Kalastaminen Norjassa – vinkit ja kokemukset

Kalareissulla voi saada vaikka vauraan turskan. Kuva: Yaroslava Troynich

Haaveiletko syvänmerenkalastuksesta? Kalastusmatka kaukaisiin etelän maihin maksaa maltaita – mutta pohjoisessa naapurimaassamme isoja vonkaleita pääsee narraamaan yllättävän edullisesti!

Ruijanpaltaan pyyntireissu Jäämerelle voi olla jännittävä kerran elämässä -kokemus. Todennäköisempää kuitenkin on, että Pohjois-Norjan maisemiin ja kaloihin jää itse koukkuun niin pahasti, että Jäämerelle on palattava yhä uudestaan ja uudestaan.

Tämän artikkelin kirjoittaja Ville Palonen on kalastanut Norjassa Saltstraumenissa, Tosbotnissa, Lofooteilla, Varanginvuonolla sekä Finnmarkin rannoilla ja sisämaan koskilla.

Rannalta kalastaminen Norjassa

Liukkailla rantakallioilla pitää liikkua varovaisesti. Kuva: Ville Palonen

Norjassa ei vaadita lupaa meressä kalastamiseen. Saat virvelöidä rannalta käytännössä missä tahansa, paitsi lohijokien suistoissa.

Ihan jokaisesta rannasta ei tule saalista. Parhaita paikkoja ovat mahdollisimman syvät rannat, jotka tunnistaa jyrkistä rantakallioista. Myös siltojen alla, jossa on voimakas vuorovesivirtaus, on yleensä runsaasti kalaa. Malliesimerkki hyvästä rantakalastuspaikasta on Bodøn lähellä sijaitseva Saltstraumen, josta kerrotaan tarkemmin tämän sivun lopussa.

Rannalta kalastaessa pitää varoa liukkaita rantakiviä ja korkeita aaltoja. Pahimmillaan kapeissa salmissa kohiseva vuorovesi virtaa kosken lailla. Kylmään veteen putoaminen voi olla kohtalokasta.

Liukkaat rantakivet ja kova vuorovesivirta ovat vaarallinen yhdistelmä. Paukkuliivit eivät ole yhtään hullumpi idea! Lintukallio, Finnmark, Norja. Kuva: Ville Palonen

Parasta aikaa rannalta kalastamiseen on nousuveden aika. Tarkasta netistä vuorovesitaulukot, ja saavu kalapaikalle 2-3 tuntia ennen korkeinta nousuvettä. Kun vesi on korkeimmillaan, syönti loppuu usein kuin seinään.

Hyvä rantakalastuspaikka Jäämerellä

Lintukalliolla riittää vilinää. Suurin osa kalamiehistä on suomalaisia. Finnmark, Norja. Kuva: Ville Palonen

Esimerkki hyvästä (ja supersuositusta) merikalastuspaikasta Jäämerellä on Varanginvuonon pohjoisrannalla Mortensnesin vieressä sijaitseva Fugleberget eli Lintukallio. Autolla pääsee muutaman sadan metrin päähän, ja pystysuoran rantakallion juurelle vie hyvin merkitty polku. Alhaalla on tasainen ”hylly”, jonne mahtuu helposti ainakin tusinan verran kalastajia. Jalkojen juuressa jyrkänne jatkuu aaltojen alle 30 metrin syvyyteen.

Kun seitiparvi ui ohi, jokaisen kalastajan vapa taipuu mutkalle. Paikalla on lähinnä suomalaisia kalastajia. Normaali saalis on kilon tai kahden kokoinen seiti, jollaisia saattaa saada parin tunnin aikana ison säkillisen – ota mukaan kylmälaukku!

Varanginvuonon etelärannalta löytyy suomalaiskylä Pykeija, josta voi vuokrata veneen.

Lue lisää: Kalastaminen Pykeijassa

Välineet Norjan merikalastukseen

Muutaman kilon painoinen seiti saa hymyn huulille. Kuva: Ville Palonen

Uistin pitää saada mahdollisimman lähelle pohjaa, rannaltakin virvelöidessä ainakin 10-20 metrin syvyyteen. Siksi suomalaiselle mökkijärvelle sopivat tavalliset virvelisetit voi unohtaa. Norjan rannoille kelpaavat kalastusvälineet saa muutamalla kympillä esimerkiksi Motonetistä tai Biltemasta. Aivan halvinta mallia ei kannata ostaa – Bilteman ”yhdistelmävapa” napsahti poikki jo toisena kalastuspäivänä!

Norjassa kalastamiseen tarvitaan tukeva vapa, jolla voi heittää 60-100 -grammaista turskapilkkiä (stingsilda). Siiman kannattaa olla vahvaa kuitusiimaa (0,30), sillä uistin takertuu helposti pohjan rakkoleviin.

Usein turskapilkin eteen laitetaan muutaman koukun mustekalalitka. Usko tai älä, seitiparven osuessa kohdalle tupla- tai jopa triplatärppi on peruskauraa! Rantakalastajan yleisintä saalista ovat turska ja seiti – molemmat kertakaikkiaan loistavia ruokakaloja varsinkin tuoreina.

Haavin sijaan monet kalamiehet käyttävät nostokoukkua, sillä saalis voi olla yllättävän kookas! Veneestä kalastaessa myös Boga Grip on osoittautunut käteväksi kapistukseksi.

Muista huuhdella kalastusvälineet, jotta suolavesi ei ruostuta niitä. Jos juoksevaa vettä ei ole tarjolla, kaada edes pari desiä juomavettä kelan koneistoon.

Tullimääräysten mukaan Norjasta saa viedä ulkomaille enintään 10 kiloa (fileoitua) kalaa. Älä ahnehdi – kalakannat eivät ole ehtymättömiä edes Norjassa.

Veneestä kalastaminen Norjassa

Isommasta veneestä voi pilkkiä vaikka tuolissa istuskellen. Kuva: Ville Palonen

Syvissä vesissä suuret kalat – tämä sanonta pitää täysin paikkansa Norjassa. Suurimmat saaliit saadaan veneestä käsin pilkkien eli juksaamalla. 10-20 -kiloisen turskan lisäksi vieheeseen voi iskeä jopa satakiloinen ruijanpallas!

Juksatessa välineet ovat pari pykälää tukevampia kuin rannalta virvelöidessä. Painavimmat turskapilkit ovat kilon painoisia. Tyypillisin viehe on mustekalalitkalla varustettu 200-500 gramman painoinen pilkki.

Viehe pudotetaan pohjaan (30-100 metriä), kelataan hiukan ylöspäin, ja sitten aletaan vedellä vapaa rauhalliseen tahtiin ylös-alas. Usein välivedessä saalistavat kilon-parin kokoisten seitien parvet ovat niin ahneita, ettei syötti pääse edes pohjassa vaanivien isomusten luo.

Ruijanpallasta kalastetaan usein jättimäisillä jigeillä (tai syöttikalalla) 10-30 metriä syvistä hiekkapohjaisista salmista.

Kissakalan eli merikissan (sea wolf, steinbiter) voi saada myös rannalta virvelöidessä. Kuva: Ville Palonen

Kissakala eli merikissa (sea wolf, steinbiter) on hurja terävähampainen peto, joka elää pohjan tuntumassa syvissä vesissä. Yleensä syöttinä käytetään turskapilkin koukkuun kiinnitettyä kalanpalaa, jota kolistellaan pohjan kivikkoa pitkin. Veneestä kalastaessa kulta-ruskea (iso) kalajigi toimii tappavasti, tarpeeksi jyrkältä rannalta merikissan voi saada syöttiongella eli laittamalla 100-200g painon yläpuolelle sivutapsiin kalanpalan koukkuun. Ulkonäöstään huolimatta merikissa on erinomaisen herkullinen ruokakala, ja jopa tuoksuu hyvälle!

Kalaretkien järjestäjät ja veneen vuokraaminen Norjassa

Saltstraumen Bryggen vuokraveneitä. Kuva: Ville Palonen

Saltstraumenin salmi Bodøn lähellä tunnetaan yhdestä maailman voimakkaimmista vuorovesivirroista. Korkealta sillalta katsoessa salmen vesi suorastaan kiehuu valtavina pyörteinä. Kova virtaus tarkoittaa kalaisia vesiä, mutta myös hiukan haastavia olosuhteita. Rannalta kalastaessa on oltava erityisen varovainen, ja veneelläkin pitää liikkua kieli keskellä suuta – pelastuspuku on suositeltava turvavaruste.

Saltstraumen Brygge on kalastuskeskus, josta löytyy majatalo, venevuokraamo, perkuuvaja ja kalastusvälinekauppa. Pluscamp Saltstraumen on aivan sillan kupeessa oleva suurehko ja hyvinvarusteltu leirintäalue, josta löytyy kunnollinen perkuuhuone ja iso pakastinhuone fileoiduille kaloille.

Lue lisää: Rannalta kalastaminen Saltstraumenissa

Veneellä kalastaessa voi saada vaikka vauraan turskan. Kuva: Yara Troynich

Muutama sata kilometriä Bodøstä etelään löytyy hyvä kalapaikka: Tosbotn Camping & Cottages vuokraa edullisia pikkumökkejä ja simppeleitä (mutta kalastukseen hyvin sopivia) veneitä. Mökin ja moottoriveneen saa yhteishintaan 100e/vrk. Vuono on kapea mutta satoja metrejä syvä, joten kalastamaan pääsee tuulisellakin säällä.

Lue lisää: Kalastus Tosbotnissa

Lofooteilla myös sunnuntaikalastaja pääsee pilkkimään veneestä. Paikalliset ammattikalastajat järjestävät kesäisin noin kolmen tunnin mittaisia ryhmäreissuja (6-12 henkeä), joilla ehditään kalastaa parin tunnin ajan. Tällainen reissu maksaa 50-60 euroa per henkilö – hintaan sisältyvät yksinkertaiset kalavehkeet sekä saaliin perkaus ja fileointi. Kaupan päälle saattaa nähdä vuonossa saalistavia miekkavalaita!

Ammattikalastaja Børje Iversen järjestää kesäisin kalareissuja Lofooteilla. Paluumatkalla kotisatamaan on aikaa perata kymmenien kilojen saalis. Kuva: Ville Palonen

Erittäin suositeltava paikka kalastusretken järjestämiseen on Ballstadissa sijaitseva Sjøstrand Rorbuer. Paikassa voi majoittua perinteisissä rørbu-kalastajamökeissä, tai pihassa oman teltan tai asuntoauton kanssa. Suihku, pyykkikone ja grillikatos ovat myös telttailijoiden käytössä. Omistaja, ammattikalastaja Børje Iversen, järjestää kesäisin kalareissuja kahdesti päivässä.

Lue lisää: Kalastusretki Lofooteilla

Finnmarkissa on useita kalastusoperaattoreita, joilta voi vuokrata mökin, veneen ja kalastusvälineet. Satunnaisia vuokraveneitä (50-100€ per päivä) kannattaa tiedustella mistä tahansa majoituksesta tai leirintäalueelta. Yksi suomalaisten suosimista kalapaikoista on Pykeija, josta 2-3 hengen moottoriveneen voi vuokrata alle sadalla eurolla per päivä.

Kuningasravun kalastaminen Jäämerellä

Varanginvuonon alueella voi osallistua myös kuningasrapusafarille.

Kuningasrapu on Venäjän puolelta levinnyt vieraslaji. Tyypillinen koko on 3-4 kiloa, mutta otus voi kasvaa yli 10 kilon painoiseksi – saksien väli voi olla huimat kaksi metriä!

Jos haluat napata kuningasravun virvelillä, toimi näin: kiinnitä siiman päähän paino ja syötiksi kalapaloja. Kiedo ympärille paksusta siimasta kunnollinen harakanpesä-sykerö. Heitä veteen ja odota, että kuningasrapu sotkeutuu saksistaan kiinni siimasotkuun.

Mutta varoituksen sana: kuningasrapujen onkiminen omin päin on lain mukaan kiellettyä, joten touhusta voi pahimmassa tapauksessa napsahtaa kova sakko!

Norjan merikalojen fileointi

Turskat ja seitit (ruijanpaltaasta puhumattakaan) kannattaa perata eri tavalla kuin kotimaan hauet ja ahvenet. Kalan vatsaa ei avata laisinkaan, vaan selkään tehdään viilto, jonka kautta fileen saa irti paikkoja sotkematta (turskan ja seitin vatsan sisältö on iljettävää kuraa). Tutustu tekniikkaan etukäteen katsomalla YouTuben opetusvideoita.

Merikissan voi perata normaalisti. Fileoinnin sijaan kala kannattaa leikata muutaman sentin paksuisiksi ”medaljongeiksi”, jotka paistetaan nahkoineen päivineen.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi