Lapin parhaat elämykset – näin koet Suomen eeppisimmän matkakohteen

Lumikenkäilyä Kiilopäällä. Kuva: Ville Palonen

Lappi on eeppinen matkakohde. Valtava ja harvaan asuttu Lappi käsittää suunnilleen kolmanneksen Suomen pinta-alasta, ja on kooltaan suurempi kuin esimerkiksi Unkari. Mutta Lapissa asuu vain viitisen prosenttia Suomen muutenkin vähästä väestöstä. Euroopassa ei pääse tämän kauemmaksi muita ihmisiä, jos niin vain haluaa.

Suomalainen unohtaa helposti, kuinka eksoottinen lomakohde Lappi onkaan. Lappi on maailman pohjoisimpia asuttuja alueita. Norjan rannikkoa huuhtelevan Golf-virran ansiosta Lapin ilmasto on talvella toistakymmentä astetta leudompi kuin muilla yhtä pohjoisilla seuduilla. Kesällä ero on muutaman lämpöasteen luokkaa. Muilla yhtä arktisilla alueilla ei voi matkustaa yhtä mukavasti.

Porojen takia Lapissa kannattaa ajella varovasti. Kuva: Five-Birds Photography / Shutterstock

Vielä pari vuosisataa sitten Lappi oli kaukainen ja mystinen saamelaisten, tunturien ja revontulien maa. Se oli todellinen perimmäinen Pohjola, Ultima Thule, jonne matkustivat vain rohkeimmat seikkailijat.

Niistä ajoista Lappi on muuttunut. Siitä on tullut yksi Suomen suosituimmista matkailualueista, etenkin ulkomaalaisten keskuudessa. Nyky-Lappi on samaan aikaan ylhäsitä yksinäisyyttä ja kitsin rajoja hipovaa kaupallisuutta.

Onneksi Lapissa riittää edelleen tilaa ja rauhaa – ja vähän aitoa taikuuttakin.

Mistä Lappi alkaa?

Edes karttaa selaamalla ei löydy varmaa vastausta kysymykseen, mistä Lappi alkaa. Kuva on Luirojärven autiotuvasta Urho Kekkosen kansallispuistosta. Kuva: Ville Palonen

Lappi alkaa virallisesti hieman Kemin eteläpuolelta, missä kulkee Lapin maakunnan raja. Henkisesti tosin Kemi ja Tornio kuuluvat Lapin sijaan Peräpohjolaan, ja Lapin voi katsoa alkavan Rovaniemeltä, Napapiirin tuntumasta. Toisaalta monen mielestä Rovaniemikin on vielä etelässä ja todellinen tunturien Lappi alkaa vasta selkästi pohjoisempana.

Entä mikä sitten on pohjoinen napapiiri? Se on maapallon leveyspiiri, jonka pohjoispuolella – eli Pohjoiskalotin alueella – aurinko pysyy ainakin 24 tunnin ajan horisontin yllä tai alla. Kesällä on kyse keskiyön auringosta, talvella kaamoksesta. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolelta alkaa virallisesti Arktis eli arktinen alue.

Lapin parhaat nähtävyydet

Sokostin huipulla kelpaa ihailla maisemia. Urho Kekkosen kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Lapin lumoavin nähtävyys on tyhjyys: se, ettei tuntikausiin näe ympärillään muuta kuin avaraa luontoa. Tyhjyyden ihailuun parhaita paikkoja ovat tietenkin tunturit. Lapin tuntureista upeimmat sijaitsevat Käsivarren alueella: korkein on Halti, kaunein Saana ja erikoisin Saivaara. Itä-Lapin tuntureista legendaarisin on tietysti Korvatunturi.

Lapin muita hienoja luonnonnähtävyyksiä ovat mahtava Inarijärvi, kuvankaunis Tenojoen laakso sekä komea Kevon kanjoni. Suomen mahtavimmalla kanjonilla on pituutta 40 kilometriä ja syvyyttä paikoin jopa 80 metriä.

Inarijärvellä sijaitsevan Ukonsaaren ohella toinen erityisen komea saamelaisten vanha seita eli uhripaikka on Lemmenjoen kansallispuiston kupeessa, Taatsijärven rannalla sijaitseva Taatsin seita. Saamelaiset kävivät aikoinaan uhraamassa suurimmat poronsarvet komean kalliopilarin juurella pyyntionnea parantaakseen.

Lapin museoista erityisen mielenkiintoisia ovat Rovaniemellä sijaitseva Arktikum ja Inarin saamelaismuseo Siida.

Lapin paras kulttuurielämys on kuitenkin Kittilässä Levin lähellä sijaitseva Särestöniemen museo, joka esittelee Reidar Särestöniemen huikeaa taidetta hänen entisessä kotitalossaan.

Lapin kiinnostavimpien matkakohteiden ja nähtävyyksien sijainnin näyttää Lapin kartta.

Mikä on Lapin paras hiihtokeskus?

Gondolihissejä Suomessa on kolme: kaksi Levillä ja yksi Ylläksellä (kuvassa). Kuva: Kosorukov Dmitry / Shutterstock

Makuja on monia ja Lapissa niin monta erilaista hiihtokeskusta, että jokainen löytää niistä varmasti suosikkinsa.

Suomen suosituin ja kansainvälisin hiihtokeskus on Levi, joka on kasvanut suorastaan valtaviin mittoihin. Levillä käy vuosittain liki 700 000 matkailijaa, joista jo lähes kolmannes ulkomailta. Matkailijoita viihdyttää monipuolinen kattaus oheispalveluita ja vilkas yöelämä. Levin legendaarisin majapaikka lienee Hullu Poro.

Suomen suurin laskettelukeskus on puolestaan Ylläs – ainakin rinteiden lukumäärällä, rinnekilometreillä ja korkeuserolla mitattuna. Ylläksen 3000 metriä pitkät Ylipitkä ja Jättipitkä ovat Suomen pisimmät rinteet. Ylläksellä on myös pisin latuverkosto murtomaahiihtoon.

Ylläksen palvelut jakaantuvat käytännössä kahden kylän, Ylläsjärven ja Äkäslompolon, välillä. Ylläksen hotelleista paras on ainakin sijainniltaan Lapland Hotels Saaga, joka sijaitsee aivan rinteiden vieressä.

Vapaalaskuun parhaita on Pyhä, joka on myös kooltaan sympaattisen pieni, varsinkin verrattuna Leviin ja Ylläkseen. Pyhällä kannattaa varata huone aivan hissien vieressä olevasta Ski-inn Hotel Pyhätunturista.

Pyhääkin rauhallisempi hiihtokeskus on pikkuruinen Pallas, jossa todella tuntee olevansa oikeasti Lapin erämaassa eikä vilkkaassa teemapuistossa. Pallaksella on kaksi hissiä ja yhdeksän rinnettä, joiden tieltä ei ole raivattu metsää, vaan maisemat ovat luonnolliset. Pallas on myös suosittu vaelluskohteena. Pallaksella nukutaan tyylillä Suomen ensimmäisessä tunturihotellissa, Lapland Hotel Pallaksessa.

Murtomaahiihtoon parhaita kohteita on Saariselkä, jossa riittää hiihdettävää niin helpoilla ja viitoitetuilla laduilla kuin vaativilla erämaataipaleillakin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Latuja Saariselällä on yli 200 kilometriä. Majoitusta on monentasoista – Saariselän keskustassa palvelee jopa Suomen pohjoisin kylpylä, Holiday Club Saariselkä.

Jos luonnonrauha kiinnostaa, kannattaa suunnata Saariselältä 15 kilometrin päässä sijaitsevaan rauhalliseen ja erittäin paljon kehuttuun Erähotelli Muotkaan, jossa pääsee nukkumaan lasiseinäisessä igluvirityksessä selvästi Kakslattausta kohtuullisemmalla hinnalla. Toinen rauhallinen valinta on Kiilopään Tunturikeskus – viralliselta nimeltään Suomen Latu Kiilopää – jossa on tarjolla hotellihuoneita, mökkejä, edullinen hostelli ja Suomen paras savusauna.

Lue lisää: Suomen parhaat hiihtokeskukset

Hiihtovaellus Lapissa

Lapin maisemissa kelpaa hiihtää. Kuva: Tero Laakso, Flicr CC

Suomen kuuluisin hiihtovaellusten ystävä oli Urho Kekkonen, joka suunnisti lähes joka kevättalvi jylhiin Käsivarren tunturimaisemiin hiihtämään. Käsivarsi on todellista erämaata – ja pitkän matkan takana Lapinkin mittapuulla.

Hyvä vaihtoehto hiihtovaelluksille on Saariselän vieressä sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto – vaikkei Kekkonen itse alueella juuri hiihdellytkään. UK-puiston hiihtovaelluksille lähdetään Saariselältä käsin.

Saariselän tunturijonolla voi kokea vuoroin raskaita nousuja ja vauhdikkaita laskuja. Urho Kekkosen kansallispuistossa on hyvin taukopaikkoja ja autiotupia yöpymiseen.

Hiihtovaelluksille parasta aikaa on Lapin kevät, jota kestää toukokuulle asti.

Katso tarjoukset Saariselän hotelleihin.

Lue lisää: Saariselkä – hiihtolatuja ja vaelluspolkuja

Lapin parhaat vaellukset

Pitkospuut Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kuva: Tekijä Pecold / Shutterstock

Suomen hienoimmat vaellusreitit löytyvät Lapista. Saariselän ja itärajan välissä sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi koko Euroopan parhaista eräretkeilyalueista.

Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoisosia hallitseva jokilaaksot. Ydinalueen muodostaa Raututuntureiden–Saariselän tunturialue, joka käsittää useita kymmeniä pääasiassa loivapiirteisiä tuntureita. Kaakkoiskulma, nimeltään Itäkaira, on metsäistä ja laajojen aapasoiden hallitsemaa todellista erämaata.

UK-puiston maisemiin voi tutustua lyhyellä nousulla Saariselän eteläpuolella kohoavan Kiilopään laelle tai usean päivän vaelluksilla, joista hienoimpiin kuuluu Luirojärven vaellus.

Suomen parhaisiin vaelluksiin kuuluvat myös Hetta-Pallas, Kevon kanjoni ja tietenkin vaellus Suomen katolle eli Haltitunturille.

Lue lisää: Suomen parhaat vaellukset

Lapin villeimmät vaellusmaastot löytyvät Lemmenjoelta, joka on Suomen laajin kansallispuisto ja Euroopan suurimpia tiettömiä ja asumattomia erämaa-alueita. Myös Inarinjärven itäpuolella sijaitsevassa Vätsärin erämaassa saa takuuvarmasti vaeltaa omassa rauhassa.

Lapin vaelluksille parasta aikaa on loppukesä ja syksy, jolloin itikka-armeijat ovat jo kadonneet kulkijaa häiritsemästä. Syksyllä pääsee myös nauttimaan ruskan kauneudesta. Ruskan ajankohta vaihtelee hiukan vuosittain, mutta yleensä syksyn väriloistosta saa nauttia syyskuun puolivälissä.

Tenojoki ja kalastus Lapissa

Teno virtaa Suomen ja Norjan rajalla. Kuva: Ville Palonen

Suomen ja Norjan rajalla kulkeva Tenon laakso on Suomen mahtavin jokilaakso ja yksi Pohjoismaiden hienoimmista maisemanähtävyyksistä. Komeimmillaan tunturit nousevat jyrkästi molemmin puolin jokea 300–400 metrin korkeuteen.

Mutta ei Tenojoella matkusteta pelkästään maisemia ihailemaan: Tenojoelle mennään kalaan. Tenojokea on kehuttu jopa Euroopan parhaaksi lokijoeksi.

Lue lisää: Tenojoki – lohen valtakunta.

Tenojoen varrella, Karigasniemellä, sijaitsee myös Kalastajan Majatalo, yksi Lapin legendaarisimmista majataloista ja baareista. Nykyisin hotelli tosin tunnetaan nimellä Hotel Hansabar, kaiketi kansainvälisen matkailun paineessa. Oi aikoja, oi nimiä!

Tenojoen haastajaksi Suomen parhaana lohijokena on viime vuosina noussut Ruotsin rajalla virtaava Tornion-Muonionjoki.

Kullanhuuhdonta Lapissa – Lemmenjoki, Kultala ja Kultamuseo

Lappi on monen muun ohella myös Suomen Klondike. Lapin kullanhuuhdontapaikoista kuuluisin on Lemmenjoki, jota ympäröi mahtava, tietön erämaa. Lemmenjoen kansallispuisto on pinta-alaltaan Suomen suurin kansallispuisto.

Toinen legendaarinen kultajoki on Ivalojoki, joka virtaa Hammastunturin erämaa-alueen halki. Kultakuumeen ajoilta on nähtävyytenä on Kultala, museoksi entisöity hirsitalo, jonka Suomen valtio rakennutti vuonna 1870 kullankaivuuasemaksi. Kultalaan on 20 kilometrin vaellus lähimmältä metsätieltä, Pahaojan pysäköintipaikalta.

Helpoimmin Lapin kullankaivuuseen tutustuu Saariselän lähellä sijaitsevassa Tankavaaran Kultamuseossa, joka kertoo sekä Lapin ja vähän koko maailmankin kullanhuuhdonnan ja -kaivuun historiasta. Tutuksi tulevat Suomen kultamaiden legendaarisimmat hahmot, ja vaskoolin käyttämistäkin pääsee kokeilemaan.

Tankavaaran Kultakylässä voi myös yöpyä.

Lapin parhaat paikat nähdä revontulia

Kakslauttanen on Lapin kuuluisimpia hotelleja. Kuva: Greenland Travel, Flickr CC

Lappi on maailman parhaita alueita nauttia revontulista. Revontulien houkuttelema turismipotentiaali on myös hyödynnetty, ja Lapista löytyy useampikin nimenomaan revontulien katseluun suunniteltu hotelli.

Lapin revontulihotelleista kuuluisin on Saariselän lähellä sijaitseva Kakslauttanen, jonka lasiseinäisistä igluista kannattaa varautua maksamaan ainakin 500 euroa yö. Kakslauttasen asiakkaista suurin osa onkin ulkomaalaisia kroisoksia. Kakslauttasesta löytyy korkeatasoinen nykytaiteen galleria, Kakslauttanen Art Gallery, jonne on ilmainen sisäänpääsy. Rakennuksen ylle kohoaa 30-metrinen torni, jonka huipulla komeilee lasi-iglua muistuttava revontulibaari. Vuoden 2019 lopussa viereen avataan pohjoismaiden suurin planetaario.

Kakslauttasen suosion perässä samantapaisia paikkoja on avattu muuallekin. Lasikattoisia mökkejä on myös esimerkiksi Saariselän Star Arctic -hotellissa.

Kilpisjärven alueella kauniissa järvimaisemissa sijaitsee puolestaan erittäin kehuttu Arctic Land Adventure Glass Igloos. Kallis paikka tämäkin.

Revontulia näkee aivan Inarin kylän keskustassa. Kuva: Ville Palonen

Revontulia pääsee näkemään myös tavallisemmassa hotellissa. Inarin perinteikkään Hotelli Kultahovin takapihalla virtaa Juutuanjoki, jonka rannalla voi ihailla revontulia – vain parin minuutin kävelymatkan päässä illallispöydästä. Ja millainen se illallispöytä onkaan! Kultahovista nimittäin löytyy koko Lapin tasokkain ravintola, Aanaar.

Sodankylän elokuvajuhlat

Lapista löytyy vielä tämäkin ihme! Sodankylä on arktinen Cannes – ainakin muutamana päivänä vuodesta kesäkuun alussa.

Kaurismäen veljesten ja Peter von Baghin perustama Sodankylän elokuvajuhlat, englanniksi Midnight Sun Film Festival, kuuluu tunnelmaltaan maailman eksoottisimpiin elokuvajuhliin. Ikävä kyllä muina aikoina Sodankylässä on vain vähän nähtävää.

Matkalla pohjoisemmaksi kannattaa kuitenkin pysähtyä katsomaan Sodankylän vanhaa kirkkoa 1680-luvulta; Lapissa kun ei ole montaa vanhaa rakennusta säilynyt saksalaisten jäljiltä toisesta maailmansodasta. Kaikessa karuudessaan puukirkko on hyvin vaikuttava.

Katso tarjoukset Sodankylän hotelleihin.

Paras aika matkustaa Lappiin

Korvatunturi syyskuun alkupuolella. Urho Kekkosen kansallispuisto, Lappi. Kuva: Ville Palonen

Parasta aikaa matkustaa Lappiin ovat kevät, jolloin talven kaamos on jo takana ja valo säteilee taivaallisena lumimaisemissa, sekä syksy, jolloin pääsee ihailemaan upeaa ruskaa. Syksyn valtteja on sekin, että hyttysistä ei ole enää haittaa.

Oma lumonsa on toki myös Lapin kesässä ja talvessakin, jolloin pääsee kokemaan pohjoisen vuodenajat äärimmillään: kesällä keskiyön auringon ja talvella kaamoksen, jolloin aurinko ei nouse laisinkaan.

Lue lisää Lapin vuodenajoista.

Lappi – majoitus ja hotellit

Rovaniemellä pitää tietenkin yöpyä legendaarisessa Hotelli Pohjanhovissa, jossa tukkimiehet aikoinaan ryyppäsivät rankalla työllään ansaitsemansa rahat.

Jos on vain läpikulkumatkalla kauemmas pohjoiseen – jopa Pohjois-Norjaan asti – hyväksi koettu majapaikka Rovaniemellä yhdeksi yöksi on edullinen Hotelli Aakenus. Vielä edullisempi halpa hotelli tien varressa, noin 10 kilometriä ennen Rovaniemen keskustaa, on Motelli Rovaniemi, jossa voi yöpyä alle 50 eurolla.

Nordkappiin ajaessa kannattaa Karigasniemellä, melkein Suomen ja Norjan rajalla, yöpyä legendaarisessa Kalastajan majatalossa. Huoneet ovat hyvät, mutta parhaiten Kalastajan majatalo tunnetaan usein railakkaaksi muuttuvista juhlistaan.

Lapin parhaisiin kuuluva keittiö löytyy syrjäisestä Erähotelli Nellimistä, josta voi myös vuokrata kanootteja ja järjestää erilaisia retkiä Vätsärin erämaahan. Toinen erinomainen ruoka- ja majapaikan yhdistelmä on Inarin Hotelli Kultahovi.

Katso tarjoukset Lapin majoitukseen.

Lapista löytyy myös satoja – ellei tuhansia – vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä. Katso tarjoukset Lapin vuokramökkeihin.

Miten Lappiin kannattaa matkustaa?

Lapin vilkkain lentokenttä on Rovaniemen lentoasema. Suomen ja koko Euroopan unionin pohjoisin lentokenttä on puolestaan Ivalossa, Saariselän vieressä. Näiden välissä Länsi-Lapissa on vielä Kittilän lentoasema, joka palvelee etenkin Levin ja Ylläksen laskettelukeskuksiin matkaavia.

Katso lentotarjoukset Lappiin.

Junalla pääsee Rovaniemelle ja vieläkin pidemmälle, Ylläksen lähelle Kolariin asti. Oman auton pakkaaminen junaan ei ole hassumpi idea, sillä Etelä-Suomesta on puuduttavan pitkä ajomatka: Helsingistä ajaa Rovaniemelle nopeimmillaan kymmenessä tunnissa. Leville, Ylläkselle ja Saariselälle on matkaa jo yli tuhat kilometriä.

Laskettelukauden aikaan (vappuun saakka) Helsingistä pääsee Leville ja Ylläkselle myös Onnibussin kyydissä.

Lue lisää Lapista.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi