Lofootit-matkaopas

Lofootit
Hamnøyan kalastajakylä Lofooteilla. Kuva: Ville Palonen

Lofootit on yksi Pohjois-Norjan upeimmista paikoista: alppimaisen terävät vuoret kohoavat suoraan merestä, kapeissa vuonoissa ui hylkeitä ja miekkavalaita, ja jääkylmä vuorovesi huuhtoo loputtoman pitkiä hiekkarantoja. Ilmassa tuoksuu Atlantin valtameri – sekä puisille telineille kuivumaan ripustettu turska.

Luoteis-Norjan rannikolla sijaitseva Lofoottien saariryhmä on parhaimmillaan kesäisellä autoreissulla. Saariston vetonaula on suorastaan henkeäsalpaavat maisemat, joihin tutustuu parhaiten suuntaamalla jollekin lukemattomista vaelluspoluista. Suosituimpien huippujen päällä oleville näköalapaikoille kiipeää helposti parissa tunnissa.

vaellus Lofootit
Maisemia Ryten-vuorelle nousevan vaelluspolun varrella. Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Norjalla on maine kalliina maana, mutta omatoimimatkaaja voi helposti kiertää Lofootit myös pienellä budjetilla: Lofooteille pääsee siltaa pitkin omalla autolla, tietulleja ei ole, kaupassa ruoka maksaa vain hiukan enemmän kuin Suomessa, ja tasokkailla leirintäalueilla voi yöpyä edullisesti.

Itse asiassa kesälomaa ajatellen Lofooteilla on vain kolme haittapuolta: pitkä ajomatka etenkin Etelä-Suomesta, kalliit ravintolahinnat, ja uimista ajatellen aivan liian kylmä merivesi. Mutta ulkoilmaelämästä nauttivalle reippaalle omatoimimatkaajalle Lofootit on aivan paras kesälomakohde! Kirsikka kakun päällä on se, että Lofooteilla ei tarvitse kärsiä hyttysistä toisin kuin muualla pohjoisessa.

Tässä oppaassa Lofootteihin (Lofoten) lasketaan kuuluvaksi myös viereinen saaristo, valassafareista tunnettu Vesterålen. Matkailijan kannalta Lofootit (25 000 asukasta) ja Vesterålen (30 000 asukasta) ovat yksi ja sama kesälomakohde: Lofoottien eteläkärjestä (ihana pikkukylä Å) ajaa Vesterålenin pohjoiskolkkaan (valassafareistaan tunnettu Andenes) alle kuudessa tunnissa.

Oppaan on kirjoittanut Pohjois-Norjan maisemiin rakastunut valokuvaaja Ville Palonen, joka viettää kesälomansa Norjassa autoillen, patikoiden ja kalastaen.

Lofoottien parhaat maisemat

Lofooteille ei matkusteta katselemaan museoita, historiallisia rakennuksia tai muita perinteisiä nähtävyyksiä. Pääosaa esittävät maisemat ja luontoelämykset, kuten patikointi, valassafarit ja kalastusretket. Toki myös tunnelmalliset kalastajakylät ovat suosittuja nähtävyyksiä.

Lofoottien vuoristomaisemat ovat komeimmillaan kahdella lounaisimmalla eli mantereelta saavuttaessa kaikkein kauimmaisella saarella, Flakstadøyalla ja Moskenesøyalla. Vuoret eivät ole korkeita – huiput kohoavat vain puolisen kilometriä merenpinnan yläpuolelle – mutta ne ovat teräviä ja kohoavat suoraan merestä.

Omien kokemuksieni perusteella lomapäivät kannattaa viettää juuri tällä alueella sen sijaan, että yrittäisi kiertää Lofoottien jokaisen kolkan. Tämä siitäkin huolimatta, että keskikesän sesonkiaikaan turisteja saapuu sankoin joukoin ympäri Eurooppaa. Lofootit ei ole syrjäinen matkakohde, mutta se on kaikesta huolimatta niin upea, että maisemat on pakko nähdä ja kokea ainakin kerran elämässä!

Reine Lofootit
Reinen kalastajakylän ympäristö on Lofoottien kauneinta seutua. Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Flakstadøyalta ja Moskenesøyalta löytyvät terävimmät vuoret, valkeimmat hiekkarannat ja kauneimmat kalastajakylät kuten Å, Reine ja Nusfjord. Myös Lofoottien suosituimmat patikointikohteet Reinebringen, Ryten ja Kvalvikan ranta sijaitsevat tällä alueella vain lyhyen matkan päässä toisistaan.

Autolla saavutettavia upeita hiekkarantoja ovat Ytresand, Ramberg ja lainelautailijoiden suosima Flakstadsøyan ranta, jolta löytyy Lofoten Beach Camp -leirintäalue.

Kaikkiin edellämainittuihin kohteisiin voi tehdä päiväretkiä omalla autolla, asuipa missä tahansa alueen majoituksessa. Oma suosikkini on Sundin pikkukylässä sijaitseva tilava ja hyvin varusteltu omakotitalo, jonka vuoraaminen maksaa noin 100 euroa.

Lofoottien kaunein kylä: Å i Lofoten

Å Lofootit
Å i Lofoten on Lofoottien kaunein kalastajakylä. Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Lofoottien suosituin nähtävyys on Moskenesøyan saaren lounaiskärjessä sijaitseva pikkukylä, ytimekkäästi nimetty Å (tai pidemmältä nimeltään Å i Lofoten). Ulkoilmamuseota muistuttavaa kylää pidetään koko Lofoottien kauneimpana. Pittoreskin ulkonäön lisäksi syitä suosioon on kaksi: hauskan naseva nimi sekä se fakta, että tätä pidemmälle ei autolla pääse. Lofoottien halki kiemurteleva E10-tie loppuu Å:n suurelle parkkipaikalle. Ja kukapa ei edes kerran elämässä haluaisi ajaa niin pitkälle kuin tietä riittää?

Å:sta löytyy muutama pikkumuseo, joista kiinnostavin on turskankalastuksesta kertova Lofoten Tørrfiskmuseum eli Kapakalamuseo. Kylästä löytyy pari ravintolaa ja kahvila, sekä muutamia majapaikkoja. Parhaimmillaan Å:n lumon kokee yöpymällä perinteisessä kalastajan mökissä eli rørbuerissa, joita vuokraavat aivan kylän keskustassa Å-Hamna Rorbuer ja Å Rorbuer. Muista varata etukäteen!

Kuten lähes jokaisessa Lofoottien kylässä, myös Å:ssa voi suunnata muutamaksi tunniksi vaelluspolulle. Andstappen on runsaat 500 metriä korkea huippu, jonka valloittamiseen kannattaa varata kolmisen tuntia (ylös alas). Reitti on paikoin haastava, eikä sovi aloittelijoille.

Lofoottien kauneimmat maisemat – Reine

Reinen maisemia Lofoottien eteläkärjessä. Kuva: Ville Palonen

Tietenkään Å ei ole Moskenesøyan ainoa kaunis kylä. Tiukin haastaja on noin 12 kilometrin päässä sijaitseva Hamnøya, jonka ensi kertaa nähdessään jokainen turisti pysäyttää autonsa ja kipittää sillalle napsimaan valokuvia. Hamnøya on jopa pienempi kuin Å, mutta sieltäkin löytyy laadukasta majoitusta, kuten hulppea The Manor House.

Näiden kahden turistikylän välissä on suurimpi taajama, Reine, jossa on (Lofoottien mittakaavassa) monipuolinen tarjonta ravintoloita ja majoitusta. Suositeltavia majapaikkoja ovat muun muassa erinomaiset arvostelut saanut Reine Rorbuer ja modernin tyylikäs Reinebringen Apartments.

Palveluiden lisäksi Reinen maisemat kuuluvat Lofoottien upeimpiin, joten paikka sopii erityisen hyvin tukikohdaksi patikoinnista innostuneille. Majoituksesta voi tehdä kävellen ainakin kolme todella upeaa päiväretkeä.

Noin kilometrin päässä Reinen kylästä alkaa koko Lofoottien suosituin reitti: nousu loputtomia kiviportaita pitkin kylän yllä kohoavalle Reinebringen-huipulle. Terävien vuorijonojen ympäröivän Reinevuonon pohjukasta voi tehdä päiväretken (tai miksei myös telttaretken) kahdelle autiorannalle, Horseid Beach ja Bunes Beach. Reinen patikointireiteistä kerrotaan lisää myöhemmin tässä artikkelissa.

hiekkaranta Lofootit
Ytresand on yksi Lofoottien upeimmista hiekkarannoista. Keskikesälläkin vesi on liian kylmää uimiseen. Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Fredvang on muutaman kilometrin päässä E10-tieltä, mutta suurin osa Lofoottien turisteista ajaa hiukan hajallaan olevan pikkukylän läpi. Syynä on parin kilometrin päässä avautuva upea Ytresandin ranta, sekä sen lähistöltä alkavat vaelluspolut kohti Ryten-vuoren huippua ja Kvalvikan autiorantaa.

Fredvangin alueen asukkaat ovat lopen kyllästyneet turistien villiin pysäköintiin pitkin pihoja ja pientareita, joten vaeltajien kannattaa suosiolla käyttää esimerkiksi kylän laidalla olevan lammasfarmin pihassa olevaa maksullista yksityistä pysäköintipaikkaa (10e), josta löytyy myös vessa. Farmilla voi yöpyä asuntoautolla tai teltassa.

Nusfjord on Flakstadøyan saaren helmi

Flakstadøyan saarella, muutaman kilometrin pituisen sivutien päässä, odottaa Nusfjord. Paikka on yksi parhaiten säilyneistä kalastajakylistä koko Norjassa. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat peräisin 1800-luvun alkupuolelta, ja ne on suojeltu Norjan Museoviraston toimesta. Kuten Å, myös Nusfjord on eläväinen ulkoilmamuseo, josta löytyy kauppa, ravintola sekä tyylikäs Nusfjord Arctic Resort ja tunnelmallinen Lofoten Cottages.

Nusfjord Lofootit
Nusfjordin kylään vievä pikkutie on erittäin suosittu selfie-paikka. Varo tiellä palloilevia instagrammaajia! Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Kalastajakylän maisemat ovat jylhät, ja niin on myös kuuden kilometrin mittainen E10:ltä alkava sivutie. Siksi kylään ajaessa on syytä pitää varansa: mutkan takana voi hyvinkin palloilla ja pöllöillä lauma selfie-kuvien näpsijöitä keskellä tietä! Lofoottien kapeilla ja mutkaisilla teillä liikkuessa on muutenkin parasta ajella hiljakseen, sillä joissain paikoissa pitää pysähtyä levikkeelle antamaan tilaa vastaantulijoille.

Svolvaer – Lofoottien pääkaupunki

Matkalla Lofoottien halki E10-tietä pitkin osuu matkan varrelle muutama nähtävyys, joihin ilman muuta kannattaa pysähtyä – etenkin jos sää sattuu olemaan sen verran huono, ettei maisemista voi nauttia.

Lofoottien epävirallinen ”pääkaupunki” on alle 5000 asukkaan Svolvaer. Kaupungista löytyy jääveistosgalleria Magic Ice, pieni Sotamuseo, sekä monta paikallista matkanjärjestäjää, joiden retkillä pääsee katsomaan revontulia, bongaamaan valaita, kalastamaan tai näkemään jylhän Trollfjorden-vuonon.

Svolvaerissa kehuttuja majapaikkoja ovat sataman ylle kohoava tyylikäs Thon Hotel Lofoten sekä satamaa vastapäätä sijaitseva perinteisempi Rorbuanlegget Svolvaer Havn.

Svolvaerin vieressä Kabelvågissa on meriakvaario Lofoten Aquarium. Lofoottien suurin museo on Svolvaerin ja saariston suurimman kaupungin, Leknesin, välissä oleva Lofotr Vikingmuseum. Viikinkimuseo on ylösalaisin käännettyä venettä muistuttava viikinkipäällikön talo, jonka pihamaalla laiduntaa hevosia, lehmiä ja lampaita. Sisältä löytyy käsitöitä ja muita viikinkien ajan esineitä. Elokuussa Viikinkimuseossa järjestetään festivaalit, joiden aikana on mahdollisuus purjehtia viikinkilaivalla sekä kokeilla jousiammuntaa ja taistelukirveen heittämistä.

Svolvaerin kaupungin läheltä löytyy myös huikeita näköalapaikkoja.

Tjeldbergtindille vie hyvin merkitty polku, jolla on pituutta pari kilometriä yhteen suuntaan. Korkeuseroa kertyy noin 350 metriä. Retki kestää kolme tuntia ja sopii koko perheelle.

Nousu Fløyalle on hieman haastavampi, mutta sekin sopii päiväretkeksi kenelle tahansa normaalikuntoiselle. Reitillä ei ole pituutta sen enempää kuin Tjeldbergtindin polulla, mutta korkeuseroa kertyy reilusti enemmän: Fløyan huippu kohoaa 590 metriä merenpinnan yläpuolelle. Jos ei halua kiivetä huipulle saakka, matkan varrella on upea näköalapaikka, Djevelporten eli Paholaisen portti. Retki Fløyalle kestää neljä tuntia.

Henningsvaer

Puolen tunnin ajomatkan päässä Svolvaerista sijaitseva Henningsvaer kilpailee Lofoottien kauneimman kylän tittelistä. Paikka toki on paljon eläväisempi kuin turisteja kuhiseva Å, mutta suoraan sanottuna se ei sentään ole läheskään yhtä pittoreski. Henningsvaerin etu tosin on se, että kylä ei ole puhdas ulkoilmamuseo, vaan siellä voi nähdä myös normaalia arkielämää.

Henningsvaerin paras majapaikka on Trevarefabrikken, upeasti entisöity vanha puutavara- ja kalanmaksaöljytehdas. Trendikkäiden hotellihuoneiden lisäksi paikasta löytyy kulttuurikeskus (konsertteja ja teidenäyttelyitä), maisemasauna ja pitsaravintola.

Henningsvaerin kylän vieressä kohoaa 541 metrin korkuinen Festvågtind. Kuten moni muukin Lofoottien huippu, se näyttää ensivilkaisulla mahdottoman jyrkältä. Mutta polku huipulle nousee vuoren loivempaa takapuolta pitkin, eikä keskivaikea nousu kestä sen kauempaa kuin muutkaan Lofoottien suositut patikointireitit, eli puolitoista tuntia nousua. Alas palaaminen sujuu hieman nopeammin.

Katso tarjoukset Henningsvaerin majoitukseen.

Vaeltaminen Lofooteilla

Lofooteilla on kymmeniä toinen toistaan hienompia vaellusreittejä. Suurin osa on muutaman tunnin mittaisia päiväretkiä, joille varusteiksi riittävät eväät, vaelluskengät ja kuoritakki. Vaikka kesäkelillä monella polulla pärjääkin lenkkareissa, saattaa matkan varrelle osua mutaa, kivikkoa ja spontaani sadekuuro. Itse en lähde lyhyellekään kävelyretkelle ilman juomapulloa, taukotakkia ja tukevia jalkineita. Jyrkissä ylä- ja alamäissä myös vaellussauvoista on ollut todella paljon hyötyä.

Lofoottien suosituimpia patikointireittejä ovat kiipeäminen Reinebringenin huipulle sekä vaellus Kvalvikan autiorannalle, jolle ei pääse kuin kävellen. Näillä reiteillä on suorastaan ruuhkaa kesällä, ja oman kokemuksen mukaan porukkaa riittää myös syyskuussa. Mitään villejä luontoelämyksiä Reinebringen ja Kvalvika reitit eivät siis todellakaan ole, mutta toisaalta: nämä reitit ovat syystäkin suosittuja!

Reinebringen Lofootit
Reinebringeniltä avautuva näkymä on yksi koko Lofoottien huikeimmista maisemista. Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Reinebringen on koko Lofoottien suosituin päivävaellus, sillä huipulta aukeava näkymä kuuluu Lofoottien kauneimpiin maisemiin. Alla näkyvät Reinen kylä ja Reinevuonon terävät vuorenhuiput, ja huippuharjanteen reunalla seistessä alkaa suorastaan huimata.

Reinebringen rappuset Lofootit
Reinebringenille noustaan nepalilaisten sherpojen rakentamaa jyrkkää kiviportaikkoa pitkin. Askelmia on noin 1600 kappaletta. Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Nousu on verrattain lyhyt, mutta niin jyrkkä, ettei sovi ihan jokaiselle. Vaikka nousua helpottavat nepalilaisten sherpojen rakentamat kivirappuset (noin 1600 korkeaa askelmaa), on reitin loppu mutainen ja liukas. Sadesäällä ylös ei kannata kiivetä: rappuset voivat olla vaarallisen liukkaita, ja maisema pilvien tai sumun peitossa.

Polku Reinebringenin huipulle alkaa noin kilometrin päässä Reinen kylässä (tai maantien varrella) olevalta parkkipaikalta. Reinebringenin valloittamiseen kannattaa varata kolmisen tuntia (nousu kestää noin 1,5 tuntia).

Ryten on toinen vaeltajien suosima huippu. 543 metriä korkean jyrkänteen reunalta avautuu upea maisema Kvalvikan autiorannalle. Polku alkaa Fredvangin kylän liepeiltä ja nousu kestää 1,5-2 tuntia. Jos kunto kestää, samalla reissulla voi käydä sekä Rytenillä että Kvalvikan autiorannalla – tähän retkeen kannattaa varata useampi tunti ja kunnolliset eväät.

Ryten Lofootit
Ryten-vuori nähtynä Kvalvikan autiorannalta. Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Kvalvika on yksi Lofoottien kauneimmista hiekkarannoista – kenties juuri siksi, ettei sinne kulje minkäänlaista tietä. Kvalvikaan pääsee vain kävellen (tai periaatteessa veneellä), ja se onkin suosittu päivävaelluksen kohde. Kvalvikan ranta on myös ikimuistoinen telttailupaikka yöksi tai pariksi (juomavettä saa rannelle virtaavasta purosta).

Lyhyin reitti (1h) alkaa maantieltä ja kulkee avoimessa tunturimaastossa loivan harjanteen yli, mutta parkkipaikkojen puutteen vuoksi kannattaa harkita hiukan pidempää polkua, joka on puoliväliin asti sama Rytenin huipulle kulkevan polun kanssa.

Kvalvika ranta Lofootit
Kvalvika on Lofoottien kuuluisin autioranta, jolle pääsee ainoastaan kävellen. Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Toinen syrjäinen ja kaunis autioranta on Horseidstranda (Horseid Beach), jonne kulkee helppo muutaman kilometrin mittainen polku. Horseid-ranta on hauska päiväretki myös siksi, että vaelluspolun alkuun matkustetaan 15 minuutin lauttamatkalla Reinen kalastajakylästä. Samalla kertaa näkee siis Lofoottien kenties valokuvauksellisimman vuonon, Reinevuonon. Vastaava retkikohde on läheinen Bunesstranden (Bunes Beach), jonne kävelyä on lauttapysäkiltä hiukan vähemmän.

Kalastaminen Lofooteilla

Lofootit kalastus turska
Kalareissulla voi saada vaikka vauraan turskan. Kuva: Ville Palonen

Lofooteilla on useita ruijanpallasta ja turskaa tavoitteleville kalastajille tarkoitettuja kalastuskeskuksia, mutta toki turskia ja seitejä voi narrata missä tahansa niemenkärjessä, sillä Norjassa merikalastukseen ei vaadita kalastuslupia.

Aloittelijalle hauska elämys on osallistua kalareissulle paikallisen ammattikalastajan veneessä. Kolmen tunnin kalareissu maksaa 70-80 euroa, ja hinta sisältää kalastusvälineet sekä mukaan fileoidut ruokakalat. Omien kokemuksieni perusteella paras paikka kalaretkelle osallistumiseen (ja samalla yöpymiseen) on Ballstadissa sijaitseva Sjøstrand Rorbuer.

Lue lisää: Kalastusretki Lofooteilla

Andenes – valassfari Lofooteilla

Lofootit Andenes valas kaskelotti
Kaskelotti sukeltaa. Andenes, Lofootit, Norja. Kuva: Ville Palonen

Lofooteilla voi nähdä miekkavalaita jopa rannalta käsin, mutta avomerelle tehtävällä valassafarilla nähdään myös pitkäeväpallopäävalaita, ryhävalaita ja jopa maailman suurin peto, kaskelotti.

Valassafarien keskus on Vesterålenin saarten pohjoiskärjessä sijaitseva Andenes. Myös lännempänä oleva Stø tunnetaan valassafareista, mutta oman kokemuksen perusteella Andenes on varmempi paikka kaskelottien näkemiseen.

Andenesin pikkukaupungissa voi kiivetä historialliseen majakkaan ja vierailla erinomaisessa Valasmuseossa, jonka sisäänpääsy kuuluu valassafarin hintaan. Kaupungin lähellä on kaksi Vesterålenin suosituinta päivävaellusreittiä, Røyken ja Måtinden. Molempien patikoiminen kestää 2-3 tuntia. Huipuilta aukeavat todella upeat maisemat! Muutaman kilometrin päässä Andenesista odottaa huikean pitkä Bleikin hiekkaranta.

Andenesista pääsee auton kanssa lautalla Senjan saarelle.

Andenesin majapaikoista hinta-laatusuhteeltaan paras on Kristina Apartment & Alma House. Edullisempi vaihtoehto on hiukan pikkukaupungin ulkopuolella sijaitseva Andenes Camping. Paikka on avara (lue: tuulinen), mutta hiekkaranta on upea ja hyvällä onnella rannalta käsin voi bongata ohi uivia valaita. Leirintäalueella ei ole mökkejä, mutta muuten se on varsin hyvin varusteltu: lämmin suihku (vaatii kolikon/poletin), langaton netti, jääkaappi-pakastin, pyykkikone, ja suuri oleskelutila huoltorakennuksessa.

Andenes Camping on huippukiva leirintäalue kauniilla paikalla. Kuva: Ville Palonen

Tilaa piisaa, joten oman teltan kanssa liikkuvan ei tarvitse tehdä varauksia. Jos saavut niin myöhään ettei vastaaotto ole enää auki, pystytä teltta ja käytä surutta palveluita, ja maksa yöpyminen vasta aamulla.

Katso tarjoukset Andenesin majoitukseen.

Lue lisää: Valassafari Lofooteilla

Paras aika matkustaa Lofooteille

Lofootit sijaitsee reilusti Napapiirin pohjoispuolella. Saariston ”pääkaupunki” Svolvaer on suunnilleen samalla korkeudella kuin Saariselkä. Talvisin siis piisaa lunta ja pimeyttä. Golfvirran ansiosta Lofooteilla ei ole talvella kuitenkaan yhtä kova pakkanen kuin Lapissa.

Paras aika matkustaa Lofooteille on yöttömän yön kesä.

Heinä-elokuu on vilkkainta turistisesonkia, joten mutkaisilla teillä saa varautua matelemaan saksalaisten karavaanarien perässä. Majoitus kannattaa ehdottomasti varata hyvissä ajoin etukäteen hotellivarauspalvelun kautta, mutta leirintäalueille mahtuu vallan mainiosti.

Pohjois-Norjassa sää voi olla mitä tahansa: me saimme kokea kahden viikon automatkalla heinäkuussa niin helteisiä shortsikelejä kuin tuulisia sadepäiviäkin. Mukaan kannattaa pakata lämpökerrasto, pipo ja sadetta pitävät vaatteet. Myös toisella reissulla syyskuussa keli vaihteli laidasta laitaan: välillä patikoitiin t-paidassa hikoillen, välillä satoi rakeita.

Ja lopuksi paras uutinen: Lofooteilla ei ole käytännössä lainkaan hyttysiä!

Lofootit syksyllä

Myös syksy on vallan mainio aika matkustaa Lofooteille: maisema hehkuu ruskan väreissä, terävimmät vuorenhuiput saavat valkean kuorrutuksen ensimmäisten pakkasöiden jälkeen, ja pimenevissä illoissa on mahdollista nähdä revontulien tanssivan taivaalla.

Syksyllä turisteja ei ole niin paljon kuin kiivaimman kesälomasesongin aikaan, joten oman kokemuksen esimerkiksi syyskuun puoliväli on erinomainen ajankohta vierailla Lofooteilla. Myöhemmin syksyllä on syytä varautua yöpakkasiin – etenkin matkalla Lofooteille eli Suomen tai Ruotsin Lapissa – mutta talvirenkaita ei tarvita ennen lokakuuta.

Lofoottien hintataso

Norjalla on maine kalliina maana, eikä syrjäinen Lofootit ole poikkeus. Miltä kuulostaa kuusi euroa kilosta tomaatteja – keskellä kesää?

No, onneksi moni asia Norjassa on suunnilleen saman hintaista kuin Suomessakin: yleisesti ottaen ruoka supermarketeissa on vain hiukan kalliimpaa, bensa maksaa saman verran kuin Suomessa, ja hotellihuoneenkin saa satasella. Leirintäalueet ovat jopa halvempia kuin Suomessa!

Omalla autolla Norjaan matkatessa kannattaa ostaa ainakin osa sapuskoista menomatkalla Suomen puolelta. Itse olen hankkinut Norjan supermarketeista täydennykseksi lähinnä vihanneksia, leipää ja kananmunia – sekä tietysti kookoksella kuorrutettuja skoleboller-leivoksia.

Kun matkustat Norjaan, ole tarkkana ruokajuomien kanssa! Tullirajoitusten vuoksi Norjaan saa viedä korkeintaan 19 tölkkiä olutta. Autoja tosin ei pysäytetä juuri milloinkaan Ruotsin ja Norjan raja-asemalla Riksgränsenissä – mutta kannattaako ottaa riskiä sakkojen saamisesta? Norjan ruokakaupoissa puolen litran tölkki olutta maksaa vain kolme euroa, eli eroa Suomen hintoihin ei ole. Muista myös, että perunoiden vieminen Norjaan on kielletty – ihan oikeasti!

Lofoottien majoitus ja vuokramökit

Lofoottien ”isommista” kaupungeista löytyy hotelleja ja hostelleja. Syrjäkylillä on erilaisia leirintäalueita ja yksityisten vuokraamia mökkejä ja taloja. Oma suosikkini on Sundin pikkukylässä sijaitseva tilava ja hyvin varusteltu omakotitalo, jonka vuoraaminen maksaa noin 100 euroa.

Lofoottien tunnelmallisin majoitusmuoto on rørbuer (rorbuer), perinteinen kalastajan mökki. Paalujen päälle merenrantaan rakennettuja punaisia rørby-mökkejä löytyy lähes jokaisesta rannikon kylästä. Yleensä rørbuer-mökit ovat suhteellisen pieniä ja vaatimattomia – mutta tunnelma on takuulla kohdallaan, kun saa nukahtaa ikkunan takaa (tai lattian alta) kuuluvaan aaltojen kohinaan. Mökkien hinnat vaihtelevat sadan euron molemmin puolin.

Erittäin suositeltava majapaikka on Ballstadissa sijaitseva Sjøstrand Rorbuer. Paikassa voi majoittua perinteisissä rørbu-kalastajamökeissä, tai pihassa oman teltan tai asuntoauton kanssa. Suihku, pyykkikone ja grillikatos ovat myös telttailijoiden käytössä. Omistaja, ammattikalastaja Børje Iversen, järjestää kesäisin kalareissuja kahdesti päivässä.

Å:n kylässä ikimuistoinen majapaikka on kylän keskustassa sijaitseva Å-Hamna Rorbuer. Muutaman kilometrin päästä Reinestä löytyy erinomaiset arvostelut saanut Reine Rorbuer. Hamnøyn helmi on hulppea The Manor House ja Nusfjordin ihanin majapaikka tunnelmallinen Lofoten Cottages.

Henningsvaerin paras majapaikka on Trevarefabrikken, kulttuurikeskukseksi entisöity vanha tehdas. Trendikkäiden hotellihuoneiden lisäksi paikasta löytyy upea maisemasauna.

Katso tarjoukset Lofoottien hotelleihin ja majoitukseen.

Leirintäalueet ja telttailu Lofooteilla

Lofootit telttailu leiripaikka
Lofooteilta löytyy huikeita leiripaikkoja. Tässä telttaillaan Nusfjordin kylän lähettyvillä. Kuva: Ville Palonen

Lofoottien leirintäalueet ovat laadukkaita ja jopa halvempia kuin Suomessa. Yöpyminen omassa teltassa maksaa kahdelta hengeltä noin 25 euroa. Leirintäalueilla on huoltorakennus, josta löytyy lämmin suihku, sähköliedellä ja jääkaapilla varustettu yhteiskeittiö, ja usein jopa pyykkikone.

Epävirallisen telttapaikan löytäminen Lofooteilla on hieman hankalaa, muttei aivan mahdotonta. Huomaa, että vuonna 2021 telttailu kiellettiin osalla suosituimmista ”autiorannoista” sakon uhalla.

Lue lisää: Leirintäalueet ja telttailu Lofooteilla

Autolla Lofooteille

Paras tapa matkustaa Lofooteille on oma auto. Helsingistä matkaa on noin 1500 kilometriä. Reitti kulkee Tornion, Kiirunan ja Narvikin kautta.

Hyvä vaihtoehto on vuokrata asuntoauto esimerkiksi Oulun kieppeiltä. Oulusta ajaa Svolvaeriin yhdessä pitkässä päivässä (taukojen kanssa 12 tuntia). Ei ole kuitenkaan hassumpi ajatus pysähtyä päiväksi tai pariksi ihailemaan Pohjois-Ruotsin luonnonihmeitä, kuten Abiskoa ja Kebnekaisea.

Lofooteille pääsee mantereelta siltaa pitkin, eikä muuallakaan ole ”pakollisia” lauttamatkoja. Vuonot ylitetään siltoja pitkin tai alitetaan suorastaan hurjien tunneleiden kautta. Lofooteilla ei ole tietulleja. Mantereella Narvikin lähellä on yksi tietulli (Leirvikin tunneli), jonka hinta on noin 4 euroa. Lasku tulee automaattisesti postissa reksiterinumeron perusteella.

Lofoottien halki kulkee valtakunnalliseksi maisemareitiksi nimetty E10-valtatie. Tie on hyvässä kunnossa, mutta kovin mutkainen. Usein nopeusrajoitus putoaa 50 kilometriin tunnissa tai jopa alemmas. Turistien suosimassa Lofoottien lounaiskärjessä tie on paikoin niin kapea, että on pakko pysähtyä levikkeelle, jotta vastaantulijat pääsevät ohi.

Etäisyydet Lofooteilla ovat lyhyet: yhdessä päivässä ajelee helposti vaikka 350 kilometrin matkan koko saariston halki etelästä (Å) pohjoiseen (Andenes).

Huoltoasemia ei ole aivan joka kylässä, joten kannattaa täyttää tankki Svolvaerissa mennen tullen.

Lue lisää: Autolla Norjaan – vinkit ja kokemukset

Lautta Lofooteille

Lofooteille voi matkustaa myös lautalla oman auton kanssa. Tämä on erityisen kätevää, jos tarkoitus on kierrellä Norjan rannikkoa laajemminkin.

Suosituimmat autolauttayhteydet Lofooteille ovat mantereelta (Bodø-Moskenes) ja Senjan saarelta (Gryllefjord-Andenes). Molemmat kestävät 2-3 tuntia ja maksavat noin sata euroa (henkilöauto + kaksi matkustajaa). Liput ostetaan lauttajonosta.

Jos suunnittelet matkaa Bodøn kautta, lue myös seuraavat oppaat, jotka kertovat Norjan rannikon upeista autoreissun kohteista:

Bodø, Saltstraumen ja Saltenin autiorannat

Helgeland – upea maisemareitti Norjan rannikolla

Hurtigruten-risteily Lofooteilla

Legendaarinen Hurtigruten-risteilyreitti kulkee Lofoottien kautta. Matkustajalautta – johon mahtuu myös henkilöautoja – lähtee mantereelta Bodøstä joka päivä klo 15.

Hurtigrutenilla liikkuminen on varsinkin pyöräilijöiden suosiossa. Yksittäisten etappien hinnat maksavat (kansipaikoilla) alk. noin 30 euroa.

Lue lisää: Hurtigruten – maailman kaunein risteily

Lofooteilla Hurtigrutenin pysähdyspaikat ovat Stamsund, Svolvaer, Stokmarknes (josta löytyy Hurtigruten-museo), Sortland, Risøyhamn ja Harstad. Pohjoisessa seuraavat pysäkit Lofoottien jälkeen ovat Finnsnes ja Tromssa, jonka naapurisaaret ovat niin upeita että ne vetävät vertoja Lofooteille!

Lue lisää: Tromssan saaret: Kvaløya, Ringvassøya ja Sommarøy

Norjan koronarajoitukset

Lue päivitetty tilanne Norjan maahantulorajoituksista: Norjan koronarajoitukset – milloin Norjaan voi matkustaa?

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

16 KOMMENTIT

  1. Moro Ville,

    On tässä tullut selailtua blogiasi ahkerasti täällä norjan puolella kurvaillessamme. Paljon olemme hyviä tipsejä saanut.
    Saavuimme viime yönä Bodø:sta ferryllä Moskenesiin ja Å I Lofoten:lla kokkaillaan juuri aamupalaa.
    Meitä kiinnostaisi päästä kunnon pesulle muutaman päivän jäljiltä ja saunahan olisi tähän aivan mahtava. Osaisitko suositella mistäpäin täällä kannattaisi saunaa lähteä etsimään?

  2. Kiitos Ville! Kattava info Lofooteista. Kerran käynyt mutta paljon jäi näkemättä ja kokematta. Uusiksi vielä joskus.

  3. Hyvä ja kattava opas. Pieni käännöskukkanen jonka voisitte korjata. Tørrfisk ei ole turskankalastus vaan kuivaamalla valmistettu kala. Kala toki taitaa olla turskaa mutta turska on torsk ja tørr tarkoittaa kuivaa.

  4. Tiemaksujen maksamiseen ei taida olla vaihtoehtoja? Viime kesän Geirangerin reissulta tuli toukokuussa maksuvaatimus englantilaisen lakitoimiston kautta. Varsinaiset laskut ja huomautukset eivät löytäneet perille.

  5. Hei, kiitos mahtavasta opastussivusta. Omaa matkaa suunnitellessa muutama kysymys… pääseekö Lofoottien eteläkärjestä helposti autolautalla mantereelle, vai kannattaako ajaa mennen tullen sillan kautta. Suunnitelmissa on tulla Tromssan suunnalta. Tromssasta tai läheltä ei taida päästä lautalla vaan pitää ajaa mantereen kautta?

    • Hei Minna! Pahoittelut vastauksen viipymisestä, mekin olemme olleet lomatunnelmissa (ja samalla suunnitelleet seuraavaa Norjan-reissua).

      Tromssasta asti pääsee Lofooteille Hurtigruten-laivan kyydissä. Maisemat ovat todella upeat! Lue lisää Hurtigrutenista täältä: https://kerranelamassa.fi/norja-matkailu/hurtigruten-risteily

      Nopeampi ja edullisempi tapa on ajaa mantereen kautta, varsinkin jos et aja kerralla Tromssasta asti vaan ”sieltä suunnalta”. Laivalla pääsee myös lyhyen matkan Senjan saarelta Andenesiin, joka tunnetaan valassafareistaan.

      Lofoottien eteläkärjestä pääsee laivalla mantereelle Bodøn kaupunkiin, jonka ympärillä on todella hienoja maisemia. Mantereen kautta ajamalla matka on hurjan pitkä, joten laiva on suositeltava vaihtoehto. Lue lisää Bodøsta täältä: https://kerranelamassa.fi/norja-matkailu/pohjois-norja/helgeland/bodo-saltstraumen

  6. Abiskon/Riksun kautta jos ajaa niin löytyy näköjään ainakin yksi tietulli E10 Leirvik/Narvik. Elokuun reissulta tuli näin helmikuussa tullimaksu. Huimat 4,52€?

  7. Todella hyvä ja kattavasti kirjoitettu opas, kiitos! Mitä rantoja suosittelet? Kuulin, että Unstad, Ramberg ja Haukland olisivat näkemisen arvoisia. Ja pitääkö Trollfjordiin varata retki erikseen vai voiko paikan päälle vaan mennä? Käsitin, että jonkilainen venematka siellä olisi se juttu.

    • Kiitos! Ramberg on ihan hieno biitsi, mutta siinä vuonon / salmen länsipuolella oleva Ytresand on ehdottomasti kauniimpi (varsinkin laskuveden aikaan). Telttailu ei ole sallittu rannan tuntumassa, mutta lähellä on muistaakseni leirintäalue. Toinen upea ranta siinä lähellä on Kvalvika, jonne kävellään tunturin yli (kestää tunnin tai pari yhteen suuntaan, eli parhaimmillaan koko päivän retkenä tai jopa yöpyä teltan kanssa biitsillä leirinuotion äärellä). Moni firma tekee risteilyjä Trollfjordeniin, lähdöt Svolvaerista. Risteilyjen kesto on nelisen tuntia ja hinta 80-90 euroa. Trollfjordeniin voi varmaan vaeltaakin vuorten yli, mutta mahtaa olla sen verran hikinen reissu ettei sovi yhden päivän retkeksi. Maantie menee aika kaukana…

    • Heips! Pitää paikkansa: mantereen ja Lofoottien välissä on silta. Lisäksi Lofooteilla odottaa muutama hurjan pitkä tunneli. Mutta pakollisia lauttoja ja/tai tietulleja ei ole. Aikaa säästääkseen moni etelästä tuleva matkustaa lautalla mantereen Bodøstä, tai pohjoisessa Andenesin ja Senjan saaren välillä. Mutta jos Suomesta ajaa Lofooteille suorinta reittiä (Kiirunan ja Narvikin kautta), ei matkalla ole yhtäkään lauttaa.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi