Senja – opas Pohjois-Norjan suosikkisaarelle

Segla nähtynä Hestenin huipulta. Senja, Norja. Kuva: Ville Palonen

Lofoottien ja Tromssan välillä sijaitseva Senja, Norjan rannikon toiseksi suurin saari, oli vuosien ajan nouseva – mutta silti hiukan salainen – matkakohde. Senjalle ovat suunnanneet sellaiset matkailijat, joiden mielestä maisemiltaan upea Lofoottien saaristo on täysin saksalaisten turistien pilaama, mutta toisaalta villit Finnmarkin erämaat ovat – no, vähän turhankin villejä.

Senja suorastaan räjähti Instagramin kauneuskuningattareksi koronakesänä 2020, kun tuhannet suomalaiset (ja norjalaiset) suuntasivat ”paremman puutteessa” kesälomalle pohjoiseen. Ja mitä sieltä sitten löytyi? Lyhyesti: niin käsittämättömiä maisemia, että moni noista kesän 2020 ensikertalaisista jätti seuraavanakin vuonna väliin trendikkäät kaupunkilomat, ja suuntasi uudestaan seikkailemaan Pohjois-Norjaan – jos ei Senjalle, niin sitten naapuriin Lofooteille tai syrjäisille Tromssan saarille. Ei kannata myöskään unohtaa Bodøn eteläpuolella olevaa Helgelandin rannikkoa, joka on ”virallisen” Pohjois-Norjan eteläisin osa.

Enää Senja ei ole salaisuus – eikä mitenkään erityisen villikään – mutta pakkohan se on myöntää: Senjan vuoristoiset maisemat kuuluvat Norjan (ja samalla koko maailman) upeimpiin! Ne vetävät kauneudessaan vertoja niin Lofooteille kuin Lyngenin alppimaisille huipuillekin.

On makuasia, mikä pätkä Pohjois-Norjan rannikkoa on se kaikista kaunein, mutta Senja ainakin sopii lomakohteeksi sellaiselle matkailijalle, joka nauttii jyrkistä vaelluspoluista ja simppelistä ulkoilmaelämästä. Senjalle matkustetaan telttailemaan, kalastamaan, vaeltamaan – ja tietysti näpsimään elämää suurempia selfieitä.

Senjan maisemareitti

Senjan maisematie nähtynä Bergsbotnin näköalapaikalta. Kuva: Ville Palonen

Senja sopii kesäisen autoreissun kohteeksi jo siksikin, että saaren pohjoisosan halki kiemurtelee upea maisemareitti, Norwegian Scenic Route Senja. Se on nimensä veroinen: mutkainen rantatie kulkee terävien vuorten välissä, välillä sukelletaan tunneliin tai kiivetään neulansilmämutkien kautta tunturiylängölle. Vaikka reitillä on pituutta vain 100 kilometriä, sitä ei kannata yrittää ajaa yhdessä päivässä. Näkemistä riittää, ja maisemareitin varrelle osuu myös monta Senjan parasta patikointireittiä. Niistä kerrotaan myöhemmin tällä sivulla.

Reitti alkaa Gryllefjordista (lautta valassafarien Andenesiin) ja päättyy Botnhamniin (lautta hiekkarantojen Sommarøyhin). Maisemareitillä on muutama pakollinen pysähdyspaikka, joita voi kutsua myös nähtävyyksiksi. Esittelen ne järjestyksessä lännestä itään.

Ensimmäinen hyvä näköalapaikka löytyy heti Gryllefjordista lähdettäessä, jos poikkeaa hiukan varsinaiselta maisemareitiltä. Tie kääntyy ylämäkeen kohti Torskenin kalastajakylää, ja rinteen puolivälissä neulansilmämutkassa on hyvä paikka pysähtyä näpsimään maisemakuvia. Torskenista löytyy tyylikkäillä mökeillä varusteltu uusi leirintäalue, Senja Fjordcamp.

Merenrannalla kulkeva tie on erittäin nätti etenkin Senjan hienoimman majapaikan, Hamn i Senjan, tienoilla. Sitten tie nouseekin ylös, ja pitkän tunnelin jälkeen edessä avautuu todella komea vuoristolaakso.

Bergsbotnin maisemalaituri ja Tungeneset

Bergsbotnin näköalapaikka. Senja, Norja. Kuva: Ville Palonen

Bergsbotnin kylän yläpuolella, vuoriston ja vuonon välillä mutkittelevan päätien varrella, on erikoinen ”maisemalaituri”. Parkkipaikalle mahtuu muutama auto, eikä kävelymatkaa ole; tämä onkin erinomainen maisemapaikka kaikille, jotka eivät halua (tai kykene) patikoimaan vuoristopoluilla. Bergsbotn on erittäin suosittu selfie-paikka, ja kuten kuvasta näkyy, on maisema varsin tunnelmallinen myös pilvisellä säällä.

Toinen (syystäkin) suosittu maisemapaikka on nimeltään Tungeneset. Ranta on laakeiden ja sileiden kallioiden hallitsema, ja vuonon toisella puolella kohoaa teräviä vuorenhuippuja. Myös tämä on suosittu paikka ottaa muutama selfie – tai vain ihailla rantaan pärskyviä vaahtopäitä.

Ersfjordin hiekkaranta on suosittu leiripaikka

Ersfjordin ranta. Senja, Norja. Kuva: Ville Palonen

Senjalla on monta upeaa hiekkarantaa, joista suosituin on Ersfjord. Sitä ennen kannattaa kuitenkin poiketa pienemmälle sivutielle, jonka päästä löytyy Bøstrandan ranta. Telttailu on täällä kielletty, mutta piknikpöytä löytyy. Maisema on upea ja tunnelma paljon seesteisempi kuin Ersfjordin rannalla.

Bøstrandan ja Ersfjordin väliltä löytyy suosittu ja suositeltava hotelli Skagi Senja.

Ersfjordin pitkä hiekkaranta on aivan päätien varrella, ja siksi erittäin supersuosittu pysähdyspaikka. Kun itse yövyin rannalla heinäkuussa 2021, telttoja ja asuntoautoja oli yhteensä kolmisenkymmentä. Mitään luonnonrauhaa Ersfjordista siis on turha hakea – ranta on ennemminkin leirintäalue, jossa ei ole maksuja eikä palveluja (paitsi ”kultainen” vessarakennus, ulkosuihku ja muutama bajamaja). Rannalla on nuotiopaikkoja ja teltoille tarkoitettu alue – hiekkarannan toisessa päässä olevan kylän edustalle ei ole luvallista leiriytyä. Älä myöskään pystytä telttaa hiekalle, tai nousuvesi vie sen mennessään.

Mutta jos väkijoukko ei haittaa, niin Ersfjordin ranta on varsin nätti ja sopii rentoon oleskeluun, grillailuun ja chillailuun. Mikään autioranta se ei kuitenkaan ole!

Husøy on Senjan kaunein kalastajakylä

Hysøyn kalastajakylä. Senja, Norja. Kuva: Ville Palonen

Maisemareitin itäpäässä odottaa Senjan kaunein kalastajakylä, Husøy. Itse asiassa sinne päästäkseen on poikettava pienemmälle sivutielle, joka kulkee tuntureiden yli ja parin vuoren läpi. Lopussa, tien laskeutuessa mutkitellen kohti rantaa, avautuu komea näkymä pienellä saarella olevalle Husøylle.

Matkailuautot pitää pysäköidä rantaan ennen aallonmurtajaa; täällä saa myös yöpyä maksua vastaan, ja vieressä on ilmainen piknikpaikka pöytineen. Henkilöautolla voi periaatteessa ajaa saarella, mutta kannattaa pysäköidä auto ja kiertää pikkukylä jalan. Eipä kylässä sinänsä mitään kovin ihmeellistä ole – paitsi ympäröivät maisemat – mutta on hauska kuriositeetti, että osa vanhemmista taloista on kiinnitetty kallioihin vaijereilla. Taitaa olla tuulinen paikka!

Senjan parhaat vaellusreitit

Seglan huippu. Ylös kiivetään takapuolella olevaa loivempaa harjannetta pitkin. Senja, Norja. Kuva: Ville Palonen

Senjaa hallitsevat näyttävät ja terävät vuoret, joiden korkein huippu kohoaa kilometrin korkeuteen. Saaren keskiosa on pyöreiden tuntureiden hallitsemaa ylänköä. Senjan parhaat maisemat löytyvät saaren pohjoisosasta Mefjord-vuonon ympäristöstä.

Senjan pohjoisrannikon vuonoista kohoaa suoraan kohti taivasta useita dramaattisen jyrkkiä huippuja, jotka ovat suorastaan törkeän komeita ja jylhiä. Monen huipun tuntumaan pääsee helposti kävellen parissa tunnissa – täältä löytyvät Senjan suosituimmat vaelluspolut.

Senjan ylivoimaisesti tunnetuin ja suosituin huippu on Segla. Vuori kohoaa vain 640 metriä merenpinnan yläpuolelle, mutta jyrkkien rinteiden ansiosta maisemat ovat todella ilmavat. Kiipeäminen ylös Seglan terävälle huipulle ja laskeutuminen alas kestävät yhteensä noin neljä tuntia. Sateisella säällä reitti voi olla liukas, jolloin kiipeämistä ei suositella. Seglan reitti alkaa Fjordgårdin kylästä. Viereiselle huipulle, Hestenille, alkaa polku parin sadan metrin päästä.

Kesällä vilkkaimman turistisesongin aikaan Seglan maisemat eivät aina muistuta Instagramista tuttua ”syrjäistä Senjaa”, sillä suosituilla poluilla voi olla suorastaan ruuhkaa. Lähistön rauhallisempia huippuja – joiden laelta silti aukeaa upeita maisemia – ovat viereinen Barden ja vuonon toisella puolella oleva Keipen.

Samalta alueelta eli Senjan pohjoiskulmasta löytyy myös saaren korkein huippu, kilometrin korkuinen Breidtinden. Sillekin voi kiivetä päivässä, vaellus kestää 4-6 tuntia. Varoitus: tämä retki ei todellakaan sovi kaikille, sillä helpon alun jälkeen polku muuttuu jyrkäksi ja lopussa pitää jopa kiipeillä!

Hyvä tukikohta Seglan, Hestenin ja muiden Senjan suosituimpien huippujen valloittamiseen on siisti ja simppeli majatalo Fjordgård. Toinen suositeltava majoitus on ovat Mefjord Brygge, laadukas hotelli. Halvimmat huoneet ovat varsin pieniä, mutta aamiainen erittäin monipuolinen (tarjolla mm. graavattua ruijanpallasta). Huoneiden ikkunoista näkee Seglan.

Segla vai Hesten?

Segla nähtynä Hestenin huipulta. Senja, Norja. Kuva: Ville Palonen

Valokuvaajille tiedoksi: parhaat maisemakuvat Seglasta otetaan viereisen Hestenin huipulta. Segla on varsin vaikuttava huippu mistä tahansa suunnasta katsottuna, mutta hurjimmillaan se on Hesteniltä nähtynä. Huippujen välissä on harjanne, jonka toinen reuna putoaa pystysuoraan satoja metrejä vuonoon – älä mene liian lähelle reunaa tuulisella säällä! Suosittuja valokuvauspaikkoja Hestenin huipun lisäksi on alempana jyrkänteen reunalla.

Vaellus Hestenille on helpompi kuin Seglalle ja kestää kolmisen tuntia (meno-paluu). Tietysti huipulla kannattaa viettää aikaa, sillä maisemat ovat todella upeat: tämä on se Senjan kaikkein ikonisin maisema, joka vetää turisteja puoleensa.

Polku Hestenille ei ole sama kuin Seglalle, mutta auto jätetään samalle parkkipaikalle. Molemmilla huipuilla ei voi käydä samalla kertaa – niiden välillä ei ole polkua, joten jos haluaa yhden päivän aikana käydä sekä Seglalla että Hestenillä, pitää kiertää parkkipaikan kautta.

Hestenille nousu kestää noin 1,5 tuntia. Alussa kuljetaan koivikossa, sitten lohkareikossa, ja aivan loppu on niin jyrkkää, että käsiä on käytettävä kiipeämisessä monessa kohtaa. Tukevat vaelluskengät suojaavat parhaiten nilkkoja.

Hestenin huippuharjanteelta voi nousta viereiselle huipulle, Stavelitippenille, josta Seglan näkee eri kulmasta. Harjanteelta löytyy myös pari varsin seikkailullista telttapaikkaa. Vettä ei ole tarjolla, eli kaikki pitää kantaa mukana.

Valokuvaajan kannattaa huomioida sään lisäksi auringon suunta: Hesteniltä katsellaan Seglaa pohjoisesta, eli keskipäivällä vastavaloon. Parhaita valokuvaushetkiä kesällä ovat myöhäinen ilta ja aikainen aamu. Itse kiipesin Hestenille aamuyöllä kaikenpeittävän pilven läpi, säätiedotukseen luottaen. Usko meinasi loppua kesken, kunnes huippu näkyi vasta 200 metrin päästä. Tunnin odottelun jälkeen pilvet repesivät ja paljastivat Seglan pala kerrallaan, kunnes oli aika laskeutua alas auringonpaisteessa. Unohtumaton kokemus!

Vaeltaminen Ånderdalenin kansallispuistossa

Villi ja vapaa Senjan saari. Kuva: Ville Palonen

Jos Senjalla haluaa nauttia erämaan rauhasta, kannattaa pakata rinkka ja vaeltaa Ånderdalenin kansallispuistoon. Puisto sijaitsee saaren lounaisosassa, eli kaukana Senjan suosituimmista patikointipoluista. Ånderdalen on yllättävän laaja: pinta-alaa on kokonaiset 125 neliökilometriä, siis osapuilleen saman verran kuin Hossassa (ja yli tuplasti enemmän kuin Nuuksiossa).

Åndervatnet-järvelle voi tehdä päiväretkenkin, mutta toki näin komeassa kansallispuistossa kannattaa tehdä ihan kunnollinen vaellus – tai ainakin telttailla ja kalastella parin päivän verran Åndervatnet-järven maisemissa!

Paras paikka aloittaa (ja lopettaa) vaellus Ånderdaleniin on Norwegian Wild.

Kalastaminen Senjalla

Senja on erittäin monipuolinen kalakohde. Tunturijärvillä ja puroissa elää taimenta, ja moneen mereen laskevaan jokeen (muun muassa Ånderelva) nousee kesäisin lohta ja meritaimenta. Kalastusluvat Senjan lohijoille ja sisävesille voi ostaa netistä (inatur.no). päiväluvat lohijoille maksavat noin 15 euroa, ja lupa muille sisävesille (Statskog Fishing License) saman verran.

Meressä kalaa vasta onkin: turskaa, koljaa, seitiä ja kissakalaa. Jos on ekspertti (tai erittäin onnekas), saaliiksi voi saada jopa kalojen kuningattaren, valtavan kokoiseksi kasvavan ruijanpallaksen. Merellä kalastamiseen Norjassa ei vaadita lupia.

Veneitä ja kalastusvälineitä vuokraavia majapaikkoja ovat Mefjord Brygge ja Hamn i Senja.

Lue lisää: Kalastaminen Norjassa

Senjan telttapaikat ja puskaparkit

Norjalainen akvaviitti kruunaa päivän. Pullon saa halvemmalla Alkosta kuin Vinmonopoletista. Kuva: Ville Palonen

Telttailu valtameren rannalla, ajopuista tehdyn nuotion liekkeihin tuijottaen, kruunaa kesäisen road tripin. Telttailu Senjassa ja muualla Pohjois-Norjan rannikolla on hauskaa myös siksi, ettei hyttysistä ole haittaa samalla tavalla kuin sisämaassa tai vaikkapa Lapissa.

Norjassa pätevät samanlaiset jokamiehenoikeudet kuin Suomessa: tilapäinen telttailu on sallittua, kunhan pysyy sopivan matkan päässä lähimmistä taloista. Nyrkkisääntönä voi pitää vähintään parin sadan metrin hajurakoa lähimpään asutukseen.

Pakkaa mukaan polttopuita, juomavettä ja lähtiessäsi vie pois kaikki roskat. Teltta kannattaa kiinnittää maahan tukevasti, sillä Norjan rannikolla voi tuulla todella navakasti.

Ikävä kyllä Senja ei ole aivan niin villi kuin voisi kuvitella. Varsinkin pohjoisrannikon komeissa maisemissa kulkevan maantien varresta on turha kuvitella löytävänsä omaa autiorantaa. Kuten aiemmin kerroin, Ersfjord on hyvin suosittu ja tunnelma on kuin leirintäalueella, ja muutamalla muulla rannalla telttailu on erikseen kielletty kyltein. Näitä kieltoja kannattaa noudattaa, eikä ängetä väkisin kyläläisten ikkunoiden alle.

Asuntoautoille löytyy puskaparkkeja, mutta kesäsesongin aikaan turisteja on sen verran, ettei kaikille millään riitä tilaa. Suosittelen siis yöpymään leirintäalueilla, joita löytyy muun muassa Torskenista (Senja Fjordcamp) ja Fjordbotnista (Fjordbotn Camping).

Lue lisää: Telttailu ja leirintäalueet Norjassa

Majoitus Senjan saarella

Jos loman pääosassa on patikointi, paras alue majoittua on Senjan pohjoisosassa olevan Mefjordin seutu. Läheltä löytyvät Senjan suosituimmat patikointireitit kuten Segla ja Hesten. Niitä lähinnä on Fjordgård, siisti ja simppeli majatalo.

Toinen erinomaisella paikalla sijaitseva majoitus on Mefjord Brygge, jossa voi osallistua kalaretkelle tai vuonosafarille. Paikasta löytyy myös sauna.

Ersfjordin rannan läheltä löytyy suosittu ja suositeltava hotelli Skagi Senja. Portti Ånderdalenin kansallispuistoon on Norwegian Wild.

Senjan parhaana pidetty lomakeskus on upella paikalla sijaitseva moderni Hamn i Senja, josta löytyy sekä hotellihuoneita että omalla keittiöllä varustettuja huoneistoja. Hotelli sopii erinomaisesti kalastus- ja patikointiretkien tukikohdaksi. Senjan etelärannalla superlaadukas majapaikka on Senja Fjordhotell.

Katso tarjoukset Senjan hotelleihin ja majataloihin.

Senja syksyllä ja talvella

Vaikka Pohjois-Norja onkin parhaimmillaan kesällä, alue on mielettömän upea myös syyskuussa ruskan aikaan. Senjan vaelluspolut ovat vielä kuljettavissa turvallisesti syyskuussa, jos keli vain on kohdallaan.

Eikä talvikaan ole hassumpi ajankohta matkalle. Golfvirran ansiosta Atlantin rannalla on selvästi lauhempaa kuin esimerkiksi paukkupakkasten kurittamassa Lapissa, ja Pohjois-Norja onkin erittäin suosittu paikka revontulien katseluun ja talviurheiluun. Senjan, Lyngenin ja Lofoottien vuoret tunnetaan ensiluokkaisina vapaalaskukohteina, joissa vaaditaan rautaista kuntoa: hiihtohissejä kun ei ole.

Katso alla olevalta videolta, miltä Senja näyttää talvella.

Matka Senjaan

Lyhin tie Suomesta Senjalle vie Kilpisjärven kautta. Kilpisjärveltä on Finnsnesiin noin 180 kilometriä (2,5 tuntia). Finnsnesistä on tunnin ajomatka Mefjord-vuonon jylhiin maisemiin. Finnsnesissä voi yöpyä Senja Hotellissa.

Senjan saarelle ajetaan yli kilometrin mittaista Gisundin siltaa pitkin. Ennen siltaa kannattaa poiketa mantereen puolella olevaan Finnsnesin pikkukaupunkiin, jonka supermarketissa on hyvä täydentää ruokavarastot ja huoltoasemalla tankata auto. Senjasta  löytyy kyllä polttoainetta ja pieniä ruokakauppoja, mutta mitään isompaa supermarkettia tai huoltoasemaa on turha etsiä.

Senjassa välimatkat on lyhyitä, mutta mutkaisten teiden vuoksi kannattaa varata paljon aikaa siirtymisiin. Teillä on paljon pimeitä tunneleita ja kapeita kohtia – välillä pitää jopa pysähtyä antamaan tietä vastaantulijalle. Kiirettä ei siis kannata pitää.

Lue lisää: Autolla Norjaan – vinkit ja kokemukset

Senjassa sää voi olla mitä tahansa: vain muutaman kilometrin päässä naapurivuonossa voi aurinko paistaa, vaikka tunnelin toisella puolella pilvet roikkuvat vuorenhuipuissa kuin märät rätit.

Senjan lautat

Miksi miettiä, kannattaako mieluummin mennä Senjalle vai Lofooteille? Moni matkailija käy samalla kertaa molemmissa, sillä lautalla pääsee todella kätevästi saarelta toiselle. Auton ja kahden matkustajan kanssa lippu maksaa noin 60-70 euroa.

Etelän suunnasta (Lofootit/Vesterålen) Andenesista lautta kulkee Senjan länsirannalle Gryllefjordiin. Pohjoisesta tultaessa laiva lähtee Brensholmenista, joka on vain muutaman kilometrin päässä hiekkarannoistaan tunnetusta Sommarøyn ihanasta pikkusaaresta.

Koska lauttalippuja ei voi varata etukäteen, sesonkiaikana satamaan kannattaa saapua jopa pari tuntia ennen lautan lähtöä. Muuten voi käydä kuten minulle: saavuin Gryllefjordiin jonon jatkoksi vain puoli tuntia ennen laivan lähtöä, eikä automme mahtunut kyytiin. Jouduimme siis odottamaan seuraavaa lauttaa neljä tuntia! Onneksi sataman vieressä oli kauppa ja yleinen vessa.

Lauttalippu maksetaan rahastajalle jonottaessa ennen laivaan ajamista.

Hurtigruten-risteily pysähtyy Finnsnesin satamassa matkalla Lofooteilta Tromssaan.

Lue lisää:

Lofootit-matkaopas

Tromssan saaret

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi