Lyngen – Pohjois-Norjan Alpeilla odottavat upeat vuoristomaisemat

Blåvatnet on Lyngenin huikein (ja suosituin) patikointikohde. Kävely parkkipaikalta järvelle kestää kaksi tuntia. Kuva: Ville Palonen

Pohjois-Norjassa sijaitseva Lyngen tunnetaan mahtavista vuoristaan. Minne tahansa ilmansuuntaan katsookin, hallitsevat maisemaa jylhät ja lumiset vuorenhuiput.

Upeimmillaan huiput ovat Lyngenvuonon (Lyngenfjord, suomeksi Yykeänmuotka tai Yykeänvuono) länsipuolella olevalla Lyngenin niemimaalla, jonka kruunu on terävähuippuinen Lyngen Alps -vuoriryhmä (norjaksi Lyngsalpan).

Lyngenin niemimaan vuoret ovat jylhiä. Kuva: HildaWeges Photography / Shutterstock

Lyngenin villi luonto tarjoaa huikean määrän ulkoilumahdollisuuksia: kesällä vuoristossa voi vaeltaa ja maastopyöräillä, talvella lasketella ja jääkiipeillä.

Lyngenvuono on kuuluisa rikkaista kalavesistään – saalista tulee rannaltakin, mutta tietysti isommat kalat napataan veneestä käsin. Kalastusretkiä ja vuokraveneitä tarjoavat muun muassa Koppangen Brygger ja Svensby Turcenter. Majoitus ja etenkin vene kannattaa varata hyvissä ajoin, jopa useampi kuukausi etukäteen.

Toki Lyngenin maisemista nauttii myös rennolla autoreissulla. Lyngenin niemimaa on vain parin tunnin ajomatkan päässä Kilpisjärveltä, ja vuonon rantaan Skibotniin ajaa alle tunnissa. Oman kokemuksen perusteella automatkaa kannattaa jatkaa ennemmin länteen (Tromssa) kuin itään (Alta), sillä Tromssan ympäristössä vuonoista kohoavat vuoret ovat selvästi komeampia kuin Finnmarkin matalammat tunturit.

Mutta muista: Pohjois-Norjan alppimaisimmat maisemat löytyvät nimenomaan Lyngenistä!

Lyngenin kulttuurinähtävyyksiä ovat pohjoisten kansojen keskus, maailman pohjoisin viskitislaamo, sekä hylätty NATO-tukikohta.

Liikkuminen Lyngenissä

Lyngen, Pohjois-Norja. Kuva: Ville Palonen

Lyngenvuonon itärannan suurimpia kyliä ovat Skibotn (Yykeänperä) sekä ja Olderdalen. Niemimaalla on vain pikkukyliä, joista Lyngseidetistä (Yykeänmuotka) sentään löytyy kunnollinen ruokakauppa. Lyngenin niemimaan ainoa leirintäalue, Svensby Turcenter, löytyy länsirannikolta Svensbyn pikkukylästä, josta pääsee autolautalla vuonon yli kohti Tromssaa.

Kylät eri puolilla vuonoa ovat kaukana toisistaan, joten kätevin kulkupeli on oma auto. Usein vuonon toiselle puolelle on nopeinta – ja edullisinta – matkustaa autolautalla, joita kulkee useita kertoja päivässä myös hiljaisempina aikoina. Tyypillinen lauttamatka maksaa alle 20 euroa (sis. henkilöauto + matkustajat). Liput maksetaan kortilla laivaan jonottaessa. Lyngenissä ei ole pitkiä tunneleita tai tietulleja.

Lyngstuva – Lyngenin helpoin patikointireitti

Lyngstuva on pikkumökki Lyngenin niemimaan pohjoiskärjessä sijaitsevan majakan vieressä. Kolmen kilometrin kävely parkkipaikalta kestää alle tunnin. Kuva: Ville Palonen

Lyngenin suosituin ja helpoin vaelluspolku on aivan niemimaan pohjoiskärjessä. Reitti on helppo ja sopii koko perheelle.

Lyngstuvasta löytyy muutaman metrin korkuinen pikkumajakka sekä punainen mökki, jossa voi pitää evästauon ja jopa yöpyä maksutta. Mökin lähellä on lähde, josta saa juomavettä.

Kävelymatkaa parkkipaikalta Lyngstuvalle tulee noin 3 kilometriä (korkeuseroa yhteensä vain 50 metriä). Kävely yhteen suuntaan kestää vajaan tunnin, ja sopii koko perheelle. Matkalla voi bongata laiduntavia lampaita ja poroja. Polun varrella on laavu ja nuotiopaikka, jossa voi paistaa eväsmakkarat. Ota mukaan omat polttopuut, sillä laavulle on lyhyt matka parkkipaikalta.

Blåvatnet – Lyngenin paras patikointireitti

Blåvatnet on Lyngenin huikein (ja suosituin) patikointikohde. Kävely parkkipaikalta järvelle kestää kaksi tuntia. Kuva: Ville Palonen

Lyngenin upein patikointikohde on käsittämättömän kirkas Blåvatnet-järvi. ”Sininen järvi” (Blåvatnet/Blåvannet/Blåisvatnet, englanniksi Blue Lake) on varsinainen luonnonihme, jonka ihailuun kannattaa varata tarpeeksi aikaa – tämä on vähintään puolen päivän retki.

Lähtöpaikan löytää laittamalla Googlen karttaohjelmaan hakusanaksi Blåvatnet trailhead. Asfalttitien varressa oleva suuri parkkipaikka on maksullinen, ja siltä löytyvät vessat ja kioski. Parkkipaikalla on myös tusinan verran sähköauton latauspisteitä.

Parkkipaikan vieressä on monta hyvää telttapaikkaa tunturikoivujen lomassa. Lähellä virtaa kirkas tunturipuro, josta saa vettä ruoanlaittoa varten. Tämä on eräs Lyngenin parhaista epävirallisista telttailupaikoista – vahva suositus! Alueella on nuotiopaikkoja, mutta mikäli sytytät tulet, olethan erittäin varovainen. Vastuullinen retkeilijä kokkaa ruokansa mieluummin retkikeittimellä, ja fiilistelee leirinuotion ääressä jossain merenrannassa, missä maastopalovaaraa ei ole.

Vaellus Blåvatnet-järvelle kestää pari tuntia (4 kilometriä yhteen suuntaan, korkeuseroa/nousua 200 metriä). Polku on melko kivikkoinen, ja lopussa suorastaan viheliäistä (mutta kaunista) rakkakivikkoa, joten sandaaleilla tai muilla kevyillä kengillä ei kannata lähteä matkaan. Myös koiranomistajien on syytä pohtia etukäteen, millaista maastoa turren tassut kestävät.

Pakkaa reppuun juomaa ja evästä, sekä pyyhe ja uikkarit. Hikisen nousun jälkeen pulahdus jäätiköltä virtaavaan hyiseen veteen saattaa houkuttaa, mutta emme suosittele naku-uintia, sillä paikka on (syystäkin) kovin suosittu. Vaikka et uskaltautuisi kylmään veteen, bongaile rantakivellä istuessa pikkuruisia taimenenpoikasia – uskomatonta, että näinkin karussa järvessä on elämää!

Valokuvien puolesta (myöhäinen) iltapäivä lienee parasta aikaa, mutta itse nautimme täysin rinnoin aurinkoisesta aamupäivästä: muita ulkoilijoita alkoi ilmaantua sankoin joukoin vasta paluumatkallamme lounasaikaan. Paluumatka on vain hiukan nopeampi kuin nousu, sillä kivikossa pitää kulkea varovaisesti myös alamäkeen.

Blåvatnetin parkkipaikalta voi tehdä myös lyhyemmän kävelyn Aspevatnet-järvelle (yhteensä vain 2 kilometriä).

Rottenvikvatnet ja Rottenvikfossen

Rottenvikvatnet Lyngen
Rottenvikvatnet, Lyngen. Kuva: Ville Palonen

Vaihtoehto Blåvatnetille on toinen turkoosi vuoristojärvi, Rottenvikvatnet. Lyngseidetin lähellä olevan järven etuja Blåvatnetiin verrattuna ovat lyhyempi etäisyys Kilpisjärveltä (jos piipahtaa Norjassa vain päiväretkellä) sekä ruuhkattomampi polku.

Vaikka reitti järvelle on lyhyempi kuin Blåvatnet-vaellus – alle kolme kilometriä yhteen suuntaan – se on aivan sairaan jyrkkä. Korkeuseroa kertyy nelisensataa metriä! Jos omistat vaellussauvat, ota ne mukaan.

Jos ei jaksa kiivetä Rottenvikvatnet-järvelle asti, samalta parkkipaikalta alkaa runsaan kilometrin mittainen helppo reitti Rottenvikfossen-vesiputoukselle.

Muita Lyngenin kehuttuja patikointikohteita ovat muun muassa Steindalsbreen-jäätikkö sekä Rørnestinden-huippu (1041 metriä merenpinnan yläpuolella).

Lyngen talvella – vapaalaskua ja revontulia

Lyngen on vapaalaskijoiden pohjoinen paratiisi. Kuva: Piotr Snigorski / Shutterstock

Lyngen on todella seikkailullinen talvikohde, jossa on helppo vuokrata talviurheiluvälineitä kuten suksia ja lumikenkiä. Hiihtokeskuksia ei ole (Lyngseidetistä löytyy pikkuinen hiihtohissi), vaan homman nimi on vapaalasku: kävellen ylös, puuterilumessa laskien alas!

Ennen kuin tähän leikkiin ryhtyy, pitää ensin opetella turvallisuusasiat: Norjan jyrkillä vuorilla lumivyöry on todellinen vaara, jonka kanssa ei ole leikkimistä. Harjoittele lumivyörypiipparin käyttö ja tarkista etukäteen myös matkavakuutuksen ehdot.

Normaalisti laskukausi kestää joulukuusta touko-kesäkuulle saakka.

Kevättalvella Lyngen (ja koko Tromssan seutu) on erinomainen paikka bongata revontulia. Kuljit mihin tahansa pois katuvalojen valosaasteesta, hehkuvat tähtitaivaalla lähes varmasti kirkkaan vihreät valojuovat, bivrost, jotka vanhan viikinkitarun mukaan näyttivät jumalten reitin taivaalla. Sana bivrost tarkoittaa revontulia ja on viikinkien muinaisnorjalainen nimitys taivaan upealle valoilmiölle.

Taataksesi parhaimman valoshow’n voit myös varata retken revontulijahtiin, jossa kokenut opas selvittää sääolosuhteet ja parhaimman revontulinäkymän juuri kyseiselle illalle. Revontulijahdin lisäksi retkillä pääsee kuulemaan paikallista historiaa ja muinaisia viikinkitarinoita Lyngenfjordin alueelta.

Lyngenissä järjestetään päivittäin erilaisia ulkoiluretkiä, kuten koiravaljakkoajoa ja jääkiipeilyä. Lue lisää Lyngenin retkistä.

Maailman pohjoisin viskitislaamo Aurora Spirit ja hylätty NATO-tukikohta

Revontulista inspiraationsa saanutta Bivrost-viinaa valmistaa maailman pohjoisin viskitislaamo Aurora Spirit, joka sijaitsee vain kymmenen kilometrin päässä Lyngseidetin keskustasta.

Tislaamon lisäksi rakennuksessa on upea ravintola, joka kunnioittaa sisustuksellaan ja tarjonnallaan paikallista muinaishistoriaa ja alkuperäisväestöjä. Tislaamossa järjestetään päivittäin tuotteiden maistelutilaisuuksia sekä esitellään juomien valmistusprosessia.

Tislaamolla vierailu on paljon muutakin kuin viskiä ja votkaa – alueella on toisen maailman sodan aikana toiminut saksalaisten tukikohta, joka sai jatkokäyttöä kylmän sodan aikana norjalaisten NATO-tukikohtana. Viimeisen sotilaan lähdettyä paikka on jätetty ennalleen, ja esimerkiksi bunkkerista löytyvä lokikirja on edelleen vierailijoiden luettavissa.

Tislaamon yhteydessä toimii huippuarvosanat saanut Aurora Fjord Cabins, jonka moderneista mökeistä on upea merinäköala. Kesäisin omasta ikkunasta voi bongailla pyöriäisiä, talvella revontulia.

Lyngseidetin kehutuin majapaikka on Magic Mountain Lodge. Majatalon sijainti on erinomainen: ruokakauppaan ja lauttaterminaaliin on vain lyhyt kävelymatka. Kylästä löytyy myös edullisempi Lyngseidet Gjestegård sekä muutama vuokrahuoneisto.

Pohjoisten kansojen museo ja alkuperäiskansojen festivaali

Ruohokatot ovat osa Pohjois-Norjan arkkitehtuuriperinnettä. Kuva: Yaroslava Troynich

Saamelaista kulttuuria Lyngenissä tuo esille Manndalenissa sijaitseva pohjoisten kansojen museo (Center of Northern Peoples), joka on omistettu saamelaista kulttuuria edustaville näyttelyille ja tapahtumille. Museossa voi tutustua alueen saamelaishistoriaan historiallisesta ja poliittisesta näkökulmasta.

Heinäkuussa museon alueella juhlitaan alkuperäiskansojen festivaalia Riddu Riddu’a, jonne saapuu vierailijoita ja esiintyjiä ympäri maailmaa – vieraina on ollut esimerkiksi Australian aboriginaaleja.

Manndalenissa varsinaista deluxe-majoitusta tarjoaa Manndalen Sjøbuer. Paikka sopii myös tukikohdaksi, jos suunnittelee päiväretkeä Gorsan kanjonia katsomaan.

Gorsabrua – huimaava vesiputous

gorsabrua vesiputous
Gorsabrua on kävelysilta, jolta käsin voi ihailla Gorsan kanjoniin syöksyvää vesiputousta. Kuva: Ville Palonen

Lyngenvuonosta eroavan Kaivuonon (Kåfjorden) pohjukasta, Birtavarren (Pirttivaara) kylästä, lähtee kuoppainen tie kohti vuoristoylänköä. Siellä odottaa Pohjois-Euroopan syvin kanjoni Gorsa, jota pääsee ihailemaan huimaavan korkealta sillalta.

Birtavarren kylän jälkeen asfaltti muuttuu soratieksi, jonka keskellä tietä makailevat lampaat hidastavat vauhtia. Noin 10 kilometrin matelun jälkeen saavutaan sillalle, jonka yli ei suurimmilla asuntoautoilla ole asiaa. Tavallisella henkilöautolla voi kuitenkin jatkaa serpentiinitietä vielä kilometrin verran parkkipaikalle, josta alkaa merkitty polku kohti Gorsabruaa eli Gorsan kanjonin yli rakennettua terässiltaa.

Vuonna 2023 aiemmin hyvin kuoppainen maantie kunnostettiin, ja tämän vuoksi tienkäyttäjiä odottaa maksullinen pysäköintipaikka. Parkkimaksu hoidetaan kännykällä EasyPark-sovelluksen kautta.

Polku on selkeä ja viettää menomatkalla hiukan alamäkeen. Sillalle on matkaa parkkipaikalta hiukan alle kaksi kilometriä. Perillä näkymä on huikea: aivan sillan vieressä alas 150 metrin syvyiseen kapeaan kanjoniin syöksyy kohiseva vesiputous. Kanjonin pohjaa ei näy, sillä sen peittää vesimassojen nostama sumupilvi.

Gorsabrua on täysin turvallinen nähtävyys, kunhan pitää huolta pikkulapsista ja lemmikeistä. Aikuinen ihminen ei voi sillalta pudota, paitsi tarkoituksella: kesäaikaan lauantaisin sillalla järjestetään benji-hyppyjä! Hyppy maksaa noin 100 euroa ja pitää varata etukäteen.

Jos Gorsan kanjonissa haluaa kävellä pidemmän lenkin, auton voi jättää alaparkkipaikalle ja patikoida Gorsabrualle Ankerlian historiallisten kaivosten kautta. Rengasreitille tulee matkaa 8-9 kilometriä.

Vaellus Haltille Norjan puolelta

Kun jatkaa Gorsabruan ohi 15 kilometriä, tie päättyy Guolasjärven parkkipaikalle. Täältä alkaa vaellusreitti Haltille. Suomen puolelta Kilpisjärveltä vaellus Haltille kestää noin viikon, mutta Norjan puolelta tunturin voi huiputtaa yhdessä päivässä.

Merkitty reitti vie Haltin korkeimmalle huipulle (Haltitoppen, 1361 metriä). Suomen korkein kohta (1324 metriä) sijaitsee Haltin rinteellä parin kilometrin päässä.

Vaelluksen pituus on noin 14 kilometriä ja aikaa kannattaa varata 6 tuntia. Reitti on varsin vaativa, ja jyrkkä rinne paikoin suorastaan vaarallinen sateisella säällä. Hiekkatie Guolasjärvelle on yleensä lumen peitossa kesäkuun lopulle saakka.

Kulttuurikahvila Ruija

Skibotnissa sijaitseva kulttuurikahvila Ruija on mainio paikka kahvitauolle, kun saavut Suomesta Kilpisjärven kautta. Ruijan yhteydessä on myös saamen ja suomensukuisen kveenin kielen kielikeskus.

Kulttuurikahvilassa on esillä pohjoismaista designia, jota voi myös ostaa tuliaiseksi matkamuistomyymälästä.

Spåkenesin bunkkerit

Jos on automatkalla Skibotnista Altaan, kannattaa poiketa Lyngenvuonon itärannalla olevalle pienelle Spåkenesin niemelle. Siellä voi tutustua toisen maailmansodan aikaiseen saksalaisten rannikkotykistön asemapaikkaan. Jäljellä on bunkkereita, joista osaan pääsee sisälle.

Matka Lyngeniin

Etelä-Suomesta pääsee nopeimmin Lyngeniin lentämällä Tromssaan, ja jatkamalla matkaa vuokra-autolla tai bussilla. Lyngen sijaitsee noin kahden tunnin auto- ja lauttamatkan päässä Tromssasta, Pohjois-Norjan keskuksesta. Puoli tuntia kestävä lauttamatka (Breidvik-Svensby) maksaa noin 15 euroa.

Rovijokfossen on komea vesiputous Kilpisjärven ja Skibotnin välissä. Kuva: Ville Palonen

Omalla autolla Suomesta Lyngeniin ajetaan Kilpisjärven kautta. Ajomatkaa Kilpisjärveltä kertyy vain 2-3 tuntia, eikä matkalla ole lauttoja tai tietulleja. Heti Norjan rajan jälkeen (ennen Skibotnia) maisema on upea – kannattaa poiketa ihailemaan komeasti kohisevaa Rovijokfossen-vesiputousta.

Jos Lyngeniin saapuu idästä Altan suunnasta, kannattaa Lyngenvuono ylittää lautan kyydissä (Olderdalen-Lyngseidet).

Lue lisää: Omalla autolla Norjaan

Lyngenin hotellit ja majoitus

Lyngenin kylissä ei ole isoja hotelleja, vaan majoitusvaihtoehtoja ovat pikkuhotellit, majatalot, mökit ja vuokrahuoneistot. Niemimaalta löytyy yksi leirintäalue, ja Skibotnista toinen.

Erittäin kehuttu majapaikka on vapaalaskijoiden ja kiipeilijöiden suosima Magic Mountain Lodge, josta löytyy Lyngenin paras (ja ainoa?) after ski. Majatalon sijainti on erinomainen, Lyngseidetin (Yykeänmuotka) ruokakauppaan ja lauttaterminaaliin on lyhyt kävelymatka. Yhteiskeittiössä voi kokkailla omia ruokia, ja tynnyrisaunakin löytyy.

Lyngseidetin kylästä löytyy myös edullisempi Lyngseidet Gjestegård sekä muutama vuokrahuoneisto.

Hotellimaisempi vaihtoehto on niemimaan itärannikolla sijaitseva erinomainen Koppangen Brygger, joka järjestää kalastusretkiä, koiravaljakkoajeluita ja muita luontoelämyksiä.

Mökkimajoitusta – tai oikeastaan kyseessä on tunnelmallisella ruohokatolla koristeltu hirsihuvila – tarjoaa Lyngen ski- og fiskecamp, joka sopii etenkin isomman porukan tukikohdaksi. Paikassa on useampi makuuhuone ja varusteluun kuuluvat muun muassa poreamme ja kalastusvene.

Lyngenin niemimaan ainoa leirintäalue on länsirannikon Svensby Turcenter, josta löytyy niin vuokramökkejä kuin telttapaikkojakin. Paikan valttikortti on ihan passeli sauna, jonka käyttö sisältyy (myös telttapaikan) hintaan. Telttapaikka kahdelle hengelle maksaa saman kuin muuallakin Norjassa – eli 25 euroa – joten tämä on suorastaan erinomainen diili. Lautta kohti Tromssaa lähtee vain parin sadan metrin päästä leirintäalueesta. Svensby Turcenteristä voi myös vuokrata kalastusveneitä, mutta kesäaikaan varaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin.

Lyngenin kenties edullisin majoitus löytyy hiukan syrjästä, Lakselvbuktin pikkukylästä niemimaan eteläosasta. Northern Lights on kokonainen kaksikerroksinen talo, joka toimii hostellina. Huoneet ovat hävyttömän halpoja – itse pulitin kahden hengen huoneesta vain 40 euroa, ja paikalla oli parikin keskieurooppalaista reissaajaa jotka olivat maksaneet yhden hengen huoneistaan alle kolmekymppiä! Paikasta löytyi hyvin varusteltu keittiö, takalla varustettu olohuone, ja pyykinpesukone. Ainoa miinuspuoli oli vain yksi (!) vessa ja suihku.

Katso tarjoukset Lyngenin hotelleihin ja majataloihin.

Telttailu Lyngenissä

Kuten aiemmin mainittiin, Lyngenin parhaat epäviralliset telttapaikat löytyvät Blåvatnet-reitin parkkipaikan vierestä. Niemimaan rannoilla on sen verran asutusta, että yhdeksi yöksi leiripaikka saattaa löytyä – tai sitten ei.

Vaikka budjetti olisi tiukka, suosittelemme tukikohdaksi Svensby Turcenteriä, josta käsin on erittäin kätevää tehdä päiväretkiä.

Teksti: Henna-Mari Koski ja Ville Palonen

Lue lisää:

Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet

Tromssan saaret: Kvaløya, Ringvassøya ja Sommarøy

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

4 KOMMENTIT

  1. Oiskohan se mentävä nuil huudiloil ja tutustua ajan kanssa. nyt kun tiiselikin kallista. Ei pörssi kestä mahoton ajamista. kerkiäisi myös Kilpisjärven kauneudesta nauttia rauhassa.

  2. Kiinnostukseni heräsi Aurora Spirit tislaamoa sekä siellä olevaa ravintolaa kohtaan, mutta en löydä netistä mitään tietoa kyseisestä ravintolasta? Minkä niminen paikka, miten auki, millaista ruokaa? Onko kyseistä ravintolaa edes enää olemassa?

  3. Yksi varteenotettava vaihtoehto on matkustaa Norjaan matkailuautolla. ”Puskaparkkeja” sekä leirintäalueita löytyy hyvin ja yöpaikka kulkee kätevästi mukana.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi