Pohjois-Norjassa sijaitseva Helgelandin rannikko on upea autoreissun kohde – alue vetää vertoja vuoristoiselle Lofoottien saaristolle ja pohjoisen karunkauniille Finnmarkin läänille.
Helgelandiksi kutsutaan Nordlandin läänin sitä osaa, joka on Napapiirin eteläpuolella (pohjoisempi osa on nimeltään Salten). Helgeland siis kuuluu Pohjois-Norjaan, vaikka kartasta katsottuna ollaankin lähellä pitkulaisen Norjan puoliväliä. Suomessa samoilla leveyspiireillä on Oulun ja Rovaniemen välinen alue.
Tämän oppaan on kirjoittanut valokuvaaja Ville Palonen, joka viettää kesälomansa autoillen ja kalastaen Pohjois-Norjan upeimmissa maisemissa.
Helgelandskysten – kansallinen maisemareitti
Helgelandin rannikolla mutkittelee maantie 17 (Fylkesvei 17 eli lyhennettynä Fv17, tunnetaan myös nimellä Kystriksveien eli Rannikkovaltatie). Sen pohjoisosa on nimetty Norjan kansalliseksi matkailureitiksi nimeltä Helgelandskysten. Norjassa on 18 kansallista maisemareittiä, ja Helgelandskysten on niistä pisin. Se alkaa pohjoisesta Bodøn seudulta ja kulkee vuonojen rantoja pitkin yli 400 kilometrin matkan etelään.
Helgelandskystenin ajaminen kestää vähintään kaksi päivää, sillä matkan varrella on kuusi lauttamatkaa. Niistä yhden aikana ylitetään Napapiiri.
Mutta toki matkailureitin ajamiseen kannattaa varata enemmän kuin pari päivää. Automatkan aikana ihaillaan kalastajakyliä, hiekkarantoja, vuoristoisia maisemia, Norjan toiseksi suurinta jäätikköä Svartisenia sekä Torghatten-vuorta, jonka keskellä on reikä!
Helgelandin rannikolla on yli 14 000 erikokoista saarta. Suosituin alue saarihyppelyyn on Vegan saaristo, joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Alla esitellään Helgelandin rannikon parhaat kohteet pohjoisesta etelään.
Bodø ja Saltstraumen
Helgelandin pohjoispuolella oleva alue on nimeltään Salten, jonka suurimman kaupungin, Bodøn, ympäristöstä löytyy komeita maisemia: upeita hiekkarantoja, teräviä vuoria ja huikea vuorovesivirta Saltstraumen. Alle sata kilometriä Bodøn pohjoispuolella on yksi Pohjois-Norjan komeimmista kansallispuistoista, Rago National Park.
Yleensä matka Helgelandin rannikolle alkaa tai päättyy Bodøn kaupungista, jonne matkustetaan omalla autolla Tornion kautta (Finnair myös lentää kaupunkiin). Bodøn satamasta on suosittu lauttayhteys Lofooteille. Aivan sataman vierestä löytyy mainio Scandic Bodø -hotelli. Bodøn paras nähtävyys on Ilmailumuseo, jossa on valtava määrä lentokoneita, helikoptereita ja muuta teemaan kuuluvaa tavaraa.
Saltstraumenin salmi Bodøn lähellä tunnetaan yhdestä maailman voimakkaimmista vuorovesivirroista. Korkealta sillalta katsoessa salmen vesi suorastaan kiehuu valtavina pyörteinä, ja taustalla kohoaa Børvasstindanin vuorijono. 200 metrin päässä sillasta sijaitsee Saltstraumenin paras majapaikka Saltstraumen Hotel, jolla on myös mökkimajoitusta. Vieressä on suosittu leirintäalue.
Lue lisää: Bodø ja Saltstraumen
Helgelandin rantareitin nähtävyydet
Alla esitellään Helgelandin rannikoreitin (Fv17) parhaat nähtävyydet pohjoisesta etelään. Myöhemmin kerrotaan valtatie E6:n varrella olevista nähtävyyksistä.
Jos haluaa nähdä kaiken, kannattaa ajaa Bodøstä etelään Brønnøysundiin rantareitti, ja palata takaisin isompaa E6-tietä.
Saltstraumenin eteläpuolella Sandhornøyan saarella sijaitseva Langsanden on Helgelandin rannikkoreitin – ja kenties koko Pohjois-Norjan – mykistävin hiekkaranta. Se on syystäkin suosittu leiripaikka, jossa on helppo yöpyä niin matkailuautolla kuin teltallakin.
Meren ja jyrkkärinteisen vuoren välissä oleva leveä autioranta on kahden kilometrin pituinen. Osaa peittävät heinittyneet hiekkadyynit, ja telttailuun sopivia paikkoja on kymmenittäin. Leirinuotionkin voi sytyttää, kunhan polttopuut ovat omasta takaa.
Autiorannan puolivälissä on suuri pysäköintialue ja moderni huoltorakennus, josta löytyvät vessat ja ilmaiset lämpimät suihkut. Matkaa lähimpään asutukseen on ainakin kilometri. Rannalle ei saa ajaa autolla eikä se onnistuisikaan, sillä liittymät on tukittu betoniporsailla.
Ureddplassen on yksi Norjan upeimmista tienvarsivessoista, jollaisia tapaa olla jokaisen kansallisen maisemareitin varrella. Vaikkei edes olisi hätä, kannattaa pysähtyä ihailemaan maisemia: horisontissa siintää terävien vuorten muodostama Lofotveggen, Lofoottien muuri.
Fykantrappa on yli sata vuotta vanha portaikko, joka nousee Glomfjordin vesivoimalaitoksen pysäköintipaikalta vuoristoylängölle. Askelmia on 1129 ja korkeuseroa yli 300 metriä. Virallisesti portaat on suljettu niiden huonon kunnon vuoksi, mutta käytännössä niiden kiipeäminen on mahdollista. Vesivoimalaitokselle käännytään risteyksestä, joka on keskellä pitkää tunnelia.a.
Fykantrappan yläpäästä voi jatkaa pieneen mutta erämaiseen Láhkon kansallispuistoon. Láhko on saamea ja tarkoittaa puutonta tunturiylänköä. Puistossa on paljon polkuja ja maisemaa täplittävät kalaisat pikkujärvet. Erämaista tunnelmaa tuovat niin aavemaisesti huutava kaakkuri kuin hyönteisiä ravintonaan käyttävä lihansyöjäkasvi kihokki. Láhkon alue on geologisesti erityistä; nähtävyyksiä ovat karstimuodostelmat ja veden kaivertama Corbelsin kanjoni, jonne voi tehdä lähimmältä parkkipaikalta 14 kilometrin mittaisen päiväretken.
Láhkoon pääsee myös autolla Fv17-maantieltä lähteviä vesivoimalaitosten huoltoteitä pitkin. Etelästä Glomfjordista tultaessa ajetaan Fykanvatnetin ohi Storglomvassdammen-padolle, joka on noin 500 metrin korkeudella merenpinnasta. Pohjoisesta Sundsfjordista saavuttaessa tie päättyy noin 300 metrin korkeudelle Langvatnet-järven eteläpäähän. Etenkin jälkimmäinen soratie on alussa hurjan jyrkkä ja kuoppainen, muttei liian vaativa tavalliselle henkilöautolle.
Svartisen on Pohjois-Norjan suurin jäätikkö. Kokoa sillä on miltei 400 neliökilometriä, ja paksuimmillaan jäätä on jopa 600 metriä. Svartisenin haaralle nimeltä Engabreen voi tehdä retken Helgelandin rantatien varrella olevasta Holandsvikistä. Retkeen pitää varata useampi tunti ja kunnon eväät, sillä näin mahtavia piknik-paikkoja ei tule vastaan joka päivä.
Ensin ylitetään Holandsfjord-vuono pienellä laivalla, josta on komea näkymä jäätikölle. Matka kestää vartin verran ja menopaluulippu maksaa runsaat 20 euroa. Laivarannasta on jäätikölle nelisen kilometriä, joista kolme ensimmäistä on tasaista hiekkatietä. Rantakioskista voi vuokrata polkupyörän, ja minibussikyytejäkin on tarjolla.
Matkan puolivälissä, vuoristojärven rannalla, on ravintola Brestua, jonka lähellä on hyviä telttailupaikkoja. Ravintolan terassilta aukeaa paras näkymä kohti Svartiseniä, joka ulottuu 1200 metrin korkeudesta miltei järven vastarannalle saakka. Jäätikkö on jatkuvassa liikkeessä: se voi liikkua jopa kaksi metriä vuorokaudessa. Svartisenille kiikaroidessa saattaa nähdä jäätikköretkeläisten jonon liikkuvan lohkareiden välissä kuin muurahaiset konsanaan.
Viimeinen kilometri jäätikön reunalle kulkee sileällä kalliolla mutkittelevaa jyrkkää polkua, joka voi sateella olla arvaamattoman liukas. Varsinaiselle jäätikölle ei ole mitään asiaa ilman kunnon varusteita ja ammattimaista opasta, sillä railot ja irtoilevat jääkimpaleet voivat olla hengenvaarallisia. Retkiä järjestää laivakuljetuksia hoitava til Svartisen.
Holandsvikin vieressä on levähdyspaikka nimeltä Braset, johon voi pysähtyä katsomaan vuonon vastarannalla olevaa jäätikköä, vaikka ei aikoisikaan patikoimaan.
Hyvä tukikohta Svartisen-päiväretkelle on Gulbrukka Basecamp, josta on alle puolen tunnin ajomatka Holandsvikan laivalaiturille.
Kun ajetaan rantareittiä kohti etelää, ylitetään Napapiiri Jektvikin ja Kilboghavnin välisellä lauttamatkalla. Napapiirin kohdalla rannassa näkyy maapalloa esittävä veistos. Matkan puolivälissä maisemat ovat komeimmillaan, kun idässä aivan vuonon perällä näkyy Svartisen-jäätikkö ja korkeita lumihuippuisia vuoria.
Tunnin mittainen Jektvik-Kilboghavn -lauttamatka on Helgelandin rannikon pisin. Laiva lähtee tunnin välein, eikä kyyti maksa mitään. Kyllä; monien muiden pienten lauttayhteyksien tavoin tämäkin muuttui maksuttomaksi vuonna 2022.
Seuraavan lauttayhteyden jälkeen (Nesna-Levang) Fv17 haarautuu sisämaahan kohti Mosjøeniä. Tästä lisää hiukan myöhemmin.
Kun jatketaan rantareittiä, saavutaan yli kilometrin mittaiselle Helgelandin sillalle (Helgelandsbrua). Vinoköysisilta valittiin Norjan kauneimmaksi vuonna 2010.
Heti sillan eteläpuolella on Scandic Syv Søstre, josta käsin on helppo lähteä valloittamaan muutaman kilometrin päässä kohoavia Seitsemän siskon vuoria.
Seitsemän siskoa (De Syv Søstre) on nimensä mukaisesti seitsemän vuoren ketju. Korkein huipuista on 1072-metrinen Botnkrona, jolta näkee kirkkaalla säällä Lofooteille asti. Seitsemän siskon huippujen kautta kulkee erittäin vaativa kaksipäiväinen vuoristovaellus, jolla on pituutta 26 kilometriä. Korkeuseroa kertyy yhteensä yli 3000 metriä. Helpompi on yhden päivän retki Seitsemän siskon keskimmäiselle huipulle, Skjeringenille.
Kulttuuria kaipaavalle löytyy Seitsemän siskon eteläpuolelta 1600-luvun lopulla eläneelle runoilijalle omistettu Petter Dass -museo.
Tismalleen pitkulaisen Norjan puolivälissä sijaitseva Brønnøysund on eteläisen Helgelandin keskus. Muutaman tuhannen asukkaan pikkukaupungista löytyy muutama hyvä hotelli, mutta parhaat nähtävyydet odottavat tietysti luonnossa.
Kaupungin kuuluisin nähtävyys on erikoinen Torghatten-vuori, jonka keskellä on reikä. Kyllä, luit oikein: Torghattenin läpi kulkeva luola on 160 metriä pitkä ja halkaisijaltaan 15–35 metriä. Jääkausien kovertama omituinen luonnonihme näkyy vuonon vastarannalta saakka.
Torghatten on matala vuori, vain 258 metriä merenpinnasta. Kahdesta patikointireitistä helpompi nousee kivirappuja pitkin ja kulkee vuoressa olevan jättimäisen tunnelin kautta länsirinteessä olevalle näköalapaikalle. Vuoren huipulle vie hiukan haastavampi polku. Molemmat reitit alkavat leirintäalueen lähellä olevalta pysäköintialueelta.
Trælvikosen on Brønnøysundin lähellä oleva ympäristötaideteos. Se koostuu kymmenistä matalassa merenrannassa olevista graniittilaatoista, jotka vuorovesi vuoroin peittää ja paljastaa. Jos ajoittaa vierailun juuri oikeaan aikaan, voi kuvata lomavideon vetten päällä kävelemisestä.
Brønnøysundista on lyhyt lauttamatka Vegan saaristoon, joka on kuuluisin Helgelandskystenin monista saariryhmistä. Unescon maailmanperintökohteeksi julistettu paikka tunnetaan etenkin ihmisten ja haahkojen erikoisesta yhteiselosta, jota on kestänyt jo yli tuhannen vuoden ajan. Paikalliset ihmiset rakentavat haahkoille suojia, joissa niiden kelpaa pesiä, sekä suojelevat haahkoja pesimiskauden ajan. ”Vastapalveluksena” haahkat jättävät lähtiessään pesät täyteen untuvaa, joka on kovaa valuuttaa esimerkiksi untuvatakeissa, -makuupusseissa ja -peitoissa. Vega-saariston suurin untuvakylä on Lånan, jonne järjestetään retkiä pari kertaa viikossa.
Vegan saaristo tunnetaan myös suojaisista – ja siksi erinomaisista – melontavesistään.
Vegan pääsaarella paras reippailu on lähes 2000 puisen portaan Vegatrappa, joka vie upealle näköalapaikalle. Portaiden lähellä kulkee via ferrata -reitti, jonne valjaat ja varusteet voi vuokrata lähellä olevasta BaseCamp Vegasta. Paikassa voi myös yöpyä pienissä harjakattoisissa mökeissä, jotka muistuttavat suomalaisia Nolla-mökkejä.
Muita Helgelandin rannikon saaria ovat Myken, Traena ja Lovund.
Myken on maailman syrjäisimmän viskotislaamon kotisaari – tämän lännemmäksi ei Helgelandissa pääse. Tislaamossa järjestetään opastettuja kierroksia ja saaren majakassa voi yöpyä.
Traena on toinen syrjäinen saaristoparatiisi ja Norjan pienin kunta aivan napapiirin kohdalla. Trænassa järjestetään kesäisin huippusuosittu musiikkifestivaali Trænafestivalen.
Lovund on pieni saari ja satojen tuhansien lunnien koti. Lunnit saapuvat pesimään saarelle huhtikuun puolivälissä – 14.4. tunnetaankin nimellä lunnekommardagen eli ”lunnit tulevat -päivä”. Lovundille ja Trænaan matkustetaan lautalla Stokkvågenista.
Helgelandin nähtävyydet E6-tien varrella
Jos on matkalla Ruotsin rajalta Saltstraumeniin (tai Saltstraumenista etelään E6-tielle), kannattaa unohtaa kiire ja ajella rauhallista maisemareittiä. Tien numero 812 tunturiniittymaisemat ovat ihanat, mutta varo mäkisen ja mutkaisen tien pientareella (tai jopa keskellä tietä) nukkuvia lampaita!
Storfjordissa, E6:n ja Ruotsiin menevän 77-tien risteyksessä, on Nordland National Park Center. Paikkaan kannattaa pysähtyä jo rakennuksen komean ulkomuodon vuoksi. Sisältä löytyy Nordlandin läänin kansallispuistojen luontoa ja paikallista saamelaisten kulttuuria esittelevä vierailukeskus sekä taidegalleria.
Matkalla kohti etelää ylitetään Napapiiri. E6:n varressa on Polarsirkelsenteret, josta löytyy Rovaniemen vastaavaa turistipyydystä mukaillen on matkamuistomyymälä ja ohjelmapalveluita. Puuton tunturimaisema, Ruotsin rajalle matkaa linnuntietä vain muutama kilometri.
Mo i Rana on pikkukaupunki, jonka läpi suurin osa matkaajista ajaa pysähtymättä Mutta kaupungin pohjoispuolella on suosittu luonnonnähtävyys nimeltä Marmorslottet. Glomåga-joen varressa oleva Marmorilinna on saanut nimensä satumaisista kosken muovaamista kivistä. Parkkipaikalta on yhteen suuntaan parin kilometrin kävelymatka. Polku on helppokulkuinen – paitsi aivan lopussa, kun laskeudutaan jyrkästi joen rannalle. Perillä matkailijoiden toivotaan riisuvan kenkänsä, jotta niiden pohjiin tarttunut hiekka ei hio huokoista kalkkikiveä.
Toisin kuin Pohjois-Norjan vesiputoukset, on Marmorilinna näyttävimmillään loppukesästä, kun vesi on mahdollisimman matalalla.
Matkan varrella Marmorilinnaan kannattaa poiketa myös 20 km Mo i Ranan Matkan varrella Marmorilinnaan on koko perheen vierailukohteeksi sopiva Grønligrotta-luola. Vaikka suuri kalkkikiviluola onkin valaistu, kannattaa mukaan ottaa oma lamppu. Vajaan tunnin kestävällä opastetulla kierroksella kävellään noin 400 metrin syvyyteen – kokonaisuudessaan luola on yli neljän kilometrin pituinen.
Runsaat 10 kilometriä Grønlingrottan pohjoispuolella pääsee katsomaan Svartisen-jäätikön haaraa nimeltä Austerdalsisen. Svartisvatnet-järven itäkulmassa on pieni leirintäalue, josta tehdään venekyytejä järven yli. Vastarannalta on kolmen kilometrin patikointimatka jäätikön reunalle.
Jos Mo i Ranassa haluaa yöpyä, hyvä vaihtoehto on tuttu ja turvallinen Scandic-hotelli.
Norjan vaellusyhdistyksen DNT:n kenties upein tunturimaja, Rabothytta, sijaitsee Okstindbreen-jäätikön reunalla 1200 metrin korkeudessa. Sulan maan aikaan autolla pääsee 700 metriin, loppumatkan patikointi kestää pari kolme tuntia.
Helgelandin kiinnostavin kaupunki E6-valtatien varrella on Mosjøen. Pikkukaupungin historiallinen Sjøgata-katu tunnetaan kauniisti entisöityistä 1800-luvun puutaloista, joista monessa toimii viihtyisiä ravintoloita, kauppoja ja gallerioita. Pienestä koostaan huolimatta Mosjøenista löytyy ilahduttavan monipuolista majoitusta. Yksi kehutuimmista majapaikoista on aivan keskustan tuntumassa sijaitseva historiallinen, mutta moderniksi kunnostettu Fru Haugans Hotel.
Laksforsen on komeasti kuohuva vesiputous E6-valtatien varressa noin 30 kilometriä Mosjøenistä etelään. Kesäisin kosken kuohuissa hyppii isoja lohenvonkaleita, joita voi katsella aivan lähietäisyydeltä, kunhan selviää jyrkästä polusta rantaan. Koskea voi myös ihailla rantakalliolla sijaitsevan komean kahvila-ravintolan pöydästä käsin lohilounasta nauttiessa. 14 kilometrin päässä etelässä, Troforsissa, E6 haarautuu kohti Ruotsia.
Tosbotn on pikkuruinen kylä kapean ja pitkulainen Tosen-vuonon perällä. Paikka on mainio kalastuskohde, jossa saaliiksi voi saada komean turskan, merikissan tai jopa ruijanpaltaan. Majoituksen ja vuokraveneiden hinta-laatu -suhde on suorastaan erinomainen Tosbotn Camping -leirintäalueen tunnelmallisissa mökeissä. Vahva suositus!
Tosbotnin vieressä Lomsdal-Vistenin kansallispuistossa on monta hyvää vaellusreittiä.
Helgeland – majoitus ja leirintäalueet
Helgelandskysten on suosittu matkailureitti, jonka varrella löytyy runsaasti eri tasoisia majapaikkoja. Hotelleja on isommissa kaupungeissa mutta automatkailijaa kiinnostavat enemmän majatalot, mökkikylät ja leirintäalueet.
Oman kokemuksen perusteella Scandic Bodø -hotelli on passeli valinta, jos haluaa rentoutua puhtaissa lakanoissa. Sängyt ovat pehmeitä ja buffet-aamiainen runsas. Scandicin sijainti on loistava.
Saltstraumenin paras majapaikka on Saltstraumen Hotel, jolla on myös mökkimajoitusta. Paikka sijaitsee 200 metrin päässä valtavasta sillasta. Vieressä on suuri leirintäalue Pluscamp Saltstraumen, jossa on asuntovaunupaikkoja sekä oma alue telttailijoille. Hinta on samaa tasoa kuin muilla Norjan leirintäalueilla: kahden hengen yöpyminen teltassa maksaa noin 20-25 euroa.
Vuonon toiselta rannalla on Saltstraumen Brygge -kalastuskeskus, josta löytyy majatalo, venevuokraamo, perkuuvaja ja kalastusvälinekauppa.
Toinen tasokas ja hyvinvarusteltu kalastuskeskus on Aldran saaren vieressä sijaitseva Aldersund Brygger, josta avautuu kertakaikkiaan upea näkymä – itse asiassa Aldran saaren ympäriltä löytyvät koko Helgelandskysten-reitin kenties kauneimmat maisemat!
Hyvä tukikohta Svartisen-päiväretkelle on Gulbrukka Basecamp, josta on alle puolen tunnin ajomatka Holandsvikan laivalaiturille.
Havblikk Camping on suuri ja erittäin hyvin varusteltu leirintäalue aivan Nesnan pikkukaupungin sataman kupeessa. Paikassa on kolmisenkymmentä eri kokoista mökkiä ja huonetta, ja lisäksi 100 asuntovaunu-/telttapaikkaa. Huoltorakennuksen keittiö-olohuone on tilava ja moderni. Havblikk Camping on hiukan tavallista kalliimpi: kahden hengen telttailu maksoi yhteensä noin 30 euroa. Kävelymatkan päässä on ruokakauppa ja satamassa huoltoasema. Hurtigruten-reitin autolautat pysähtyvät Nesnassa.
Vegan pääsaarella ikimuistoinen yöpaikka on BaseCamp Vega, jonka pienet harjakattoiset mökit muistuttavat suomalaisia Nolla-mökkejä.
Brønnøysundin hienoin hotelli on Thon Hotel Brønnøysund. Toinen tasokas vaihtoehto on Corner Hotell.
Oma suosikkimme Helgelandin majapaikoista on Tosbotn Camping. Leirintäalueen tunnelmalliset ruohokattoiset mökit ovat hinta-laatu -suhteeltaan vallan erinomaisia, ja isäntä Magne Bakken on todella ystävällinen ja avulias. Leirintäalueelta löytyy grilli polttopuineen, suihkut ja pesukone. Omassa teltassakin voi yöpyä. Tosbotn Camping vuokraa kalastusveneitä erittäin edullisesti (alkaen 50e/vrk).
Lue lisää: Tosbotn – merikalastusta Tosen-vuonossa
Omalla autolla Helgelandin rannikolle
Oma auto on paras tapa matkustaa Helgelandiin. Lyhin reitti kulkee Vaasasta lautalla Uumajaan, mutta nopeampaa ja edullisempaa on ajaa Nelostietä pitkin Tornion kautta.
Pohjois-Ruotsin halki hurauttaa vain muutamassa tunnissa, mutta kalamiesten kannattaa pysähtyä päiväksi tai kahdeksi puolimatkassa olevan Arjeplogin erinomaisille harjus- ja taimenvesille. Vain muutaman euron arvoiset kalaluvat voi ostaa netistä etukäteen. Harjukselle toimii uistimista parhaiten puna-musta Bete Lotto, perhoista maistuvin on Red Tag.
Lue lisää: Ruotsin Lappi – Pohjois-Ruotsin parhaat matkakohteet
Ruotsin ja Norjan rajalla (erittäin hyväkuntoinen) maantie nousee tunturiylängölle, ja maisemat muuttuvat todella jylhiksi. Matkaan kannattaa varata tarpeeksi aikaa valokuvapysähdyksiä varten. Heti rajan jälkeen mutkainen tie seurailee huikeaa rotkolaaksoa, jonka pohjalla kohisee koski.
Saltstraumeniin mentäessä kannattaa oikaista tien numero 812 kautta. Pikkutien tunturiniittymaisemat ovat kauniimmat kuin vilkkaalla E6-valtatiellä – mutta varo tien pientareella (tai jopa keskellä tietä) nukkuvia lampaita!
Norjan lautat ja tietullit
Helgelandskysten-maisemareitti kulkee pitkin Fylkesvei 17 -maantietä. Tie on hyväkuntoinen mutta paikoin kapea – älä kaahaa! Pisin tunneli, Svartistunnelen, on kokonaiset 7600 metriä.
Tietulleja osuu matkan varrelle vain Bodøn lähellä. Liikennekamera kuvaa auton, ja muutaman euron lasku tulee postissa kuukausien päästä. Jos haluaa laskun nopeammin ja suoraan omaan sähköpostiin (tai automaattisen veloituksen luottokortilta), voi rekisteröityä ennen matkaa (tai heti matkan jälkeen) Epass24-järjestelmään, joka vastaa Norjan ja Ruotsin tiemaksujen maksuilmoituksista.
Lauttamatkoja reitillä on kokonaiset kuusi kappaletta. Lipun hinta riippuu lauttamatkan pituudesta ja matkustajien määrästä. Osa lautoista on kokonaan ilmaisia.
Matka maksetaan lauttaan jonottaessa (kortilla, lähimaksu) jonoja kiertävälle rahastajalle, tai vasta lauttaan ajamisen jälkeen (kortti/käteinen). Nykyään monissa lautoissa automaattikamerat kuvaavat autojen rekisterinumerot, ja lasku saapuu myöhemmin postissa – aivan kuten tietulleissakin. Kätevää!
Ruotsiin tai Norjaan ei vaadita erillistä liikennevakuutusta tai Green Cardia. Pärjäät samoilla papereilla kuin Suomessa.
Lue lisää:
Tosbotn – merikalastusta Tosen-vuonossa
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
Suuret kiitokset veljet! Upeita kertomuksia, jotka tulevat tarpeeseen. Toiveena ajella ensi kesänä vaihteeksi noilla seuduilla ja Lofooteilla. Aiemmin koluttu Etelä- ja Pohjois-Norjaa, joista löytyy matkakertomuksia täältä: appamatkustaa.fi/?s=Norja
Kiitos, Asko! Jos suunnittelet matkaa Lofooteille, luehan meidän Lofootit-matkaopas! Tietoa löytyy mm. valassafareista, kalareissuista ja telttailupaikoista: https://kerranelamassa.fi/norja-matkailu/pohjois-norja/lofootit/