Salten, Lofoottien saariston ja Helgelandin rannikon välissä oleva rannikkokaistale, on yksi Norjan parhaista kohteista autoreissulle. Alueen vetonaula on upea luonto: Saltenista löytyy autioita hiekkarantoja, lumihuippuisia vuoria ja maailman voimakkain vuorovesivirta.
Tällä sivulla esitellään alueen nähtävyydet: ensin Bodøn kaupunki ja Saltstraumenin vuorovesivirta, sitten Bodøn ja Narvikin kaupunkien välissä olevat nähtävyydet etelästä pohjoiseen. Lopussa Salten jo muuttuukin Ofooteiksi (jota ei pidä sekoittaa Lofoottien saaristoon).
Bodø – läpikulkupaikka Lofooteille
Saltenin suurin kaupunki on noin 55 000 asukkaan Bodø, jossa itsessään ei ole juurikaan nähtävää – suurin osa satamakaupungin vierailijoista on matkalla pohjoiseen Lofooteille (jonne satamasta pääsee Hurtigruten-autolautalla) tai etelään Helgelandin rannikolle.
Bodø on yksi kolmesta Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2024.
Bodøn paras nähtävyys on todella kehuttu ilmailuhistorian näyttely Norjan ilmailumuseossa. Esillä muun muassa yksi U2-vakoilukoneista. Siiviili- ja sotilasilmailun historiaan ja esillä oleviin koneisiin saa kulumaan helposti pari kolme tuntia. Bodøn keskustassa oleva Lohikeskus sen sijaan tuntuu lähinnä lohenkasvatusteollisuuden propagandalta, joten sen voi hyvin jättää väliin.
Kaupungin lähellä voi ihailla kesällä yötöntä yötä ja talvella loimuavia revontulia 366 metriä korkealta Keiservarden-huipulta. Suosittu patikointireitti on helppo: matkaa pysäköintipaikalta huipulle kertyy noin 2,5 kilometriä ja korkeuseroa on noin 220 metriä. Ylös nouseminen polkua ja kivisiä rappusia pitkin kestää noin tunnin. Keiservardenin laelta avautuu upea maisema Lofooteille asti.
Bodøn vetonauloja ovat ympäristön luonnonnähtävyydet: Mjellen ja Langsandin upeat autiorannat sekä noin 30 kilometrin päässä kohiseva Saltstraumenin salmi. Näistä kaikista on tarkemmat kuvaukset myöhemmin tällä sivulla.
Bodø sijaitsee hiukan Napapiirin pohjoispuolella (eli suurinpiirtein samoilla leveysasteilla kuin Rovaniemi), mutta Golfvirran läheisyyden vuoksi kaupungin keskilämpötila on talvellakin vain muutaman asteen pakkasen puolella. Bodø tunnetaan yhtenä Norjan tuulisimmista kaupungeista.
Oman kokemuksen perusteella Scandic Bodø on passeli majapaikka: sängyt ovat pehmeitä ja buffet-aamiainen runsas. Itse asiassa Bodøssa on toinenkin Scandic-hotelli, Scandic Havet – molempien sijainti on erinomainen.
Finnair lentää suoraan Bodøøn. Reitti avattiin toukokuussa 2023.
Saltstraumen – maailman voimakkain vuorovesivirta
Saltstraumenin salmi Bodøn eteläpuolella tunnetaan yhdestä maailman voimakkaimmista vuorovesivirroista. Korkealta sillalta katsoessa salmen vesi suorastaan kiehuu valtavina pyörteinä. Kuusi tuntia kestävän vuoroveden aikana massiivisen sillan alta virtaa lähes 400 miljoonaa kuutiometriä vettä.
Merivirran nopeus on kiivaimmillaan jopa 40 kilometriä tunnissa. Veden pintaan muodostuu kymmenmetrisiä suppilopyörteitä, ja koko paikka muistuttaa valtavaa koskea. Huima tapa kokea Saltstraumen onkin osallistua Bodøsta järjestettävälle parin tunnin mittaiselle RIB-kumivenesafarille. Vielä hurjempaa on mennä sukeltamaan – uskomatonta mutta totta, sekin on mahdollista!
Ilmainen tapa ihailla vuorovesivirtaa on kiivetä 768 metriä pitkälle sillalle. Korkeusero sillalta vedenpintaan on noin 40 metriä (vuoroveden korkeudesta riippuen). Keskikesällä paras aika maisemakuvien ottamiseen sillalta on illalla kello 21-22, kun aurinko paistaa sopivan matalalta.
Saltstraumen-salmi on noin kolmen kilometrin mittainen, mutta leveyttä sillä on kapeimmassa kohdassa vain 150 metriä. Sillan eteläpuolelta löytyy huoltoasema ja ruokakauppa.
Saltstraumenin paras majapaikka on Saltstraumen Hotel, jolla on myös mökkimajoitusta. Paikka sijaitsee 200 metrin päässä valtavasta sillasta. Vieressä on suuri leirintäalue Pluscamp Saltstraumen, jossa on asuntovaunupaikkoja sekä oma alue telttailijoille. Hinta on samaa tasoa kuin muilla Norjan leirintäalueilla: kahden hengen yöpyminen teltassa maksaa noin 20-25 euroa.
Pluscamp Saltstraumen on hyvin varusteltu: tilavia suihkuja on monta, keittiö on siisti ja tilava, ja pyykkitupakin löytyy. Kalamiehille on varattu kunnollinen perkuuhuone sekä valtava pakastinhuone fileoidulle saaliille. Perkuujätteille löytyy myös asiaankuuluva roska-astia, jotta hajuhaitoilta vältyttäisiin. Kalanperkeet menevät hyötykäyttöön paikalliseen sikalaan. Vastaanotosta voi ostaa kalastusvälineitä ja tarkastaa nousu- ja laskuvesien ajankohdat vuorovesitaulukosta.
Sillan toisellakin puolella on leirintäalue, Camp Saltstraumen-Elvegård, josta myöskin löytyy vuokramökkejä. Vieressä, sillanpielessä, on ruokakauppa.
Rannalta kalastaminen Saltstraumenissa
Merikalastus on Norjassa suosittua kansanhuvia, ja Saltstraumen onkin yksi koko Norjan parhaista rantakalastuspaikoista. Voimakas vuorovesivirta houkuttelee kalaparvia – ja kymmeniä kalamiehiä ja -naisia – paikalle aina nousuveden aikaan.
Paras aika rannalta kalastamiseen on tarkasti ottaen noin 1-3 tuntia ennen korkeinta nousuvettä. Tarkka kellonaika pitää tarkastaa vuorovesitaulukosta, sillä vesi nousee ja laskee runsaan kuuden tunnin välein. Nousuveden ajankohta siis siirtyy joka päivä hiukan myöhemmäksi.
Kova virtaus tarkoittaa kalaisia vesiä, mutta myös haastavia olosuhteita. Rannalta kalastaessa on oltava erityisen varovainen, ettei liukastu veteen. Rannalla on pelastusrenkaita hätätilannetta varten, mutta jos mukana sattuu olemaan paukkuliivit, ei niiden käyttäminen rannalta kalastaessa ole hätävarjelun liioittelua! Veneelläkin pitää liikkua kieli keskellä suuta – pelastuspuku on suositeltava turvavaruste.
Saltstraumenin parhaat rantakalastuspaikat ovat 200-300 metriä sillasta itään (eli vuonon pohjaa kohti). Pohjoisrannalla on kahvila (Kafe Kjelen), jonka alapuolella olevalla kalliolla on suorastaan tungosta. Tähän kalapaikkaan on alle kilometrin kävelymatka leirintäalueelta.
Salmen eteläpuolella pääsee autolla aivan liikuntarajoitteisille sopivan heittolaiturin viereen. Tässä kalapaikassa on jopa vessa.
Rannalta viervelöimällä saa 1-2 kilon seitejä enemmän kuin jaksaa kerralla syödä. Alle kilon sintit kannattaa päästää takaisin kasvamaan. Sopivan kokoinen uistin rannalta kalastamiseen on 40-100 gramman norjalainen Stingsilda. Pohjakosketusten vuoksi siiman kannattaa olla vahvaa: 0,3 kuitusiima on sopiva valinta ainakin raskaammilla vieheillä.
Suomenkielisestä Happy Angler -verkkokaupasta löydät kaikki tarvittavat kalastusvälineet Norjan rannikolle.
Lue lisää: Kalastaminen Norjassa – vinkit ja kokemukset
Kalastusveneitä vuokraa parin kilometrin päässä vuonon rannalla sijaitseva Saltstraumen Brygge -kalastuskeskus, josta löytyy majatalo, venevuokraamo, perkuuvaja ja kalastusvälinekauppa. Paikka on etenkin keskieurooppalaisten kalaporukoiden suosiossa.
Kalojen tuominen Norjasta Suomeen
Vuoden 2021 alusta lähtien merikaloja (turska, seiti, pallas jne) on saanut viedä ulos Norjasta ainoastaan, mikäli on kalastanut rekisteröidyn kalastusoperaattorin kanssa (eli esimerkiksi vuokrannut veneen rekisteröidystä majapaikasta).
Tullia varten tarvitaan rekisteröidyn kalastusoperaattorin leimaama kirjallinen todistus, jonka kanssa merikalojen fileitä saa viedä korkeintaan 18 kiloa kahdesti vuodessa. Sakko kalasaaliin salakuljettamisesta on 800 euroa + 20 euroa per kilo.
Sukeltaminen Saltstraumenissa
Niin hurjalta kuin se kuulostaakin, on Saltstraumen myös sukelluskohde. Itärannalla, Kjelen-kahvilan vieressä, toimii sukelluskeskus Nord & Ne.
Sukeltamaan haluavalla pitää olla riittävästi kokemusta kuivapuvun kanssa sukeltamisesta. Sukellukset tehdään suoraan sukelluskeskuksen rannasta tai vain muutaman minuutin venematkan päästä.
Saltstraumenin sukelluksilla merivirrat ovat villejä, ja niin on myös vedenalainen luonto. Sukeltaja voi nähdä suuria koljaparvia, jättiturskia ja ilkeästi irvisteleviä merikissoja. Onnekas saattaa bongata myös valtavan ruijanpallaksen. Vedenalaiset korallit ovat hämmästyttävän värikkäitä, ja Saltstraumenin pinnan alla näkee myös trooppisista vesistä tuttuja kirjavia pikkuruisia vapaakiduskotiloita.
Sukelluskeskuksesta löytyy valokuvanäyttely vedenalaisista otuksista sekä kallioseinämiin tarttuneista kalastajien uistimista, jotka sukeltajat ovat keränneet talteen. PADI-sertifioitu sukelluskeskus järjestää myös laitesukelluksen peruskursseja, jotka tapahtuvat turvallisesti parinkymmenen minuutin venematkan päässä voimakkaimmasta vuorovesivirrasta.
Myös snorklausreissuja on tarjolla. Snorklaamiseen ei vaadita kuin jonkinlainen uintitaito (kuivapuku kyllä kelluttaa) ja vähintään 12 vuoden ikä. Vajaat sata euroa maksava snorklausretki kestää pari tuntia, josta noin tunnin verran ehditään olla vedessä.
Langsand – autioranta Saltstraumenin lähellä
Bodøn ja Saltstraumenin lähialueen näyttävin ranta on kahden kilometrin mittainen Langsand. Rauhallinen ranta sopii erinomaisesti yön tai kahden mittaiseen telttailuun. Rannalla on puisia piknik-pöytiä (jotka on helppo siirtää oman teltan viereen), ja leirinuotion voi tehdä hiekalle. Älä katko vaivaiskoivuja, vaan ota omat polttopuut mukaan!
Parin kilometrin matkalla on pikkuruisia dyynejä ja rannan puolivälissä futuristinen vessarakennus. Norjan standardeista kertoo jotain se, että jopa tällä syrjäisellä rannalla olevasta vessasta löytyy käsienkuivauspuhallin! Ja mikä parasta: paikassa on jopa suihku, joka toimii 10 kruunun kolikoilla! Myös sähköpistoke löytyy kännykän lataamista varten – me uskalsimme jättää autojääkaapin pistokkeeseen yön ajaksi.
Langsand sijaitsee Saltstraumenin eteläpuolella, Sandhornøyan saarella. Ajomatkaa Bodøsta tulee vajaa puolitoista tuntia, ja Saltstraumenista noin 45 minuuttia. Ranta on helppo löytää: se sijaitsee aivan FV478-tien varressa, meren ja jyrkkärinteisten vuorten välissä.
Rannalla järjestetään kesäisin (yleensä elokuun alussa) musiikkifestivaali Langsand Festival (bändejä, ruokaa, juomaa, telttailua).
Lyhyen ajomatkan päässä rannasta odottaa todella upea majapaikka Cool Cabins Sandhornøy, jonka mökit ovat maisemaikkunallisia kontteja.
Rannikkoa etelään päin kulkeva Fv17-maantie on yksi Norjan kansallisista maisemareiteistä. Lue lisää: Helgelandskysten – upea rannikkoreitti
Mjelle Beach – autioranta Bodøn lähellä
Puolikuun muotoista Mjelle Beachia kehutaan yhdeksi Norjan kauneimmista hiekkarannoista. Mjelle sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Bodøn pohjoispuolella. Auto jätetään merenrantaniityn parkkipaikalle, josta lähtee kaunis polku kohti rantaa. Kävely rannalle kestää puolisen tuntia.
Mjellen ranta on suosittu, ja kauniilla säällä vetää puoleensa myös paikallisia. Matala ranta sopii hyvin lapsiperheille: ainakin norjalaiset tenavat pulahtavat veteen, vaikka heinäkuisena hellepäivänäkin merivesi on melko raikasta.
Mjellen parkkipaikalla on piknik-pöytiä ja vessarakennus. Pysäköintipaikalla telttailu on kielletty, mutta rantaan menevän polun varrelta löytyy monta hyvää leiripaikkaa. Ota mukaan juomavesi ja omat polttopuut (tai kerää rannasta ajopuuta).
Mjellen rannan lähellä on toinenkin upea (mutta rauhallisempi) hiekkaranta, Hovsundet. Kolmen kilometrin mittainen polku alkaa Mjellen parkkipaikalle menevältä tieltä. Metsän läpi kulkevan polun käveleminen kestää noin tunnin, mutta on sen verran haastava ettei sovi ihan jokaiselle – ja siksi tämä ranta onkin paljon Mjelleä rauhallisempi. Laskuveden aikaan Hovsundetin ranta on säihkyvä hiekkakannas mantereen ja pienen kalliosaaren välissä.
Parikymmentä kilometriä Mjellen rannasta pohjoiseen on Kjerringøy, kauniisti säilynyt historiallinen kauppapaikka alppimaisissa maisemissa. Muutaman sadan asukkaan kylän turistikeskus on Kjerringrøy Rorbusenter, josta löytyy majoitusta kalastajamökeissä, kehuttu ravintola, sekä opastettuja vene-, kalastus- ja patikointiretkiä.
Ragon kansallispuisto
Bodøn pohjoispuolella, vajaan sadan kilometrin päässä, odottaa yksi Pohjois-Norjan komeimmista kansallispuistoista. Rago National Park sijaitsee E6-valtatien ja Ruotsin rajan välissä. Rago on helposta saavutettavuudestaan huolimatta rauhallinen luontokohde, sillä rajan toisella puolella ovat Padjelantan ja Sarekin loputtomat erämaat. Yhdessä Rago ja Ruotsin valtavat kansallispuistot muodostavat Euroopan suurimman yhtenäisen luonnonsuojelualueen, joka on pinta-alaltaan tuplasti Suomen suurimman kansallispuiston, Lemmenjoen, kokoinen.
Ragon komein nähtävyys on 223 metriä korkea vesiputous Litlverivassforsen, toiselta nimeltään Værivassfossen. Huikean luonnonihmeen näkee päiväretkellä: yhteen suuntaan matkaa on noin 6 kilometriä ja korkeuseroa kertyy runsaat 500 metriä. Ylhäällä avautuu huikea näkymä, kun tunturijärvi ”vuotaa” kallioisen reunansa yli komeana vesiputouksena. Tämän pääsee näkemään aivan läheltä, sillä vesiputouksen yläosan voi ylittää puusiltaa pitkin.
Ragossa kannattaa viettää yksi tai kaksikin yötä teltan kanssa kivikkoisen tunturiylängön maisemista nauttien. Suosituin vaellusreitti on noin parinkymmenen kilometrin mittainen Rago Circuit. Rengasreitin varrelle osuu kuuluisan vesiputouksen lisäksi kalaisia tunturijärviä ja pieni autiotupa (ota kuitenkin oma teltta mukaan). Ragossa patikoijan kannattaa varautua jyrkkiin ylä- ja alamäkiin.
Steigen – hurmaavia rannikkomaisemia
Kun jatketaan E6-valtatietä hiukan pohjoiseen ja käännytään kahdeksan kilometrin mittaiseen tunneliin, saavutaan Steigenin kuntaan. Hiukan syrjässä oleva alue jää helposti huomaamatta, mutta poikkeaminen valtatieltä kannattaa! Steigen tunnetaan huikeista vuorimaisemista, valkeista hiekkarannoista ja kristallinkirkkaasta vedestä. Alue on suosittu etenkin melojien ja kalamiesten keskuudessa.
Ja todellisista kerran elämässä -majapaikoista. Kuuluisin lienee tutkimusmatkailija Børge Ouslandin omistama Manshausen-saari, jonka ainutlaatuiset design-mökit ovat voittaneet kymmeniä arkkitehtuurikilpailuja.
Toinen Steigenin ikimuistoisista majoituksista on Steigen Lodge, jonka mökeissä koko päätyseinä on yhtä valtavaa panoraamaikkunaa.
Jos Steigenissä haluaa telttailla autiorannalla, kannattaa suunnaksi ottaa Engeløyan saaren pohjoisrannikolla oleva Bøsanden. Fantastisella rannalla voi yöpyä pientä maksua vastaan, ja paikasta löytyy wc-/suihkurakennus. Läheltä voi vuokrata kokonaisen rantahuvilan.
Tranøy – yö majakassa
Steigenin pohjoispuolella, Hamarøyn kunnan pohjoislaidalla, odottaa pieni Tranøyn kylä. Turisteja vetävät puoleensa lukuisat taidegalleriat. Kylässä järjestetään kesäisin myös ulkoilmakonsertteja. Taidetta löytyy myös ulkoa; niin katutaidetta kuin merenrannalle pystytettyjä veistoksiakin.
Yksi ulkotaideteos on kiveen hakattu sitaatti Tranøysta kotoisin olleelta kirjailija Knut Hamsunilta (suomentanut Joel Lehtonen): ”Kiitos yksinäisestä yöstä, tuntureista, pimeästä, meren kohinasta, se käy sydämessäni suhisten!”
15 kilometriä Tranøyn eteläpuolelta löytyy Nobel-palkitun kirjailijan elämää esittelevä museo Hamsunsenteret.
Tranøyn maamerkki on parin kilometrin päässä kylän keskustasta sijaitseva komea majakka. Sen ravintolassa voi nauttia illallisen, mutta mikä parasta: Tranøyn majakassa voi myös yöpyä. Toki huoneet ovat varsin simppelit, mutta majakassa nukkuminen on elämys itsessään! Majakka sijaitsee pienellä luodolla jolle kulkee kävelysilta, joten auto pitää jättää parinsadan metrin päähän parkkipaikalle. Matkatavarat kulkevat hotelliin kätevästi kärryissä.
Skutvik – ilmainen lautta Lofooteille
Norjan kapein kohta – vai onko sittenkään?
Hammarøyn jälkeen pohjoista kohti jatkettaessa Salten muuttuu Ofooteiksi. Alue saa nimensä 78 kilometriä pitkän Ofotvuonon mukaan. Sitä ennen ylitetään toinen suuri vuono Tysfjorden, jonka sivuvuonon, kohti Ruotsia kurottavan Hellmofjordenin, pohjukkaa pidetään Manner-Norjan kapeimpana kohtana. Vuonon perällä olevaan Hellmobotniin pääsee vain veneellä (tai monen päivän vaelluksella). Pikkukylästä on Ruotsin rajalle linnuntietä vain kuusi kilometriä (tarkasti ottaen 6330 metriä).
Pilkunviilaaja tosin huomauttaa, että Varanginvuonon eteläpuolella, lähellä Storskogin raja-asemaa, on Bøkfjorden-vuonon pohjukasta Venäjän rajalle vain puolitoista kilometriä (1580 metriä). Jos siis haluaa vierailla Norjan oikeasti kapeimmassa kohdassa, kannattaa suunnata kohti Kirkkoniemeä!
Stetinden – Norjan kansallisvuori
Pyramidimainen, terävähuippuinen Stetinden valittiin Norjan kansallisvuoreksi vuonna 2002. Se kohoaa aivan maantie 827:n vieressä noin 80 kilometriä Narvikista lounaaseen. Etelästä päin saavuttaessa, juuri ennen kuin tie sukeltaa vuoren syövereihin menevään vajaan kolmen kilometrin mittaiseen tunneliin, on levähdyspaikka josta on hieno näkymä 1392 metriä korkealle vuorelle.
Stetindenille – tai ainakin sen huippuharjanteelle (Halls Fortopp) 1314 metrin korkeuteen – voi kiivetä. Kyseessä on rankka ja haastava nousu, joka ei todellakaan sovi kenelle tahansa.
Narvik – sotahistoriaa
15 kilometriä Narvikin eteläpuolella, E6:n varrella on monumentti vuonna 1940 käydyn Narvikin taistelun muistoksi. Norjan historian suurimmassa meritaistelussa brittilaivasto tuhosi 10 saksalaista hävittäjää ja kaksi sukellusvenettä. Jos sotahistoria kiinnostaa, kannattaa poiketa Narvikin sotamuseoon.
E6 kulkee Narvikin keskustan läpi. Kaupungin paras nähtävyys on Fjellheisen-gondolihissi, jonka kyydissä pääsee 656 metrin korkeudella merenpinnasta olevalle näköalatasanteelle. Paikasta löytyy myös ravintola.
Narvikissa on myös hiihtokeskus, jonka hissien vieressä on uudenkarhea hotelli Basecamp Narvik. Kesäisin paikka on erinomainen tukikohta patikointiin ja maastopyöräilyyn.
Ruotsin puolelta Kiirunasta Narvikiin kulkee rautatie, joka 1900-luvun alussa rakennettiin rautamalmin kuljettamista varten. Nykyään Norjan puolella 37 kilometrin mittaista Narvik-Bjørnfell -väliä liikennöi Ofotbanen, joka tunnetaan myös nimellä Arktinen juna. Matkasta saa kaiken irti, kun lataa puhelimeen Voice of Norway -opassovelluksen, joka kertoo matkan varrella olevista historiallisista paikoista.
Jos haluaa reippailla oikein kunnolla, Ruotsin rajalta voi vaeltaa 16 kilometrin matkan Rombaken-vuonon rannalle. Rallarveien on historiallinen reitti, jota käyttivät rautatien rakentajat aikoinaan. Tämän vaelluksen jälkeen voi kehaista, että on kirjaimellisesti kävellyt Norjan halki!
Muutama kilometri Narvikin pohjoispuolella E6 jatkaa kohti pohjoista. Itään haarautuu E10, joka vie 33 kilometrin päässä olevalle Ruotsin rajalle Riksgränseniin ja edelleen Abiskoon, Kiirunaan ja Kalix-joelle, josta on enää lyhyt matka Haaparannan kautta Tornioon.
Omalla autolla Saltstraumeniin
Oma auto on paras tapa matkustaa Norjan rannikolle. Lyhin reitti Saltstraumeniin kulkee Vaasasta lautalla Uumajaan, mutta nopeampaa ja edullisempaa on ajaa Tornion kautta.
Pohjois-Ruotsin halki hurauttaa vain muutamassa tunnissa, mutta kalamiesten kannattaa pysähtyä päiväksi tai kahdeksi puolimatkassa olevan Arjeplogin erinomaisille harjus- ja taimenvesille. Vain muutaman euron arvoiset kalaluvat voi ostaa netistä etukäteen. Harjukselle toimii uistimista parhaiten puna-musta Bete Lotto, perhoista maistuvin on Red Tag.
Lue lisää: Ruotsin Lappi – Pohjois-Ruotsin parhaat matkakohteet
Ruotsin ja Norjan rajalla (erittäin hyväkuntoinen) maantie nousee tunturiylängölle, ja maisemat muuttuvat todella jylhiksi. Matkaan kannattaa varata tarpeeksi aikaa valokuvapysähdyksiä varten. Heti rajan jälkeen mutkainen tie seurailee huikeaa rotkolaaksoa, jonka pohjalla kohisee koski. Omaa rauhaa kaipaavalle täältä löytyy erinomainen mökkikylä Visit Junkerdal.
Rotkolaakson jälkeen saavutaan Norjan halki kulkevalle E6-valtatielle. Melkein heti tien oikealla puolella, Storfjordin kylässä, on Nordland Nationalpark Center. Paikkaan kannattaa pysähtyä jo rakennuksen komean ulkomuodon vuoksi. Sisältä löytyy Nordlandin läänin kansallispuistojen luontoa ja paikallista saamelaisten kulttuuria esittelevä vierailukeskus sekä taidegalleria.
Saltstraumeniin mentäessä kannattaa oikaista tien numero 812 kautta. Pikkutien tunturiniittymaisemat ovat kauniimmat kuin vilkkaalla E6-valtatiellä – mutta varo tien pientareella (tai jopa keskellä tietä) nukkuvia lampaita!
Tietulleja osuu matkan varrelle vain Bodøn lähellä. Liikennekamera kuvaa auton, ja muutaman euron lasku tulee postissa kuukausien päästä. Jos haluaa laskun nopeammin ja suoraan omaan sähköpostiin (tai automaattisen veloituksen luottokortilta), voi rekisteröityä ennen matkaa (tai heti matkan jälkeen) Epass24-järjestelmään, joka vastaa Norjan ja Ruotsin tiemaksujen maksuilmoituksista.
Tyypillinen tietullimaksu on 2-4 euroa. Saltsraumenin ja Bodøn välillä on kokonaiset kolme tietullia, joten montaa kertaa päivässä ei kannata ajella edestakaisin!
Ruotsiin tai Norjaan ei vaadita erillistä liikennevakuutusta tai Green Cardia. Pärjäät samoilla papereilla kuin Suomessa.
Lue lisää: Omalla autolla Norjaan
Tarvitaanko Norjassa käteistä?
Meidän matkallamme aivan kaiken – jopa Bodøn keskustan pysäköintimaksut – pystyi maksamaan kortilla. Ainoa poikkeus oli Langsand-rannan huoltorakennuksessa oleva suihku, jonka käyttämiseen olisi pitänyt varata 10 kruunun kolikoita. Mukana oli – tietysti – ainoastaan seteleitä!
Lue lisää:
Helgeland – upea autoreissun kohde Pohjois-Norjassa
Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
