Preikestolen eli ”Saarnastuoli” kuuluu Norjan upeimpien luonnonihmeiden joukkoon: se on satoja metrejä korkea kalliokieleke, jolta avautuu huikea näkymä vuonon yli. Jos vertailukohtaa pitäisi etsiä kotimaasta, mieleen juolahtaa Ukko-Koli – mikäli se olisi popsinut säkillisen steroideja.
Preikestolen on äärimmäisen suosittu retkikohde. Kauniina kesäpäivänä tasaisella kallionkielekkeellä voi istuskella samaan aikaan yli sata ihmistä. Kauden aikana vierailijoita voi olla jopa 150 000.
Preikestolenista on siis turha hakea luonnonrauhaa. Mutta jos etsii äärimmäistä näköalapaikkaa – sellaista, josta voi kurkistaa tyhjyyteen – on Saarnastuoli yksi Norjan parhaista ulkoilukohteista.
Preikestolenille on helppo mennä
Syitä suosioon on kaksi: Preikestolen on maailmanluokan luontokohde – eräs hulppeista maisemistaan tunnetun Norjan suosituimmista selfie-paikoista – ja kaiken lisäksi paikka on helposti tavoitettavissa.
Preikestolen sijaitsee eteläisessä Norjassa, 42 kilometrin pituisen Lysevuonon (Lysefjord) rannalla. Lähin suurempi kaupunki on Lahden kokoinen Stavanger, josta Preikestoleniin voi tehdä päiväretken omalla autolla tai julkisilla. Alhaalla parkkipaikan vieressä on mahdollista yöpyä Preikestolen BaseCamp -hostellissa.
Stavangerista kerrotaan tarkemmin tämän artikkelin lopussa.
Kuinka Preikestolenille kiivetään?
Vaellusreitti Preikestolen-kielekkeelle alkaa parkkipaikalta hostellin luota. Virallisesti polku on alle 4 kilometrin mittainen, mutta oma Suunto-kelloni tallensi yli 5 km kävelyä. Lyhyeltä kuulostavan matkan ei kannata antaa hämätä. Hostelli on noin 270 metrin korkeudella merenpinnasta ja kieleke 604 metrin korkeudella – eli nousua kertyy kokonaiset 330 metriä. Itse asiassa korkeuserometrejä kertyy noin 500, sillä toki polku kulkee välillä alaskin päin.
Nousu käy kuntoilusta kenelle tahansa. Huippukuntoinen vaeltaja harppoo ylös tunnissa, mutta minulta matkaan kului kaksi tuntia. Laskeutuminen kävi hieman joutuisammin, mutta polvet joutuivat koville – osa polun kivirappusista on hiukan liian korkeita lyhyelle vaeltajalle. Jos on vähänkin huonojalkainen, kannattaa harkita tarkasti kiipeämistä.
Reitti on hyvin merkitty, eikä eksymisen vaaraa ole. Polku on jyrkimmillään alussa. Ensimmäinen puolikas on lähes kokonaan metsässä kulkevia polkuja ja räjäytetyistä kivenlohkareista kasattuja portaita. Parin märän suoalueen yli on rakennettu pitkospuut.
Lenkkareillakin pärjää, mutta nilkkaa tukevat jalkineet ovat ehdottomasti turvallisemmat – varsinkin paluumatkalla, kun jalat ovat jo väsyneet.
Mitä ylemmäs päästään, sitä helpommaksi kiipeäminen muuttuu. Puolivälin jälkeen, kun polku alkaa muuttua tasaisemmaksi ja kiertää vuoren rinnettä, aukeavat ilmavat maisemat. Välillä mennään vähän alas ja takaisin ylös, mutta jyrkkiä mäkiä ei enää ole.
Matkalle osuu pari kirkasta lampea (joissa voi pulahtaa, jos malttaa pysähtyä), sekä ainoastaan hätätilanteisiin tarkoitettu kamiinalla varustettu päivätupa. Vessoja ei ole koko matkalla, mutta tuvan lähistöllä on isoja lohkareita, joiden taakse voi poiketa piiloon. Älä tee tarpeitasi tuvan tai polun lähelle!
Viimeinen kilometri on komeita maisemia. Aivan lopussa, kun päästään sileälle kalliolle, vieressä avautuu näkymä Lysevuonoon satoja metrejä korkean jyrkänteen reunalta.
Kauniilla säällä ruuhkaa voi olla kuin moottoritiellä. Kiivetessäni pilvipoutaisena kesäkuisena päivänä kuulin puhuttavan ainakin norjaa, suomea, saksaa, ranskaa, italiaa, espanjaa, englantia, ja muutamaa kieltä joita en varmuudella tunnistanut (urdu, kurdi, ukraina?).
Preikestolenilla näkee myös lapsia, mutta koska pikkulapsia joutuu nostelemaan ja kantamaan jyrkimmissä paikoissa – ja vahtimaan herkeämättä ylhäällä – ei paikka sovi aivan perheen pienimmille.
Preikestolen on huikea näköalapaikka
Ylhäällä ponnistelu palkitaan. Preikestolen eli ”saarnastuoli” on noin 25×25 metrin kokoinen tasainen kieleke, joka työntyy ulospäin lähes pystysuorasta kallioseinästä. Jos et ole varma pelkäätkö korkeita paikkoja, asia selviää viimeistään reunan yli kurkistaessa.
Ihmiset käyvät vuorotellen kuvauttamassa itsensä vain parin metrin päässä reunasta, jotta jyrkänteen koko käy selväksi. Parhaaseen kuvauspaikkaan jonotetaan, eli kaikki käyvät vuorollaan kielekkeen kulmalla.
Väenpaljoudessa kannattaa olla tarkkana, sillä ihmisten töniminen tällaisessa paikassa ei ole leikin asia! Preikestolenilla ei ole kaiteita, mutta kuin ihmeen kaupalla siellä ei ole tapahtunut vakavia onnettomuuksia (vuonna 2013 pudonneen espanjalaismiehen tapaus julistettiin lopulta itsemurhaksi).
Hurjimmat hyppivät kuvissaan tai istuvat kielekkeen reunalle fiilistelemään Saarnastuolin ilmavaa tunnelmaa. Tavalliselle tallaajalle riittää, kun ryömii varovasti vatsallaan reunalle ja kurkistaa alas syvyyksiin. Näky on pyörryttävä: vuonossa seilaa miniatyyrikokoisia turistikierroslaivoja, ja kotkakin liitelee majesteetillisesti alapuolella. Tuntuukohan pilvenpiirtäjän katolta kurkistaminen samalta?
Evästaukoa varten kannattaa pakata taukotakki, sillä kielekkeellä tuulee navakasti eikä isojen lohkareiden tarjoamaa suojaa riitä kaikille. Osa ihmisistä nousee Prekestolenille pelkässä t-paidassa ilman vesipulloa, mutta parempi varustautua kunnolla: nilkkaa tukevat maastolenkkarit, eväät ja taukotakki. Vuorella – oli se kuinka suosittu hyvänsä – sää voi muuttua vain vartissa.
Paras valokuvauspaikka löytyy, kun jatkaa kiipeämistä vielä 15 minuutin verran ja kiertää kielekkeen takana olevan rotkon toiselle puolelle. Polulla on pari jyrkkää kohtaa, joissa pitää käyttää käsiä avuksi.
Matkalta löytyy myös melko tasainen ja suojainen paikka, johon voi pystyttää teltan. Ei kannata kuitenkaan innostua – tämä ei missään tapauksessa ole loistava telttailupaikka, vaan sopii lähinnä valokuvaajille jotka ovat valmiita kärsimään saadakseen ainutlaatuisia otoksia auringonlaskun ja -nousun aikaan.
Paras aika valokuville on iltapäivällä, sillä aamulla aurinko paistaa suoraan kohti. Mutta myös pilvisellä säällä maisema on todella dramaattinen.
Paras aika kiivetä Preikestolenille
Paras aika vierailla Preikestolenilla on kesäkausi, jolloin valoa riittää myöhäiseen iltaan saakka.
Tuulisella tai sateisella säällä kannattaa olla erityisen varovainen. Talvella kiipeämistä ei suositella, ja Preikestolen BaseCamp -hostellikin toimii ainoastaan kesäkaudella huhtikuusta syyskuuhun.
Varusteet ja jalkineet Preikestolenille
Vaikka Preikestolenilla vierailee väkeä lapsista vanhuksiin, ei kiipeäminen sovi aivan jokaiselle. Eniten retkestä nauttii normaalikuntoinen ulkoilija, jolla on mukana oikeat varusteet.
Preikestolenille voi nousta – ja noustaankin – vaikka sandaaleissa tai pikkukengissä, mutta nilkkojen kannalta parempi valinta ovat vaelluskengät tai tukevat maastolenkkarit. Norjassa sää voi muuttua nopeasti, ja sateella kivikkoinen polku muuttuu vaarallisen liukkaaksi.
Päiväreppuun kannattaa pakata tuulta ja vettä pitävä taukotakki, juomapullo sekä pientä evästä, jolla voi palkita itsensä ylhäällä. Muista, että retki kestää yhteensä nelisen tuntia.
Preikestolen – matka
Preikestoleniin pääsee Stavangerista sekä julkisilla että omalla autolla. Molemmilla matka kestää noin puolitoista tuntia. Matkalla ylitetään autolautan kyydissä vuono, tai alitetaan se tunnelia pitkin. Tunnelimaksut Stavangerista ovat yhteen suuntaan noin 20 euroa. Mutta yli 14 kilometrin pituisen jättitunnelin läpi ajaminen on elämys, josta voi vähän maksaakin!
Periaatteessa Preikestolenille ei ole pääsymaksua, mutta käytännössä omalla autolla liikkuvan on pakko maksaa 25 euron pysäköintimaksu. Maksun perii Preikestolen Foundation, joka pitää huolta parkkipaikan lisäksi poluista. Parkkipaikkoja on kaksi, joista ylemmän vieressä on vessa ja ravintola.
Preikestolenia pääsee ihmettelemään myös Stavangerista järjestettävällä muutaman tunnin mittaisella risteilyllä. Koko päivän retkellä voi yhdistää risteilyn ja opastetun kävelyn Preikestolenille.
Preikestolen – majoitus
Preikestolen BaseCamp on avoinna huhtikuusta syyskuuhun. Tunturihotellista löytyy sekä oikeita hotellihuoneita että jaetulla kylpyhuoneella ja kerrossängyillä varustettuja hostellihuoneita. Vieressä on ravintola, pikkukauppa, kahvila ja varustevuokraus, josta saa kajakkeja ja SUP-lautoja vieressä olevalle järvelle.
Preikestolenin lähistöltä löytyy monia muitakin upeita – ja vähemmän ruuhkaisia – päiväpatikointireittejä, joten hostellissa voi hyvin viettää kaksi tai kolmekin yötä.
Katso tarjoukset Lysevuonon majoitukseen.
Kjeragbolten – Lysevuonon kuuluisa kivenlohkare
Lysevuonon rannalta löytyy toinenkin kuuluisa luontokohde. Kjerag on jopa Saarnastuoliakin ilmavampi kalliokieleke. Paikka on etenkin base-hyppääjien suosiossa, sillä pystysuoraa pudotusta on kilometrin verran!
Kjerag sopii retkikohteeksi myös tavalliselle ulkoilijalle. Menopaluureissu on noin 10 kilometrin mittainen. Patikointi kestää koko päivän, sillä nousua tulee kokonaiset 700 metriä. Base-hyppääjien lisäksi ihmeteltävää riittää Kjeragboltenissa, joka on kallioiden väliin kiilautunut kivenlohkare. Huimapäisimmät voivat kiivetä Kjeragboltenin päälle.
Stavanger – Norjan öljypääkaupunki
Norjan kolmanneksi suurin kaupunki Stanvanger sijaitsee rannikolla noin 40 kilometrin päässä Preikestolenista. Kaupunki ei ole yhtä tunnelmallinen kuin Bergen, mutta vanha keskusta on ehdottomasti viereilemisen arvoinen.
Alueella on ainoastaan kävelykatuja, joiden varrella näkee komeita muraaleja ja muuta katutaidetta. Valkeista puutaloista joka toisessa on ravintola. Vaikka norjalaisten ravintoloiden hinnat saattavat hirvittää, kannattaa ehdottomasti poiketa satamassa olevaan entiseen kauppahalliin, jossa toimiva Fisketorget tarjoaa koko Norjan parhaan kalakeiton!
Yöelämän keskittymä on sadan metrin mittainen pätkä Øvre Holmegate -katua.
Stavangerin kuuluisin nähtävyys on historiallisen viikinkikuninkaiden taistelun muistomerkki Sverd i fjell (Miekat kivessä), joka löytyy muutaman kilometrin päästä keskustasta. Lähes 10 metrin korkuinen monumentti on vaikuttava, mutta nopeasti nähty.
Sen sijaan enemmän aikaa saa helposti kulumaan Öljymuseossa. Satamassa aivan vanhankaupungin vieressä oleva museorakennus on tehty muistuttamaan öljynporauslauttaa. Sisällä esitellään Norjan öljynetsinnän historiaa, öljynporauksen laitteistoa vuosikymmenten varrelta, onnettomuuksia ja turvajärjestelyjä, öljyn vaikutusta yhteiskunnalle ja ilmastonmuutoksen tuomia haasteita. Propagandaa – mutta erittäin laadukkaasti ja viihdyttävästi tehtynä!
Lapset on huomioitu rakentamalla paljon merkitystään suurempi alue kymmenkunnalle luonnollisen kokoiselle liikkuvalle ja ääntelevälle dinosaurukselle, joita pikkuiset voivat ihmetellä sillä aikaa kun vanhemmat opiskelevat Norjan öljyhistorian pähkinänkuoressa.
Stavangerissa kannattaa ehdottomasti yöpyä vanhassakaupungissa. Parhaita hotelleja ovat sataman puolella oleva Skagen Brygge ja historiaa huokuva Hotel Victoria.
Katso tarjoukset Stavangerin majoitukseen.
Lue lisää:
Norjan kartta – nähtävyydet kartalla
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
