aivan hissien vieressä olevasta Ski-inn Hotel Pyhätunturista.

Pyhääkin rauhallisempi hiihtokeskus on pikkuruinen Pallas, jossa todella tuntee olevansa oikeasti Lapin erämaassa eikä vilkkaassa teemapuistossa. Pallaksella on kaksi hissiä ja yhdeksän rinnettä, joiden tieltä ei ole raivattu metsää, vaan maisemat ovat luonnolliset. Pallas on myös suosittu vaelluskohteena. Pallaksella nukutaan tyylillä Suomen ensimmäisessä tunturihotellissa, Lapland Hotel Pallaksessa.

Murtomaahiihtoon parhaita kohteita on Saariselkä, jossa riittää hiihdettävää niin helpoilla ja viitoitetuilla laduilla kuin vaativilla erämaataipaleillakin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Latuja Saariselällä on yli 200 kilometriä. Majoitusta on monentasoista – Saariselän keskustassa palvelee jopa Suomen pohjoisin kylpylä, Holiday Club Saariselkä.

Jos luonnonrauha kiinnostaa, kannattaa suunnata Saariselältä 15 kilometrin päässä sijaitsevaan rauhalliseen ja erittäin paljon kehuttuun Erähotelli Muotkaan, jossa pääsee nukkumaan lasiseinäisessä igluvirityksessä selvästi Kakslattausta kohtuullisemmalla hinnalla. Toinen rauhallinen valinta on Kiilopään Tunturikeskus – viralliselta nimeltään Suomen Latu Kiilopää – jossa on tarjolla hotellihuoneita, mökkejä, edullinen hostelli ja Suomen paras savusauna.

Lue lisää: Suomen parhaat hiihtokeskukset

Hiihtovaellus Lapissa

Lapin maisemissa kelpaa hiihtää. Kuva: Tero Laakso, Flicr CC

Suomen kuuluisin hiihtovaellusten ystävä oli Urho Kekkonen, joka suunnisti lähes joka kevättalvi jylhiin Käsivarren tunturimaisemiin hiihtämään. Käsivarsi on todellista erämaata – ja pitkän matkan takana Lapinkin mittapuulla.

Hyvä vaihtoehto hiihtovaelluksille on Saariselän vieressä sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto – vaikkei Kekkonen itse alueella juuri hiihdellytkään. UK-puiston hiihtovaelluksille lähdetään Saariselältä käsin.

Saariselän tunturijonolla voi kokea vuoroin raskaita nousuja ja vauhdikkaita laskuja. Urho Kekkosen kansallispuistossa on hyvin taukopaikkoja ja autiotupia yöpymiseen.

Hiihtovaelluksille parasta aikaa on Lapin kevät, jota kestää toukokuulle asti.

Katso tarjoukset Saariselän hotelleihin.

Lue lisää: Saariselkä – hiihtolatuja ja vaelluspolkuja

Lapin parhaat vaellukset

Pitkospuut Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kuva: Tekijä Pecold / Shutterstock

Suomen hienoimmat vaellusreitit löytyvät Lapista. Saariselän ja itärajan välissä sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi koko Euroopan parhaista eräretkeilyalueista.

Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoisosia hallitseva jokilaaksot. Ydinalueen muodostaa Raututuntureiden–Saariselän tunturialue, joka käsittää useita kymmeniä pääasiassa loivapiirteisiä tuntureita. Kaakkoiskulma, nimeltään Itäkaira, on metsäistä ja laajojen aapasoiden hallitsemaa todellista erämaata.

UK-puiston maisemiin voi tutustua lyhyellä nousulla Saariselän eteläpuolella kohoavan Kiilopään laelle tai usean päivän vaelluksilla, joista hienoimpiin kuuluu Luirojärven vaellus.

Suomen parhaisiin vaelluksiin kuuluvat myös Hetta-Pallas, Kevon kanjoni ja tietenkin vaellus Suomen katolle eli Haltitunturille.

Lue lisää: Suomen parhaat vaellukset

Lapin villeimmät vaellusmaastot löytyvät Lemmenjoelta, joka on Suomen laajin kansallispuisto ja Euroopan suurimpia tiettömiä ja asumattomia erämaa-alueita. Myös Inarinjärven itäpuolella sijaitsevassa Vätsärin erämaassa saa takuuvarmasti vaeltaa omassa rauhassa.

Lapin vaelluksille parasta aikaa on loppukesä ja syksy, jolloin itikka-armeijat ovat jo kadonneet kulkijaa häiritsemästä. Syksyllä pääsee myös nauttimaan ruskan kauneudesta. Ruskan ajankohta vaihtelee hiukan vuosittain, mutta yleensä syksyn väriloistosta saa nauttia syyskuun puolivälissä.

Scandinavian Outdoor -verkkokaupasta löytyy laaja valikoima reppuja, otsalamppuja, ulkoiluvaatteita ja muita tarpeellisia retkeilyvarusteita.

Tenojoki ja kalastus Lapissa

Teno virtaa Suomen ja Norjan rajalla. Kuva: Ville Palonen

Suomen ja Norjan rajalla kulkeva Tenon laakso on Suomen mahtavin jokilaakso ja yksi Pohjoismaiden hienoimmista maisemanähtävyyksistä. Komeimmillaan tunturit nousevat jyrkästi molemmin puolin jokea 300–400 metrin korkeuteen.

Mutta ei Tenojoella matkusteta pelkästään maisemia ihailemaan: Tenojoelle mennään kalaan. Tenojokea on kehuttu jopa Euroopan parhaaksi lohijoeksi.

Lue lisää: Tenojoki – lohen valtakunta.

Tenojoen varrella, Karigasniemellä, sijaitsee myös Kalastajan Majatalo, yksi Lapin legendaarisimmista majataloista ja baareista. Nykyisin hotelli tosin tunnetaan nimellä Hotel Guossi.

Tenojoen haastajaksi Suomen parhaana lohijokena on viime vuosina noussut Ruotsin rajalla virtaava Tornion-Muonionjoki.

Kullanhuuhdonta Lapissa – Lemmenjoki, Kultala ja Kultamuseo

Lappi on monen muun ohella myös Suomen Klondike. Lapin kullanhuuhdontapaikoista kuuluisin on Lemmenjoki, jota ympäröi mahtava, tietön erämaa. Lemmenjoen kansallispuisto on pinta-alaltaan Suomen suurin kansallispuisto.

Toinen legendaarinen kultajoki on Ivalojoki, joka virtaa Hammastunturin erämaa-alueen halki. Kultakuumeen ajoilta on nähtävyytenä on Kultala, museoksi entisöity hirsitalo, jonka Suomen valtio rakennutti vuonna 1870 kullankaivuuasemaksi. Kultalaan on 20 kilometrin vaellus lähimmältä metsätieltä, Pahaojan pysäköintipaikalta.

Helpoimmin Lapin kullankaivuuseen tutustuu Saariselän lähellä sijaitsevassa Tankavaaran Kultamuseossa, joka kertoo sekä Lapin ja vähän koko maailmankin kullanhuuhdonnan ja -kaivuun historiasta. Tutuksi tulevat Suomen kultamaiden legendaarisimmat hahmot, ja vaskoolin käyttämistäkin pääsee kokeilemaan.

Tankavaaran Kultakylässä voi myös yöpyä.

Lapin parhaat paikat nähdä revontulia

Kakslauttanen on Lapin kuuluisimpia hotelleja. Kuva: Greenland Travel, Flickr CC

Lappi on maailman parhaita alueita nauttia revontulista. Revontulien houkuttelema turismipotentiaali on myös hyödynnetty, ja Lapista löytyy useampikin nimenomaan revontulien katseluun suunniteltu hotelli.

Lapin revontulihotelleista kuuluisin on Saariselän lähellä sijaitseva Kakslauttanen, jonka lasiseinäisistä igluista kannattaa varautua maksamaan ainakin 500 euroa yö. Kakslauttasen asiakkaista suurin osa onkin ulkomaalaisia kroisoksia. Kakslauttasesta löytyy korkeatasoinen nykytaiteen galleria, Kakslauttanen Art Gallery, jonne on ilmainen sisäänpääsy. Rakennuksen ylle kohoaa 30-metrinen torni, jonka huipulla komeilee lasi-iglua muistuttava revontulibaari. Vuoden 2019 lopussa viereen avataan pohjoismaiden suurin planetaario.

Kakslauttasen suosion perässä samantapaisia paikkoja on avattu muuallekin. Lasikattoisia mökkejä on myös esimerkiksi Saariselän Star Arctic -hotellissa.

Kilpisjärven alueella kauniissa järvimaisemissa sijaitsee puolestaan erittäin kehuttu Arctic Land Adventure Glass Igloos. Kallis paikka tämäkin.

Revontulia näkee aivan Inarin kylän keskustassa. Kuva: Ville Palonen

Revontulia pääsee näkemään myös tavallisemmassa hotellissa. Inarin perinteikkään Hotelli Kultahovin takapihalla virtaa Juutuanjoki, jonka rannalla voi ihailla revontulia – vain parin minuutin kävelymatkan päässä illallispöydästä. Ja millainen se illallispöytä onkaan! Kultahovista nimittäin löytyy koko Lapin tasokkain ravintola, Aanaar.

Paras aika matkustaa Lappiin

Korvatunturi syyskuun alkupuolella. Urho Kekkosen kansallispuisto, Lappi. Kuva: Ville Palonen

Parasta aikaa matkustaa Lappiin ovat kevät ja syksy. Keväällä talven kaamos on jo takana, päivä paljon pidempi kuin etelässä, ja valo säteilee taivaallisena lumimaisemissa. Syksyllä pääsee ihailemaan upeaa ruskaa, ja yöt ovat jo sen verran pimeitä, että hyvällä onnella voi nähdä revontulet tanssimassa taivaalla. Syksyn valtteja on sekin, että hyttysistä ei ole enää haittaa.

Oma lumonsa on toki myös Lapin kesässä ja talvessakin, jolloin pääsee kokemaan pohjoisen vuodenajat äärimmillään: kesällä keskiyön auringon ja talvella kaamoksen, jolloin aurinko ei nouse laisinkaan.

Lue lisää Lapin vuodenajoista.

Miten Lappiin kannattaa matkustaa?

Lapin vilkkain lentokenttä on Rovaniemen lentoasema. Suomen ja koko Euroopan unionin pohjoisin lentokenttä on puolestaan Ivalossa, Saariselän vieressä. Näiden välissä Länsi-Lapissa on vielä Kittilän lentoasema, joka palvelee etenkin Levin ja Ylläksen laskettelukeskuksiin matkaavia.

Katso lentotarjoukset Lappiin.

Junalla pääsee Rovaniemelle ja vieläkin pidemmälle, Ylläksen lähelle Kolariin asti. Junamatka Helsingistä Rovaniemelle kestää runsaat 8 tuntia.

Oman auton pakkaaminen junaan ei ole hassumpi idea, sillä Etelä-Suomesta on puuduttavan pitkä ajomatka: Helsingistä ajaa Rovaniemelle nopeimmillaan kymmenessä tunnissa. Leville, Ylläkselle ja Saariselälle on matkaa jo yli tuhat kilometriä.

Laskettelukauden aikaan (vappuun saakka) Helsingistä pääsee Leville ja Ylläkselle myös Onnibussin kyydissä.

Lappi – majoitus ja hotellit

Rovaniemellä pitää tietenkin yöpyä legendaarisessa Hotelli Pohjanhovissa, jossa tukkimiehet aikoinaan ryyppäsivät rankalla työllään ansaitsemansa rahat.

Jos on vain läpikulkumatkalla kauemmas pohjoiseen – jopa Pohjois-Norjaan asti – hyväksi koettu majapaikka Rovaniemellä yhdeksi yöksi on edullinen Hotelli Aakenus. Vielä edullisempi halpa hotelli tien varressa, noin 10 kilometriä ennen Rovaniemen keskustaa, on Motelli Rovaniemi, jossa voi yöpyä alle 50 eurolla.

Nordkappiin ajaessa kannattaa Karigasniemellä, melkein Suomen ja Norjan rajalla, yöpyä legendaarisessa Kalastajan majatalossa. Huoneet ovat hyvät, mutta parhaiten Kalastajan majatalo tunnetaan usein railakkaaksi muuttuvista juhlistaan.

Lapin parhaisiin kuuluva keittiö löytyy syrjäisestä Erähotelli Nellimistä, josta voi myös vuokrata kanootteja ja järjestää erilaisia retkiä Vätsärin erämaahan. Toinen erinomainen ruoka- ja majapaikan yhdistelmä on Inarin Hotelli Kultahovi.

Lapin hotellivaraukset on syytä tehdä hyvissä ajoin – etenkin talvisesongin aikana.

Katso tarjoukset Lapin majoitukseen.

Lapista löytyy myös satoja – ellei tuhansia – vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä. Katso tarjoukset Lapin vuokramökkeihin.

Lue lisää Lapista tai tutustu Ruotsin Lapin parhaisiin matkakohteisiin.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi