Pohjois-Norjan parhaat kohteet – nämä maisemat pitää kokea kerran elämässä

Suuntana Pohjois-Norja? Erinomainen valinta! Pohjois-Norja nimittäin on unelmien matkakohde kaikille, jotka pitävät jylhistä maisemista ja villistä luonnosta. Lofooteilla odottavat terävien vuorten ympäröimät vuonot ja naapurissa Vesterålenissa valassafarit, Finnmarkissa taas patikoidaan tuulen tuivertamilla tuntureilla ja telttaillaan autioilla rannoilla. Autoreissun Pohjois-Norjaan kruunaa pulahdus hyiseen Jäämereen.

Huiminta Pohjois-Norjassa on mittakaava: kun seisoo virveli kädessä rantakalliolla, edessä puoli kilometriä syvä vuono ja selän takana kilometrin korkuinen lumihuippuinen vuori, tuntee itsensä kovin pieneksi.

Varoituksen sana: kun vierailet Pohjois-Norjassa kerran, palaat sinne todennäköisesti uudestaan – kesä toisensa jälkeen!

Tämän oppaan on kirjoittanut valokuvaaja Ville Palonen, joka on vuosikausia viettänyt kesät ja syksyt Pohjois-Norjassa autoillen, kalastaen ja patikoiden. Lukuisten Norjan-matkojen vinkit ja kokemukset on koottu matkaopaskirjaan Pohjois-Norja – opas vuorille ja vuonoille.

Pohjois-Norja – opas vuorille ja vuonoille

Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet

Pohjois-Norjaan kuuluvat pohjoiset Finnmarkin ja Tromssan läänit sekä eteläisempi Nordlandin lääni, jonka upeimmat kohteet ovat Oulun-Rovaniemen leveyspiireillä oleva Helgelandin rannikko ja napapiirin pohjoispuolella oleva Lofootit.

Parhaiten Pohjois-Norjaan tutustuu (vähintään) viikon mittaisella automatkalla. Kartasta katsottuna Pohjois-Norja ei näytä olevan kovin kaukana, mutta varsinkin Etelä-Suomesta lähtiessä matkaan pitää varata reilusti aikaa. Auton matkamittariin kertyy Helsingistä kokonaiset 1300 kilometriä, ennen kuin edes saavutaan Lofooteille tai Lyngen-vuonon rannalle – ja silloinhan unelmareissu vasta alkaa!

Saltstraumeniin, Helgelandiin ja Lofooteille ajetaan Pohjois-Ruotsin halki Torniosta. Matkaa on Helsingistä saman verran kuin Jäämerelle.

Tässä artikkelissa esitellään Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet järjestyksessä etelästä pohjoiseen:

• Helgelandin rannikko
• Saltstraumen ja Bodø
• Steigen ja Hamarøy
• Narvik
• Lofootit
• Vesterålen
• Senja
• Sommarøy
• Tromssa
• Lyngen
• Alta
• Nordkapp
• Havøysundin maisematie
• Nordkinnin niemimaa
• Varanki
• Pykeija

Artikkelin lopussa on Norjan kartta, johon on merkitty kaikki Pohjois-Norjan parhaat luonnonihmeet, vaelluspolut, hiekkarannat, sotarauniot ja muut nähtävyydet. Sekä monta suositeltavaa majapaikkaa!

Helgeland – upea autoilureitti Norjan rannikolla

Nordland on Pohjois-Norjan kolmesta läänistä eteläisin. Helgelandiksi kutsutaan läänin sitä osaa, joka on Napapiirin eteläpuolella, osapuilleen Oulun ja Rovaniemen korkeudella.

Helgelandin rannikolla mutkittelee maantie 17, jota pitkin kulkee Norjan kansallinen matkailureitti Helgelandskysten. Se kulkee vuonojen rantoja pitkin yli 400 kilometrin matkan suunnilleen pohjoisen Bodøn ja eteläisen Brønnøysundin kaupunkien välillä.

Brønnøysundin kuuluisin nähtävyys on erikoinen Torghatten-vuori, jonka keskellä on reikä. Kyllä, luit oikein: Torghattenin läpi kulkeva luola on 160 metriä pitkä ja halkaisijaltaan 15–35 metriä. Jääkausien kovertama omituinen luonnonihme näkyy vuonon vastarannalta saakka. Helppo patikointireitti nousee kivirappuja pitkin ja kulkee vuoressa olevan jättimäisen tunnelin kautta länsirinteessä olevalle näköalapaikalle.

Brønnøysundista on lyhyt lauttamatka Vegan saaristoon, joka on kuuluisin Helgelandskystenin monista saariryhmistä. Unescon maailmanperintökohteeksi julistettu paikka tunnetaan etenkin ihmisten ja haahkojen erikoisesta yhteiselosta, jota on kestänyt jo yli tuhannen vuoden ajan. Paikalliset ihmiset rakentavat haahkoille suojia, joissa niiden kelpaa pesiä, sekä suojelevat haahkoja pesimiskauden ajan. ”Vastapalveluksena” haahkat jättävät lähtiessään pesät täyteen untuvaa, joka on kovaa valuuttaa esimerkiksi untuvatakeissa, -makuupusseissa ja -peitoissa.

Vegan pääsaarella paras reippailu on lähes 2000 puisen portaan Vegatrappa, joka vie upealle näköalapaikalle.

Helgelandskystenin eli rannikkoreitin ajaminen kestää vähintään kaksi päivää, sillä matkan varrella on kuusi (ilmaista) lauttamatkaa. Niistä yhden aikana ylitetään Napapiiri. Helgelandin voi kiertää myös rengasreittinä, jolloin etelän suuntaan mennään rannikkoa seuraillen ja takaisin palataan sisämaassa kulkevaa E6-valtatietä pitkin.

Helgelandin eteläpäässä suositeltava edullinen majapaikka on Tosbotn Camping & Cottages, jossa voi vuokrata veneen kalastusta varten todella edullisesti.

Lue lisää: Helgeland – upea rannikkoreitti

Svartisen – päiväretki jäätikölle

Svartisen on Pohjois-Norjan suurin jäätikkö. Kokoa sillä on miltei 400 neliökilometriä, ja paksuimmillaan jäätä on jopa 600 metriä. Svartisenin haaralle nimeltä Engabreen voi tehdä retken Helgelandin rantatien varrella olevasta Holandsvikistä. Retkeen pitää varata useampi tunti ja kunnon eväät, sillä näin mahtavia piknik-paikkoja ei tule vastaan joka päivä.

Ensin ylitetään Holandsfjord-vuono pienellä laivalla, josta on komea näkymä jäätikölle. Matka kestää vartin verran ja menopaluulippu maksaa runsaat 20 euroa. Laivarannasta on jäätikölle nelisen kilometriä, joista kolme ensimmäistä on tasaista hiekkatietä. Rantakioskista voi vuokrata polkupyörän, ja minibussikyytejäkin on tarjolla.

Viimeinen kilometri jäätikön reunalle kulkee sileällä kalliolla mutkittelevaa jyrkkää polkua, joka voi sateella olla arvaamattoman liukas. Varsinaiselle jäätikölle ei ole mitään asiaa ilman kunnon varusteita ja ammattimaista opasta, sillä railot ja irtoilevat jääkimpaleet voivat olla hengenvaarallisia.

Holandsvikin vieressä on levähdyspaikka nimeltä Braset, johon voi pysähtyä katsomaan vuonon vastarannalla olevaa jäätikköä, vaikka ei aikoisikaan patikoimaan.

Hyvä tukikohta Svartisen-päiväretkelle on Gulbrukka Basecamp, josta on alle puolen tunnin ajomatka Holandsvikan laivalaiturille. 

Saltstraumen – autiorantoja ja maailman voimakkain vuorovesivirta

Helgelandin rannikon ja Lofoottien saariston välissä oleva rannikkokaistale on yksi Norjan parhaista kohteista autoreissulle. Alueen vetonaula on upea luonto: autioita hiekkarantoja joilla voi telttailla, lumihuippuisia vuoria, sekä maailman voimakkain vuorovesivirta Saltstraumen, joka on yksi koko Norjan parhaista rantakalastuspaikoista.

Alueen suurin kaupunki on Bodø, josta pääsee laivalla Lofooteille. Bodøn nähtävyyksiä ovat Ilmailumuseo ja keskustan kerrostaloihin maalatut komeat muraalit. Oman kokemuksen perusteella passeli yöpaikka on Scandic Bodø. Hotellin sängyt ovat pehmeitä ja buffet-aamiainen runsas. Finnair lentää suoraan Bodøøn kesäaikaan.

Bodøn lähellä huikein luonnonhtävyys on Saltstraumenin vuorovesivirta, joka on yksi maailman voimakkaimmista. Se kohisee kiivaimmillaan 40 kilometrin tuntivauhtia, ja kun pintaan muodostuu kymmenmetrisiä suppilopyörteitä, näyttää kuin vuonon pohjasta olisi vedetty tulppa irti. Virtausta voi ihmetellä kapean salmen yli kulkevalta korkealta sillalta.

Saltstraumenin salmen äärellä erinomainen majapaikka on Saltstraumen Hotel. Budjettivaihtoehto on Camp Saltstraumen Elvegård -leirintäalueen vuokramökki.

Saltstraumenin eteläpuolella Sandhornøyan saarella sijaitseva Langsanden on Helgelandin rannikkoreitin – ja kenties koko Pohjois-Norjan – mykistävin hiekkaranta. Se on syystäkin suosittu leiripaikka, jossa on helppo yöpyä niin matkailuautolla kuin teltallakin.

Meren ja jyrkkärinteisen vuoren välissä oleva leveä autioranta on kahden kilometrin pituinen. Osaa peittävät heinittyneet hiekkadyynit, ja telttailuun sopivia paikkoja on kymmenittäin. Autiorannan puolivälissä on suuri pysäköintialue ja moderni huoltorakennus, josta löytyvät vessat ja ilmaiset lämpimät suihkut.

Lue lisää: Bodø, Saltstraumen ja Saltenin autiorannat

Steigen ja Hamarøy – syrjässä suosituimmasta turistireitistä

Bodøn ja Narvikin välisellä E6-valtatiellä on paljon tunneleita mutta vähän nähtävää, joten moni kiirehtii alueen halki. Syrjässä valtatieltä on kuitenkin muutama ensiluokkainen elämys.

Bodøsta (tai Saltstraumenista) pohjoiseen ajaessa matkan varrelle osuu ensimmäiseksi Ragon kansallispuisto, jonka helmi on uskomattoman upea Litlverivassfossen-vesiputous. Päiväretkeen kannattaa varata kuusi tuntia (2h patikointia suuntaansa) sekä uikkarit ja kunnolliset eväät.

Steigeniin kuljetaan 8 kilometrin tunnelin läpi. Perillä odottavat komeat hiekkarannat Brennviksand ja Bøsanden sekä toisen maailmansodan aikainen saksalaislinnoitus Batterie Dietl, jonka valtavat tykkiasemat vetävät sanattomaksi. Pohjois-Norjassa on monta muutakin kiehtovaa sotakohdetta.

Steigenin pohjoispuolella, Hamarøyn kunnassa, odottaa ikimuistoinen yöpaikka. Tranøyn majakassa voi yöpyä ja nauttia erinomaisen illallisen. Huoneet ovat varsin simppelit, mutta majakassa nukkuminen on elämys itsessään! Majakka sijaitsee pienellä luodolla jolle kulkee kävelysilta, joten auto pitää jättää parinsadan metrin päähän parkkipaikalle. Matkatavarat kulkevat hotelliin kätevästi kärryissä.

Narvik – kansallisvuori ja sotahistoriaa

Narvikin kaupungin eteläpuolella kohoaa Norjan kansallisvuoreksi vuonna 2002 valittu Stetinden. Pyrmidimaisen vuoren syövereihin sukeltavan tunnelin pielessä on levähdysalue, jonka ylle 1392 metriä korkea Stetinden kohoaa vaikuttavasti. Syrjäisellä levähdyspaikalla voi yöpyä retkipakulla tai teltalla. Stetindenille – tai oikeammin sen Halls fortopp -huippuharjanteelle 1314 metrin korkeuteen – voi kiivetä polkua pitkin. Kyseessä on rankka ja haastava päiväretki, joka ei todellakaan sovi kenelle tahansa.

Jos sotahistoria kiinnostaa, kannattaa poiketa Narvikin sotamuseoon. Paikka on oikea runsaudensarvi, jonka vitriineissä on älytön määrä tavaraa: norjalaisia, saksalaisia, puolalaisia ja ranskalaisia univormuja, sekä pistooleja, konepistooleja, konekivääreitä, pikakivääreitä, ilmatorjunta-aseita, tykkejä. On varusteita, ansiomerkkejä, kenttäsairaalan instrumentteja – ja jopa ruoskia, joilla natsit hakkasivat pakkotyöhön alistamiaan sotavankeja. Yksi erikoisimmista esineistä on saksalainen minisukellusvene, joka näyttää kupumaisella ohjaamolla varustetulta torpedolta.

Narvikin paras nähtävyys on Narvikfjellet, jonka näköalatasanteelle 656 metrin korkeuteen pääsee ilman rehkimistä gondolihissin kyydissä. Lippu yhteen suuntaan maksaa 20 euroa ja menopaluu 30 euroa, mutta maisemat ovat joka pennin arvoiset. Yläasemalla on ravintola, jonka pihasta alkaa patikointipolku ylemmäs tunturin rinteille. Alas voi matkustaa gondolilla, hiekkatietä pitkin kävellen tai alamäkipyörille rakennettua reittiä pitkin hurjastellen.

Narvikin pohjoispuolella sijaitseva Polar Park on arktisten eläinten tarha, jossa voi nähdä naalin, ilveksen, ahman ja myskihärän.
Polar Park tunnetaan erityisesti susistaan ja karhuistaan. Paras hetki vierailuun on petojen ruokinta-aika. Aikaa kannattaa varata pari tuntia.

Lofootit – Pohjois-Norjan kauneimmat maisemat

Luoteis-Norjan rannikolla sijaitseva Lofoottien saariryhmä on ulkoilmaihmisen puuhamaa. Saariston vetonaula on suorastaan henkeäsalpaavat maisemat, joihin tutustuu parhaiten suuntaamalla jollekin lukemattomista vaelluspoluista. Suosituimpien huippujen päällä oleville näköalapaikoille kiipeää helposti parissa tunnissa.

Reinebringen on koko Lofoottien suosituin patikkaretki, sillä huippuharjanteelta aukeava näkymä on eräs saariston ikonisimmista. Jyrkänteen reunalla seistessä henki salpautuu ja alkaa suorastaan huimata, kun kaukana alapuolella näkyy Reinen kylä ja ympärillä Reinevuonon terävät huiput.

Retkikohteeksi voi myös valita jonkun Lofoottien upeista hiekkarannoista. Matkaopaskustantaja Lonely Planet on valinnut Hauklandstrandan koko Euroopan hienoimmaksi rannaksi – kahdesti. Silti suosituin Lofoottien rannoista taitaa olla autioranta Kvalvika, jonne pääsee vain patikoimalla tunnin verran tunturimaastossa loivan harjanteen yli. 

Kulttuuria löytyy Kapakalamuseosta ja Viikinkimuseosta, mutta paljon ikimuistoisempaa on yöpyä perinteisessä kalastajan mökissä eli rørbuerissa. Niistä kehutuimpia ovat Å-Hamna Rorbuer, Å Rorbuer ja Reine Rorbuer.

Oma suosikkini on Ballstadissa sijaitseva Sjøstrand Rorbuer. Paikassa voi majoittua perinteisissä kalastajamökeissä, tai pihassa oman teltan tai asuntoauton kanssa. Suihku, pyykkikone ja grillikatos ovat myös telttailijoiden käytössä. Omistaja, ammattikalastaja Børje Iversen, järjestää kesäisin kalareissuja kahdesti päivässä. Osallistua voivat myös aloittelijat ja lapset.

Henningsvær kilpailee Lofoottien kauneimman kylän tittelistä. Se koostuu pienistä kannasten ja siltojen yhdistämistä saarista, joiden keskellä on suuri satama-allas. Parhaiten Henningsvær tunnetaan ilmasta otetuista kuvista, joissa näkyy eteläisimmän saaren melkein kokonaan peittävä jalkapallokenttä, jota ympäröivät perinteiset turskankuivatustelineet.

Lofooteille pääsee mantereelta siltaa pitkin Narvikin suunnasta sekä lautalla Bodøsta tai Skutvikista. Suosituinta aikaa vierailla Lofooteilla on kesä, mutta oman kokemuksen perusteella myös syyskuu on erinomainen ajankohta: maisema hehkuu ruskan väreissä, terävimmät vuorenhuiput saavat valkean kuorrutuksen ensimmäisten pakkasöiden jälkeen, ja pimenevissä illoissa on mahdollista nähdä revontulien tanssivan taivaalla. Turistejakin on syksyllä selvästi vähemmän kuin kesällä.

Katso tarjoukset Lofoottien hotelleihin ja majataloihin tai lue perusteellinen Lofootit-matkaopas, jossa kerrotaan saariston nähtävyyksistä, aktiviteeteista, vaelluspoluista ja majapaikoista.

Vesterålen – valassafareiden keskus

Lofoottien vieressä oleva Vesterålenin saaristo on vähemmän vierailtu kuin kuuluisa naapurinsa. Poiketa kuitenkin kannattaa; Vesterålenista löytyy monta maailmanluokan luontoelämystä, muun muassa Pohjois-Norjan kenties paras päivävaellusreitti sekä Norjan paras paikka bongata valaita. Luontoelämykset odottavat kahden suurimman saaren pohjoiskärjissä.

Andøyan saaren pikkukaupunki Andenes on Norjan paras paikka bongata kaskelotteja ja muita valaita. Kaupungissa on kolme valasretkiä järjestävää yritystä sekä erinomainen Valasmuseo. Valasretket kestävät yleensä 3–4 tuntia ja maksavat 130–160 euroa.

Erityisen suositeltava on valasretki kovapohjaisella RIB-kumiveneellä: pieni ja matala vene on erinomainen vaihtoehto valokuvaajalle, koska vedenpinnan tasolta kuviin saa muutakin taustaa kuin aaltoja. Parin tunnin retken aikana  kelluntahaalari pitää kuivana ja lämpimänä.

Suurin osa Andenesin majapaikoista on vuokra-asuntoja – kuten hinta-laatusuhteeltaan erinomainen Kristina Apartment & Alma House – mutta mukaan mahtuvat myös hotellimajoitusta tarjoavat Thon Hotel Andrikken ja Grønnbuene Rorbu Hotel.

Langøyan saaren pohjoisosat puolestaan ovat komeaa vuoristoa, jossa kulkee Pohjois-Norjan parhaiden vaellusreittien joukkoon kuuluva Dronningruta eli Kuningattarenpolku. Tämä on oma suosikkini kaikista Pohjois-Norjan päivävaelluksista.

Rengasreitti koostuu kahdesta osasta, joista arkisempi kulkee rannalla suurelta osin pitkospuilla, ja juhlavampi ilmavia vuorenharjanteita pitkin. Varoituksen sana on paikallaan: polulla on pari todella, todella jyrkkää rinnettä, ja korkeuseroa kertyy yhteensä yli kilometrin verran. Se on paljon tasamaan tallaajalle. Matkaa kertyy noin 15 kilometriä. Retkeen kannattaa varata koko päivä. Pakkaa mukaan tukevat kengät, vaellussauvat ja kunnolliset eväät – sekä uikkarit ja retkipyyhe, sillä pulahdus jääkylmään veteen autiolla Skipssanden-hiekkarannalla kruunaa retken.

Paras majapaikka on boheemissa Nyksundin pikkukylässä sijaitseva Nyksund Ekspedisjonen, jonka huoneet ovat persoonallisia mutta kodikkaita. Aamiainen on aivan yliveto ja elämys itsessään! 

Lue lisää: Vesterålen – valassafareiden keskus

Senja – vaihtoehto Lofooteille

Lofoottien ja Tromssan välillä sijaitseva Senja, Norjan rannikon toiseksi suurin saari, oli monta vuotta nouseva matkakohde. Senjalle suuntasivat sellaiset matkailijat, joiden mielestä Lofoottien saaristo on turistien pilaama. Nykyään Senja on lähes yhtä suosittu kuin Lofootit, mutta hyvästä syystä.

Senjan vuoristoiset maisemat vetävät kauneudessaan vertoja niin Lofooteille kuin Lyngenin alppimaisille huipuillekin. Senja onkin erinomainen lomakohde sellaiselle matkailijalle, joka nauttii simppelistä ulkoilmaelämästä. Senjalle matkustetaan ihailemaan dramaattisia maisemia ja patikoimaan jyrkillä vuoristopoluilla.

Seglan terävä huippu koristaa suurinta osaa Senjan saaren matkailumainoksista. Kauempaa vuori näyttää saavuttamattomalta, mutta niin vain harjanteella kulkevaa polkua pitkin ylös pääsee parissa tunnissa. Yhtä suosittu patikointikohde on viereinen Hesten, jonka huippuharjanteelta kaikki Seglan komeimmat valokuvat on otettu. Seglan ja Hestenin välillä ei kulje polkua, mutta kovakuntoinen ehtii kiivetä molemmille yhdessä päivässä.

Senjaan pääsee mantereelta siltaa pitkin. Suosittuja reittejä ovat myös lautat Vesterålenin ja Tromssan suunnista. Saaren parhaana pidetty majoitus on upella paikalla sijaitseva moderni Hamn i Senja, josta löytyy sekä hotellihuoneita että omalla keittiöllä varustettuja huoneistoja. Hotelli sopii erinomaisesti kalastus- ja patikointiretkien tukikohdaksi.

Senjan suosituimmille patikointipoluille – Seglalle ja Hestenille – suuntaavan kannattaa yöpyä tasokkaassa Segla Bed & Go -majatalossa tai erinomaisessa Mefjord Brygge-hotellissa, josta löytyy myös sauna.

Katso tarjoukset Senjan hotelleihin ja majataloihin.

Lue lisää: Senja – vaihtoehto Lofooteille

Tromssa – wau-arkkitehtuuria Pohjolan Pariisissa

Pohjolan Pariisi, Jäämeren portti – Tromssalla on monta osuvaa lempinimeä. 70 000 asukkaan Tromssa on pohjoismaiden suurin Napapiirin pohjoispuolella oleva kaupunki. Perinteisesti Tromssa on ollut kalastuksen ja merenkulun keskus, ja se on myös kokoonsa nähden ilahduttavan vilkas yliopistokaupunki.

Tromssan komein nähtävyys on Jäämerenkatedraali (viralliselta nimeltään Tromsdalenin kirkko). Hätkähdyttävän modernia rakennusta katsellessa ei uskoisi, että se on rakennettu jo vuonna 1965. Tromssan parhaat maisemat avautuvat katedraalin takaa Storsteinen-vuoren näköalapaikalta. Ylös 421 metrin korkeuteen noustaan joko Sherpatrappaa eli nepalilaisten sherpojen rakentamia kivirappusia pitkin (1200 askelmaa!) tai Fjellheisen-köysiradalla, jolla näköalapaikalle hurauttaa muutamassa minuutissa.

Tromssan keskusta sijaitsee saarella. Eräs näkemisen arvoinen rakennus on ehtaa wau-arkkitehtuuria edustava Tromssan kirjasto. Pohjoisten tutkimusmatkojen historiaan voi tutustua Polarmuseet-museossa, jonka keskiössä ovat Fridtjof Nansen sekä Norjan merkittävin naparetkeilijä, Roald Amundsen.

Ehdoton vierailukohde lapsille ja lapsenmielisille on Polaria, maailman pohjoisin akvaario. Akvaariossa esitellään Jäämeren eläimiä ja otuksia, ja hyljealtaan läpi kuljetaan läpinäkyvää vedenalaista tunnelia pitkin.

Nähtävyys aikuiseen makuun on lähes satavuotias Ølhallen, suuri kellaripubi, jossa on tarjolla 72 hanaolutta Norjan eri panimoista. Pubin yhteydessä on manner-Norjan pohjoisin olutpanimo, Mack, jossa voi osallistua panimokierrokselle.

Tromssan paras hotellidiili on Comfort Hotel Xpress Tromso. Palvelut on karsittu minimiin, ja siksi hintakin on edullinen kaupungin muihin hotelleihin verrattuna. Hotellin aulassa on kauppa, josta saa ostaa pikkupurtavaa ja juomia.

Tasokkaampaa majoitusta noin sadalla eurolla löytyy tavallista Scandicia tyylikkäämmästä Scandic Ishavshotelista. Aivan kaupungin keskustassa on myös Clarion Collection Hotel Aurora, jonka katolla voi köllötellä poreammeessa.

Tromssan erikoisin yleinen sauna on ponttoonilaiturin päässä kelluva Pust, joka on rakennettu perinteisen turskankuivaustelineen malliseksi.

Katso tarjoukset Tromssan hotelleihin ja majoitukseen.

Ihanien hiekkarantojen Sommarøy

Tromssan lääni on vuoristoista seutua, jonka vetonauloja ovat hengästyttävän upeat luontokohteet. Tromssan kaupungin suurehkot naapurisaaret Kvaløya ja Ringvassøya vetävät vertoja jopa Lofooteille!

Eräs alueen tunnetuimmista ja suosituimmista lomakohteista on hävyttömän romanttinen Sommarøy, jonka ympäristössä kauniita hiekkarantoja tuntuu olevan joka puolella, ja vuonojen vastarannalla kohoavat Kvaløyan ja Senjan terävät huiput. Kesällä aurinkokaan ei laske kokonaiseen 60 päivään.

Sommarøyssa on yksi suuri ja tasokas hotelli – Sommarøy Arctic Hotell – jonka palveluihin kuuluvat muun muassa sauna (avoin myös vieraille) ja ulkoporealtaat. Hotelli järjestää kalastusretkiä ja valassafareita.

Sommarøyn hiekkarannoista suosituimpia on Sandviksletta. Rannan vieressä on pysäköintipaikka ja bajamajojen rivistö, rannalla muutama piknikpöytä. Juoksevaa vettä on vain rannan halki virtaavassa purossa – ota siis mukaan oma juomavesi, jos aiot leiriytyä rannalla. Sommarøysta löytyy myös useita pienempiä, syrjäisempiä ja rauhallisempia hiekkarantoja.

Lue lisää: Tromssa ja arktisten hiekkarantojen Sommarøy

Lyngen – Pohjois-Norjan Alpit

Lyngeniin on Kilpisjärveltä vain parin tunnin automatka, joten pitkulainen niemimaa sopii jopa päiväretken kohteeksi. Maisemia hallitsee lähes kahden kilometrin korkeuteen kohoava vuoristo, Lyngenin Alpit.

Talvisin Lyngen on suomalaisten vapaalaskijoiden keskuudessa lähes legendaarisessa maineessa. Laskukausi alkaa jo marraskuussa, ja lunta riittää kesäkuuhun saakka. Mikä parasta: kunhan jaksaa kiivetä huipulle (Lyngenissä ei ole hiihtokeskuksia), saa tykittää koskematonta rinnettä pitkin Jäämeren rantaan saakka.

Kesäisin Lyngenissä vaelletaan, kalastetaan ja kiipeillään. Suosituin patikointikohde on huikaisevan kirkas ja suorastaan luonnottoman sininen vuoristojärvi, Blåisvatnet. Helppo mutta kivikkoinen polku on runsaat neljä kilometriä pitkä, ja evästaukoineen retkeen kannattaa varata ainakin puoli päivää. Pakkaa mukaan uikkarit ja retkipyyhe!

Lyhyempi patikkapolku kulkee upealle Rottenvikfossen-vesiputoukselle. Sen lähellä voi vierailla maailman pohjoisimmassa viskitislaamossa. Aurora Spirit valmistaa Bivrost-brändinsä alla viskiä, giniä, vodkaa ja akvaviittia. Tislaamon yhteydessä toimii huippuarvosanat saanut Aurora Fjord Cabins, jonka moderneista mökeistä on upea merinäköala. Kesäisin omasta ikkunasta voi bongailla pyöriäisiä, talvella revontulia.

Lyngenissä erittäin kehuttu majapaikka on vapaalaskijoiden ja kiipeilijöiden suosima Magic Mountain Lodge. Edullisempi vaihtoehto Svensby Turcenter -leirintäalue, jossa on myös vuokramökkejä.

Katso tarjoukset Lyngenin hotelleihin ja majataloihin.

Lue lisää: Lyngen – vuoristomaisemia, vesiputouksia ja jäätikköjärviä

Gorsabrua – huimaava vesiputous

Lyngenvuonosta eroavan Kaivuonon pohjukassa olevasta Birtavarren (Pirttivaara) kylästä alkaa kuoppainen tie kohti vuoristoylänköä. Siellä odottaa Pohjois-Euroopan syvin kanjoni Gorsa, jota pääsee ihailemaan huimaavan korkealta sillalta.

Gorsan parkkipaikalta sillalle on matkaa hiukan alle kaksi kilometriä helppokulkuista polkua pitkin. Jos Gorsan kanjonissa haluaa kävellä pidemmän lenkin, auton voi jättää jo alemmalle parkkipaikalle ja patikoida Gorsabrualle Ankerlian historiallisten kaivosten kautta. Rengasreitille tulee matkaa 8-9 kilometriä.

Perillä näkymä on huikea: aivan sillan vieressä alas 153 metrin syvyiseen kapeaan kanjoniin syöksyy kohiseva vesiputous. Kanjonin pohjaa ei näy, sillä sen peittää vesimassojen nostama sumupilvi. Paras aika vierailla on alkukesä, sillä elo-syyskuussa veden määrä on selvästi vähäisempi.

Gorsabrua on täysin turvallinen nähtävyys, kunhan pitää huolta pikkulapsista ja lemmikeistä. Aikuinen ihminen ei voi sillalta pudota, paitsi tarkoituksella: kesäaikaan sillalla järjestetään benji-hyppyjä!

Gorsan kanjonin lähellä, rannikolla Manndalenissa, varsinaista deluxe-majoitusta tarjoaa Manndalen Sjøbuer.

Vaellus Haltille Norjan puolelta

Kun jatkaa Gorsabruan ohi 15 kilometriä, tie päättyy Guolasjärven parkkipaikalle. Täältä alkaa vaellusreitti Haltille.

Suomen puolelta Kilpisjärveltä vaellus Haltille kestää noin viikon, mutta Norjan puolelta tunturin voi huiputtaa yhdessä päivässä. Reitti ei silti ole helppo, vaan päinvastoin varsin vaativa. Polku on merkitty joten kuten punaisilla merkeillä. Kivikkoinen ja jyrkkä rinne on paikoin suorastaan vaarallinen sateisella säällä.

Merkitty reitti vie Haltin korkeimmalle huipulle (Haltitoppen, 1361 metriä). Suomen korkein kohta (1324 metriä) sijaitsee Haltin rinteellä parin kilometrin päässä. Huippujen välillä ei ole merkittyä reittiä, joten kartta ja suunnistustaito ovat pakollisia varusteita. Mereltä nousevan sumun nielaistessa maisemat on eksymisen vaara aivan todellinen.

Vaelluksen pituus on noin 14 kilometriä ja aikaa kannattaa varata 6 tuntia. Hiekkatie Guolasjärvelle on yleensä lumen peitossa kesäkuun lopulle saakka.

Alta – kanjoni, katedraali ja kalliopiirrokset

Alattionjoki eli Altajoki (Altaelva) on Pohjois-Norjan suurista lohijoista kuuluisimpia. Joki saa alkunsa Suomen rajan läheltä Kautokeinon tunturialueelta. Kautokeino tunnetaan saamelaisen kulttuurin keskuksena, jossa sijaitsevat muun muassa Saamelainen korkeakoulu ja saamelaisten kansallisteatteri.

Alta-joen kanjoni on huikea luonnonihme. Se on Pohjois-Euroopan suurin kanjoni, johon pääsee tutustumaan kätevästi opastetulla jokiveneristeilyllä. Ne ovat melko hintavia, mutta onneksi Altan kanjoniin voi myös patikoida helposti. Siitä lisää alla.

Altajoen komeimpiin kanjonimaisemiin pääsee kätevästi noin 10 kilometriä Altan eteläpuolelta alkavaa pikkutietä pitkin. Tunturiylängölle nouseva Gargiaveien tunnetaan myös nimellä Altan Vanha Postitie. Tie kulkee valtatie E45:n ja Altajoen välissä asumattomissa ja suurimmalta osin puuttomissa maisemissa runsaat 40 kilometriä.

Matkan varrella on yksi majapaikka, Gargia Lodge. Majatalon eteläpuolelta alkaa polku Sautsoon, joka on Altajoen jylhin ja kanjonimaisin osa. Tämä on upea päivävaellus, jota ei kannata jättää väliin!

Sautson kanjonin reunalla olevalle näköalapaikalle vie runsaan kuuden kilometrin pituinen helppokulkuinen polku. Matkalla ylitetään pari puroa kiviä ja pitkospuita pitkin. Perillä odottaa pieni kallionkieleke, jolta näkee kanjonin jylhimmän osan jyrkkine seinämineen ja kohisevine koskineen. Retkeen tulee varata evästaukoineen 5–6 tuntia.

Altan nähtävyyksiä ovat futuristisen näköinen Revontulikirkko (Nordlyskatedral) – jossa kannattaa käydä myös sisällä – sekä Alta Museum, jossa kannattaa ehdottomasti poiketa, vaikka olisi vain läpikulkumatkalla. Museon erinomainen perusnäyttely esittelee pohjoisen historiaa, nykypäivää ja luontoa. Aiheita ovat muun muassa lohenkalastus, saamelaiskulttuuri, poronhoidon ja kaivosteollisuuden yhteensovittaminen, sekä tietysti revontulet – mutta paikan vetonaula löytyy ulkoa muutaman sadan metrin mittaisen kävelypolun varrelta.

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvat Hjemmeluftin kalliopiirrokset ovat 2000-7000 vuotta vanhoja. Aikoinaan kalliopiirrokset kaiverrettiin merenrannan silokallioon, mutta vuosituhansien aikana maa on noussut niin, että nykyään rantaan on matkaa parisataa metriä.

Kuvia on satoja, ja niiden hallitseva aihe on peurojen metsästys. Hirviä ja karhujakin näkyy – eräskin karhu näyttää olevan tuomassa mittakaavaa kuvaan, jossa selvästi kalastetaan ruijanpallasta. Liekö taiteilija yritti kertoa kalavaletta, että saatiin saaliiksi ainakin karhun kokoinen pallas?

Altasta löytyy tutun Scandic-ketjun hotelli. Aivan keskustassa on myös loistava Thon Hotel Alta.

Jos haluaa yöpyä edullisesti, löytyy muutaman kilometrin päästä Alta-joen rannalta Alta River Camping -leirintäalue, jonka huoneissa ja mökeissä on minikeittiö ja jääkaappi. Isompia yhteiskeittiöitä löytyy kaksin kappalein (moderni keittiö on päärakennuksen alakerrassa) ja kun loppusiivouskin kuuluu hintaan, on hinta-laatusuhde suorastaan erinomainen!

Katso tarjoukset Altan hotelleihin ja majataloihin.

Lue lisää: Alta – kanjoni ja kalliopiirroksia

Hammerfest – Norjan arktinen öljypääkaupunki

Valassaaren (norjaksi Kvaløya) länsirannalla sijaitseva Hammerfest on yksi maailman pohjoisimmista kaupungeista. Kalastusteollisuuden jouduttua vaikeuksiin 1990-luvun lopulla Hammerfestin tulevaisuus näytti synkältä – kunnes Barentsinmereltä löytynyt öljy ja kaasu tekivät kaupungista yhden Norjan rikkaimmista.

Suoraan sanottuna Hammerfestin nähtävyydet eivät lukeudu Pohjois-Norjan kiinnostavimpiin. Matkailija voi ihmetellä futuristista kirkkoa ja vierailla Polar Bear Society -näyttelyssä (Isbjørnklubben), jossa opitaan arktisesta kalastuksesta, metsästyksestä ja naparetkistä.

Unescon maailmanperintökohteiden listalla on 1800-luvun alkupuolella tehty kolmiomittausketju, jonka pohjoisin piste löytyy Hammerfestistä. Struven ketjulle on pystytetty muistomerkki. Struven ketju kulkee Suomen läpi (mm. Aavasaksa ja Oravivuori) ja päättyy Mustanmeren rannalle. Ketjun avulla laskettiin maapallon tarkkaa muotoa ja kokoa.

Toisen maailmansodan lopussa saksalaiset tuhosivat miltei koko Finnamarkin läänin perääntyessään. Jälleenrakennusmuseossa (Gjenreisningsmuseet) voi tutustua tähän surulliseen lähihistoriaan. Paikasta löytyy myös Struven ketjulle omistettu osasto.

Kesäisin Hammerfestista pääsee laivalla Nordkappiin ihailemaan keskiyön aurinkoa.

Hammerfestin majoitustarjontakaan ei ole kovin mielikuvituksellinen: suositeltavia yöpaikkoja ovat ketjuhotellit Scandic Hammerfest ja Thon Hotel Hammerfest.

Katso tarjoukset Hammerfestin hotelleihin ja majataloihin.

Seiland ja Sørøya – kalastajan unelmakohteet

Hammerfestin naapurissa olevalla Seilandin saarella on Norjan kenties vaikeimmin saavutettavissa oleva kansallispuisto. Puuton maisema hehkuu vihreän eri sävyissä ja puiston keskellä piilottelee koko Manner-Euroopan pohjoisin jäätikkö, Seilandsjøkelen. Helpoimmin kansallispuistoon pääsee Altasta käsin reittiveneellä.

Seilandin saaren pohjoisosaan – joka ei ole lähelläkään kansallispuistoa – sen sijaan pääsee helposti vartin mittaisella lauttamatkalla. Lauttarannasta on parikymmentä kilometriä tien päässä odottavaan Hønsebybotnin kylään, joka tunnetaan suomalaisten keskuudessa kalastuksesta. Täällä on hyvä mahdollisuus pistää ennätykset uusiksi – suurin Seilandin vesistä saatu ruijanpallas oli 207 cm! Seiland Explore ja Seiland Brygge ovat täyden palvelun kalastuskeskuksia, jotka tarjoavat majoitusta ja vuokraveneitä.

Toinen kalastajien mekka on Seilandin naapurisaari Sørøya. Norjan neljänneksi suurin saari tunnetaan kalastajien mekkana, josta on saatu 40-kiloisia turskia ja 200-kiloisia ruijanpallaksia vapavälinein! Saarelle matkustetaan lautalla Øksfjordista tai lentämällä.

Turskankalastuksen sesonki on maalis-huhtikuussa, mutta isomuksia tulee ympäri vuoden.

Nordkapp – Norjan pohjoisin kolkka

Nordkapp kuuluu Pohjois-Norjan suosituimpiin nähtävyyksiin. Syy on selvä: Nordkappin niemi on Euroopan pohjoisin kolkka, jonne pääsee maantietä pitkin. Yli 300 metriä korkealla kallionkielekkeellä seistessä tuntee todella saapuneensa Euroopan laidalle.

Nordkappin symboli on teräksestä tehty maapalloveistos The Globe, joka pystytettiin jyrkänteen pohjoisimmalle reunalle vuonna 1978. Sen ympärillä käy koko ajan kuhina. Tungoksesta pääsee eroon kävelemällä parkkipaikan ohi kalliojyrkänteelle, josta on esteetön näkymä kohti maapallopatsasta.

Rantajyrkänteen reunalla tunnelmointiin on hyvä varata vähintään pari tuntia aikaa. Ota mukaan eväät ja pukeudu lämpimästi. Nordkapp on hirmuisen tuulinen paikka, ja lämpötila saattaa olla keskellä kesääkin vaivaiset kymmenen astetta. Moni ajoittaa vierailunsa yömyöhälle, sillä Nordkappissa voi nähdä keskiyön auringon toukokuun 12. päivästä heinäkuun 31. päivään saakka.

Nordkapp sijaitsee todella syrjässä – lähimpään kaupunkiin, Honningsvågiin, on matkaa kolmisenkymmentä kilometriä. Matkan varrella, lähes erämaisessa tunturimaisemassa, on Nordkappin suurin hotelli Scandic Nordkapp.

Honningsvågin keskustasta löytyy lisää Scandic-ketjun hotelleja: hiukan syrjäisempi ja edullisempi Scandic Honningsvåg sekä satamassa (eli aivan keskustassa) sijaitseva Scandic Bryggen. Kaupungin tyylikkäin hotelli on puolentoista kilometrin päässä keskustasta sijaitseva The View.

Katso tarjoukset Nordkappin hotelleihin ja majataloihin.

Lue lisää: Nordkapp – Norjan pohjoisin kolkka

Havøysundin maisematie

Vaikka tie Nordkappiin on maisemiltaan komea, samalla suunnalla on vieläkin näyttävämpi maisematie: yksi Norjan kahdeksastatoista kansallisesta maisemareitistä, Scenic Route Havøysund. Tämä on yksi Finnmarkin kohokohdista.

Tielle käännytään E69-valtatieltä Olderfjordin pohjoispuolelta, ja varsinainen maisemareitti alkaa parikymmentä kilometriä myöhemmin. Havøysundin maisematiellä on pituutta vain 67 kilometriä, mutta aikaa sen ajamiseen edestakaisin kannattaa varata koko päivä – tai mieluiten yöpyä reitin varrella levähdysalueella tai perillä Havøysundissa. Liikenteeltään tie on rauhallinen ja maisemista saa nauttia omaan tahtiin körötellen, mutta tiellä laiduntavia poroja on syytä varoa.

Mutkatie kiemurtelee merenrantaa pitkin maisemassa, jota hallitsevat teräviksi rapautuneet liuskekivikalliot. Ne muodostavat mielikuvituksellisia hahmoja, joista yksi on jopa saanut nimekseen Sfinksi. Välillä noustaan puuttomalle tunturiylängölle ja laskeudutaan serpentiinimutkien kautta takaisin meren äärelle. Pyöreiden kivien peittämiä pikkurantoja näkyy aivan tien vieressä tämän tästä. Yksi isommista, Mollvikan rullakiviranta, löytyy alkumatkasta, neljä kilometriä ennen Lillefjordin levähdysaluetta. 

Lillefjord on ensimmäinen maisematien kahdesta isommasta levähdysalueesta, joilla voi yöpyä auton tai teltan kanssa. Lyhyt polku vie kauniille vesiputoukselle. Toinen taukopaikka on Selvika, jonka tunnistaa jo kaukaa futuristisesta betonirakennelmasta – sellainen taitaa olla pakollinen nähtävyys kaikilla Norjan kansallisilla maisemareiteillä. Selvikassa on grillipaikka ja matala hiekkaranta, joka on kuin luotu hellepäivänä pulikoimiseen.

Havøysund on pienehkö kalastajakylä, jonka liepeiltä löytyy pari helppoa patikointikohdetta: Russehullet on venäläisten partisaanien toisen maailmansodan aikana piilopaikkanaan käyttämä luola, Sukkertoppen puolestaan tunturi, jonka laelta on ilmava panoraamanäkymä joka ilmansuuntaan. Autolla voi ajaa Havøygavlenin laelle, jossa pyörivät maailman pohjoisimman tuulipuiston myllyt. Ylhäältä näkee Hjelmsøyan saaren, jonka lintukallio Hjelmsøystauren on yksi koko Norjan tärkeimmistä kiislojen pesintäpaikoista.

Havøysundista löytyy muutama huoneistohotelli.

Silfarin kanjoni

Silfarin kanjoni on Euroopan suurin vapaana virtaava kanjoni. Sen pohjalla kuohuu Børselva (Pyssyjoki), jota pidetään erinomaisena lohijokena. Parkkipaikalta on 200 metrin kävelymatka kanjonin reunalle, josta voi varovasti laskeutua alas kuohuvan kosken viereen. Parinsadan metrin päässä alavirrassa, rotkon lopussa, on pelastusrenkaalla varustettu uimapaikka. Vesi on kristallinkirkasta ja jääkylmää.

Jos taas kävelee kanjonin reunaa ylävirtaan, saapuu todella ilmavalle kalliokielekkeelle, joka on kuin luotu lomaselfien nappaamiseen. Lasten ja lemmikkien kanssa pitää olla varovainen, sillä minkäänlaisia turvakaiteita ei ole.

Nordkinnin niemimaa

Rullakiviranta Luovttat

Yksi Pohjois-Norjan suosituista luonnonnähtävyyksistä on Luovttatin rullakiviranta. Paikka sijaitsee Tanavuonon etelärannalla noin tunnin ajomatkan päässä Suomen rajalta Nuorgamista.

Maantieltä kävelymatkaa on parin kilometrin verran. Šearesgieddejávri-järven itäpuolelta alkava reitti on merkitty sinisin merkein. Polku on paikoin hieman haastava, eikä varsinkaan sadesäällä sovi ihan jokaiselle. Normaalikuntoinen ja -jalkainen siitä kuitenkin selviää. Hiukan pidempi mutta silti paljon helpompi reitti alkaa asfalttitieltä ja kulkee kukkulan yli.

Perillä odottaa upea näky; rullakiviranta on nimensä mukaisesti valtameren aaltojen sileäksi hiomien kivien peitossa. Jos paikalle sattuu silloin kun aallot iskevät voimalla rannalle, voi sananmukaisesti kuulla kuinka värikäät kivet rullaavat edestakaisin kuohuissa kuin marmorikuulat.

Finnmarkissa on muitakin rullakivirantoja, joista osan odottaa aivan maantien vieressä. Lue lisää: 5 x Finnmarkin rullakivirannat

Varangin niemimaa – kun Lofootit ja Lyngen on nähty

Varanki on Norjan koilliskolkassa sijaitseva syrjäinen ja laaja niemimaa, jossa ei (norjalaisen mittapuun mukaan) ole vuoria – mutta sitäkin enemmän nähtävää ja koettavaa!

Suurin osa niemimaasta – rannikkoseutuja lukuunottamatta – kuuluu Varangin kansallispuistoon, jossa voi vaeltaa päiväkaupalla täysin omissa oloissaan telttaillen ja kalastaen rautuja pienistä tunturijärvistä. Saalisvarma (ja aloittelijallekin helppo) merikalastuspaikka on Vadsøn kaupungin (Vesisaari) liepeillä sijaitseva jyrkkä Lintukallio.

Vesisaaresta löytyy suomenkielen murretta, kveeniä, puhuvien siirtolaisten historiaa esittelevä Vadsø Museum (Ruija kvenmuseum). Museon esittelyteksti kuuluu näin: ”Vesisaaren museumila oon eesvastaus kväänitten/norjansumalaisen histoorian ja kulttuurin ympäri, ja se oon kans paikalinen museumi Vesisaarele ja sen likikylile.”

Vesisaaren parhaat majoitukset ovat kodikkaita ja hyvin varusteltuja huoneistoja. Yksi parhaista on Oscarsgate 43. Katso tarjoukset Vadsøn (Vesisaari) hotelleihin ja majataloihin.

Vuoreijan noitamonumentti

Karmivaa historiaa löytyy aivan Varangin niemimaan itäkärjestä, Vardøn (Vuoreija) kaupungista. Steilnesetin rannalla roihusivat noitaroviot 1600-luvulla, ja nykyään paikalla palaa ikuinen tuli noitavainojen uhreille rakennetussa muistomerkissä.

Noitamonumentti eli Heksemonument on vaikuttava: sadan metrin pituisen rakennelman seinillä on jokaista noitana teloitettua esittävä taulu sekä (kiduttamalla saatuja) tunnustuksia heidän rikoksistaan. Vainojen uhreja oli yhteensä 91 naista ja miestä – harvaan väkilukuun suhteutettuna koko Euroopan ennätys.

Muita Vuoreijan nähtävyyksiä ovat venäläisistä siirtolaisista kertova Pomorimuseo, satoja vuosia vanha linnoitus sekä ympäristötaideteos Drakkar-Leviathan, joka on kuin lohikäärmeen, viikinkilaivan ja valaan luurangon yhdistelmä. Teos sijaitsee rannalla puolentoista kilometrin päästä keskustasta. Kiinnostavia ovat myös melko karua pikkukaupunkia koristavat lukuisat graffitit ja muraalit.

Vuoreijan kehutuin majapaikka on wanhan ajan tunnelmaa huokuva Meieriet. Katso tarjoukset Vardøn (Vuoreija) hotelleihin ja majataloihin.

Hornøyan lintusaari

Vuoreijan – ja jopa koko Varangin – kohokohta on retki Hornøyan lintusaarelle. Norjan itäisin saari tunnetaan lintubongareiden ja luontokuvaajien paratiisina. Siellä pesii kymmeniä tuhansia merilintuja: lunneja, ruokkeja, merimetsoja, karimetsoja, etelänkiisloja ja pikkukajavia. Meressä ui harmaahylkeitä, ja rantakalliolla voi nähdä torkkuvia kirjohylkeitä. Yläilmoissa liitelee merikotkia.

Hornøyalle on Vardøn satamasta vain kymmenen minuutin venematka. Aiemmin saarella sai vierailla omatoimisesti (venematka edestakaisin maksoi noin 50 euroa), mutta vuodesta 2026 alkaen saaren länsipuolella olevalle lintukalliolle pääsee vain opastetulla retkellä, joita järjestetään muuttolintujen pesimäkaudella maaliskuusta elokuun puoliväliin.

Hornøyalla seisova Vardøn majakka on Norjan itäisin. Se rakennettiin vuonna 1896 ja automatisoitiin vasta vuonna 1991. Puna-valkean 20-metrisen majakan valo palaa elokuun puolivälistä huhtikuun lopulle; yöttömän yön aikana ei valoa tarvita.

Vardøn majakassa on mahdollista yöpyä, vaikka mikään loistohotelli se ei ole: liinavaatteet, ruoka ja jopa juomavesi on tuotava tullessaan. Yöpyminen majakassa maksaa noin 55 euroa per henkilö. Huoneen voi varata sähköpostitse Vardø Hotelista.

Lue lisää Hornøyasta ja Varanginvuonosta.

Pykeija – kveenien kylä

Vuonon etelärannalta löytyy Varangin kuuluisin kalastajakylä, pieni Pykeija (norjaksi Bugøynes). Pykeija tunnetaan valtavista kuningasravuista sekä asukkaiden suomalaisista juurista, ja paikka onkin suomalaisten suosima vierailukohde. Suomen rajalta Näätämöstä on Pykeijaan vain tunnin automatka hyväkuntoista tietä pitkin.

Pykeijassa turistikin pääsee kalareissulle narraamaan turskia, koljia – sekä valtavia kuningasrapuja! Tätä herkkua voi maistaa myös kylän kahvilassa.

Visiitti Pykeijaan huipentuu löylyttelyyn Jäämeren Saunassa ja pulahtamiseen hyiseen mereen kauniilla hiekkarannalla.

Pykeijassa on rajallinen määrä majapaikkoja, ja hinnat ovat Norjan mittapuulla varsin suolaiset. Vaihtoehtoja ovat hiekkarannan päässä oleva asuntoautoalue, Jäämeren saunan vieressä olevat kaksi pientä mökkiä (hinta yli sata euroa!), uudenkarhea Varanger Brygge sekä muutamia huoneita vuokraavat Explore Bygøynes ja Hedvig Guesthouse.

Lue lisää: Pykeija – suomalainen kylä Norjassa

Kirkkoniemi – yövy jäähotellissa!

Kirkkoniemi (Kirkenes) on Etelä-Varangin suurin ja ainoa kaupunki. Asukkaita on noin 3000. Kaupunki on idempänä kuin Istanbul.

Kirkkoniemen kiinnostavin (ja ainoa) nähtävyys on Rajaseutumuseo (Grensemuseet), joka kertoo Kirkkoniemestä ja Etelä-Varangista. Toisen maailmansodan aikana Festung Kirkenes oli saksalaisille tärkeä tukikohta, josta käsin häirittiin Murmanskiin seilaavia liittoutuneiden saattueita. Norjalaiset partisaanit vakoilivat Saksan laivastoa ja raportoivat sen liikkeistä, Neuvostoliitto puolestaan pommitti Kirkkoniemeä yli 300 kertaa. Kaiken keskellä hätää kärsivät siviilit.

Museon suurin näyttelyesine on tunturijärveen syöksynyt Iljušin-lentokone. Esillä on myös polkupyöriä, joilla vuoden 2015 pakolaiset saapuivat Venäjältä, Kirkkoniemessä syntyneen maastohiihtäjä Vegard Ulvangin mittava MM- ja olympiamitalikokoelma, sekä sata vuotta sitten eläneen saamelaistaiteilija John Savion poroaiheisia puupiirrosgrafiikoita.

Kirkkoniemen majoitus- ja ravintolatarjonta varsin monipuolista. Liekö syynä se, että sekä Norjan halki kulkeva E6-valtatie että kuuluisa Hurtigruten-laivareitti päättyvät Kirkkoniemeen?

Kirkkoniemen lähellä on Snowhotel Kirkenes, jossa on – hämmästyttävää kyllä – lumihotelli myös kesäisin. Seinät ovat yli viisi metriä metriä paksut, ja sisällä olevien huoneiden sängyt on veistetty vuonosta otetuista jäälohkareista. Huoneissa on kansainvälisten jäätaiteilijoiden tekemiä veistoksia, joita paikallinen jäänveistäjä käy huoltamassa pitkin kautta. Taideteokset ovat siis huippukunnossa jopa loppukesän helteiden aikaan.

Grense Jakobselv – Norjan viimeinen ranta

Kirkkoniemestä on 60 kilometrin matka Norjan itärajalle. Matkan edetessä töyssyinen asfalttitie muuttuu kuoppaiseksi hiekkatieksi, ja yhtäkkiä ollaankin Norjan ja Venäjän rajajoen törmällä – valtakunnanraja on lähimmillään alle 50 metrin päässä!

Tien päässä odottaa Norjan viimeinen ranta, jota on jopa kehuttu maan kauneimmaksi. Grense Jakobselvin sileät rantakalliot on kuin luotu loikoiluun, piknikkeihin ja keskiyön auringon fiilistelyyn – aurinko kun ei pääse laskemaan vuorten tai edes kukkuloiden taakse tässä paikassa.

Pohjois-Norjan hiekkarannat

Voiko Pohjois-Norjassa nauttia rantalomasta? No mikä ettei! Vuorten välissä ja vuonojen perukoilla odottaa valtava määrä häikäisevän hienoja hiekkarantoja. Joihinkin niistä pitää patikoida, osan viereen pääsee kätevästi autolla. Melkein jokaiselle saa pystyttää teltan. Ja vaikka vesi onkin virkistävän kylmää, ei se estä pulahtamista ainakaan hellepäivänä. Monella rannalla on suihku, jolla voi uimisen jälkeen huuhdella suolaveden pois.

Tässä artikkelissa esitellään 12 käymisen arvoista hiekkarantaa järjestyksessä etelästä pohjoiseen: Pohjois-Norjan häikäisevät hiekkarannat

Toinen maailmansota Pohjois-Norjassa

Saksa valloitti Norjan toisen maailmansodan alussa huhti-kesäkuussa 1940. Maa pysyi miehitettynä kokonaiset viisi vuotta, kunnes saksalaisjoukot antautuivat toukokuussa 1945 ilman vastarintaa. 

Pohjois-Norjan rannikoilta – etenkin Narvikin ja Lofoottien välissä olevasta Länsivuonosta sekä Varangin niemimaalta – löytyy kymmenittäin bunkkerien ja tykistöpatterien raunioita, ruostuneita tykkien jalustoja, piikkilankaa ja maassa kiemurtelevia yhdyshautoja. Moni museokin kertoo toisen maailmansodan tapahtumista Norjassa.

Lue lisää: 10 x Pohjois-Norjan sotakohteet

Pohjois-Norjan parhaat päivävaellukset

Aktiiviloman kohteena Pohjois-Norja on huikea! Pohjois-Norjassa on lukemattomia vaelluspolkuja, jotka vievät toinen toistaan hienompiin paikkoihin: vesiputouksille, kalliojyrkänteille, vuorenhuipuille ja hiekkarannoille. Osan käveleminen kestää vain tunnin tai pari, toisten reittien kiertämiseen pitää varata koko päivä.

Suurin osa reiteistä sopii normaalikuntoiselle ulkoilijalle – kunhan varusteet ovat kunnossa. Norjassa kaunis kesäkeli voi muuttua nopeasti piiskaavaksi sateeksi, joka kastelee vaatteet ja muuttaa polut mutavelliksi. Lyhyelläkin retkellä tulee käyttää kunnollisia jalkineita ja pakata päiväreppuun taukotakin lisäksi juomapullo ja evästä. Vaellussauvat ovat erityisen hyödylliset jyrkillä vuoristopoluilla, sillä ne auttavat sekä ylämäkeen kiivetessä että säästävät polvia alamäessä.

Lue lisää: 10 X Pohjois-Norjan parhaat päivävaellukset

Pohjois-Norja syksyllä

Kesä – varsinkin heinäkuu – on suosituinta aikaa kierrellä Pohjois-Norjassa. Mutta myös syksy on erinomainen aika matkustaa Norjaan: tunturit hehkuvat ruskan väreissä, korkeimmat lumihuiput peittyvät valkeaan ensilumeen pakkasöiden jälkeen, ja pimenevissä illoissa on mahdollista nähdä revontulien tanssivan taivaalla.

Lisäksi sisämaan tuntureilla on mukava patikoida, kun itikat eivät kiusaa samalla tavalla kuin kesällä (rannikolla hyttysiä ei ole kesälläkään). Syksyllä turisteja ei ole niin paljon kuin kiivaimman kesälomasesongin aikaan, joten esimerkiksi syyskuu on erinomainen ajankohta vierailla kaikkein suosituimmilla alueilla kuten Lofooteilla, Senjalla ja Nordkappissa.

Lue lisää: Norja syksyllä – kokemuksia syyskuun ruskaretkiltä Pohjois-Norjaan

Talvirenkaita tarvitaan vasta lokakuussa. Lue lisää: Omalla autolla Norjaan

Pohjois-Norjan matkakohteet kartalla

Olen kerännyt Norjan parhaat matkakohteet kartalle. Kuten huomaat, suurin osa suosikeistani löytyy nimenomaan Pohjois-Norjasta! Katso Norjan kartta.

Lue lisää:

Norjan parhaat matkakohteet

Omalla autolla Norjaan

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!