Norja syksyllä – kokemuksia syyskuun ruskaretkiltä Pohjois-Norjaan

Norjan ruskamaisemia Kolmen valtakunnan vaellusreitin varrella. Taustalla terävähuippuinen Barras (suomeksi Paras). Kuva: Ville Palonen

Tiesitkö, että paras aika matkustaa Pohjois-Norjaan on syyskuu? Syitä on monia.

Syksyllä Norjan maisemat ovat jopa upeammat kuin kesällä. Syys-lokakuussa tunturit hehkuvat ruskan väreissä, ja korkeimmat vuorenhuiput peittyvät valkeaan ensilumeen pakkasöiden jälkeen. Näky on dramaattinen.

Pimenevissä illoissa on mahdollista nähdä revontulien tanssivan taivaalla. Syyskuun revontulet eivät ole yhtä voimakkaita kuin sydäntalvella, mutta silti sykähdyttävä kokemus.

Syksyllä muita matkaajia ei ole läheskään niin paljon kuin kiivaimman kesälomasesongin aikaan heinäkuussa. Monissa suosituissa paikoissa kuten Lofooteilla, Senjalla ja Nordkappissa ei joudu kärsimään tungoksesta. Edes oman aution hiekkarannan tai patikointipolun löytäminen ei ole mitenkään tavatonta.

Kun suuntasimme Sommarøyhin syyskuun puolivälissä, perillä odotti iloinen yllätys. Ihanan valkeat hiekkarannat olivat autioita, mutta aurinkoisena syyspäivänä keli oli osapuilleen samanlainen kuin heinäkuussa: lämpöä oli viitisentoista astetta, ja merivesi aivan yhtä kylmää kuin kesälläkin. Vaimoni kävi siitä huolimatta pulahtamassa aaltoihin!

Sommarøy autioranta
Yksi monista Sommarøyn autioista hiekkarannoista syyskuussa. Rannikolla ruska on vasta aluillaan, mutta sisämaassa jo täydessä vauhdissa. Kuva: Ville Palonen

Turistien lisäksi myös itikoita on vähemmän kuin kesällä. Sisämaan tuntureilla on paljon mukavampi vaeltaa ruska-aikaan, kun hyttysiä ei tarvitse huitoa koko ajan.

Tämän oppaan on kirjoittanut valokuvaaja Ville Palonen, joka on vuosikausia viettänyt lomansa Pohjois-Norjassa autoillen, kalastaen ja patikoiden.

Norjan sää syksyllä – bongaa revontulia!

Syyskuussa voi nähdä jo varsin komeita revontulia. Kuva: Ville Palonen

Ei syksyllä sentään aivan kaikki ole paremmin kuin kesällä. Varsinkin loppusyksyn ajokelit ovat arvaamattomat; jo lokakuussa kannattaa harkita vakavasti nastarenkaita.

Pohjois-Norjan päivät ovat syksyllä viileitä, mutta heinäkuussakin lämpötila voi painua alle kymmenen lämpöasteen – ja toisaalta syyskuun aurinkoisessa iltapäivässä voi pärjätä ainakin hetken verran lyhythihaisessa paidassa. Me saimme patikoida syyskuun puolivälissä Lofooteilla t-paidoissa, ja hiki virtasi. Ja seuraavana päivänä satoi rakeita.

Kuten jokainen Pohjois-Norjassa matkustanut tietää, mukaan pitää kesälläkin pakata sadevaatteet, lämpökerrasto, pipo ja sormikkaat. Norjassa kun ei ole huonoa säätä, on vain huonoja varusteita.

Ei sovi unohtaa myöskään lyheneviä päiviä, sillä kesän yöttömään yöhön verrattuna syyspäivät tuntuvat välillä loppuvan kesken. Mutta illallisen jälkeen voi yrittää bongata revontulia, jotka yleensä ovat voimakkaimmillaan ennen puoltayötä, eli koko yötä ei tarvitse valvoa niitä kytäten.

Milloin ruska alkaa Norjassa?

Norjan ruskamaisemia ennen syyskuun puoliväliä. Kuva: Ville Palonen

Ruska tarkoittaa lehtipuiden, varpujen ja ruohokasvien lehtien syysväritystä. Kasvit aloittavat talveen valmistautumisen, kun valo vähenee ja lämpötilat laskevat.

Syksyn ensimmäiset kylmät yöt saavat ruskan alkamaan. Tarkka ajankohta vaihtelee paitsi vuodesta toiseen, myös paikasta toiseen. Käsivarren ja Finnmarkin korkeilla ja puuttomilla suurtuntureilla kun on erilainen ilmasto kuin alavammalla Norjan rannikolla. Myös kasvisto on erilaista: korkeita tuntureita peittävät lähinnä polvenkorkuisten vaivaiskoivujen pensaikot, eikä tunturikoivuja suurempia puita ole. Rannikkoa taas peittävät metsät.

Nyrkkisääntönä voisi pitää seuraavaa: Lapin suurtuntureilla, Finnmarkin ylängöillä ja pohjoisen Norjan vuorilla ruska on parhaimmillaan syyskuun puolivälissä, kun taas Norjan rannikon alavilla ja metsäisillä alueilla väriloisto alkaa vasta hieman myöhemmin syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.

Jos siis etsii ruskaloistoa Norjan rannikolta syyskuussa, voi pettyä. Mutta matkalla Kilpisjärven ja/tai Ruotsin Abiskon kautta maisemat ovat syyskuussa parhaimmillaan! Ruskareissulla Norjaan kannattaa siis viettää aikaa myös matkan varrella sisämaan tuntureilla, joissa todennäköisesti ruska hehkuu upeasti.

Lue lisää: Ruska-aika Lapissa

Ruskavaellus Pohjois-Norjassa

Kolmen valtakunnan vaellus kulkee Kilpisjärveltä Ruotsiin, sieltä Norjaan, ja takaisin Kolmen valtakunnan rajapyykille. Matkaa kertyy noin 50 kilometriä. Kuva: Ville Palonen

Syksyllä sää saattaa olla sateista ja koleaa, mutta siitä huolimatta syyskuu on äärettömän suosittua aikaa vaelluksille Lapin ja Pohjois-Norjan tuntureilla.

Suurimpia syitä ovat ruskamaisemat ja hyttysten puuttuminen. Tuhnuisella säällä ruskan värit hehkuvat jopa syvemmin kuin kirkkaalla auringonpaisteella, ja viileät yöt takaavat sen, ettei hyttysistä ole harmia.

Syksyllä voi patikoida sellaisiin maisemiin, joissa kesällä olisi tarjolla loputonta huitomista, kutinaa ja raapimista. Monille koiranomistajille syksy onkin parasta aikaa matkailuun pohjoisessa, kun ei tarvitse stressata karvakaverin hyvinvoinnista samalla tavalla kuin kesän räkkäaikaan.

Viralliset ja merkityt vaellusreitit kuten Kilpisjärveltä alkava Kolmen valtakunnan vaellus ovat ruska-aikaan äärettömän suosittuja. Nimensä mukaisesti tämä rengasreitti kulkee Ruotsin, Norjan ja Suomen maisemissa runsaat 50 kilometriä. Matkalla nähdään Kolmen valtakunnan rajapyykki sekä naapurimaiden upean vuorimaiset suurtunturit Pältsa ja Paras.

Norjan ruskamaisemia Kolmen valtakunnan vaellusreitin varrella. Taustalla terävähuippuinen Barras (suomeksi Paras). Kuva: Ville Palonen

Norjan puolella ei ole suomalaistyyppisiä autiotupia, vaan Norjan tunturimajat ovat maksullisia ja etukäteen varattavia – ja avainkin pitäisi noutaa jostain etukäteen. Tämän vuoksi satunnaisesti Norjassa vaeltava suomalainen tyytyy usein yöpymään teltassa.

Toki teltassa nukkuminen on vaelluksen parhaita elämyksiä, kunhan varusteet ovat kunnossa. Syksyllä telttaillessa on tärkeää, että lämpimän makuupussin lisäksi myös makuualusta on laadukas, sillä maa hohkaa kylmää.

Ruska-aikaan lämpötila yöllä voi pudota pakkasen puolelle, joten vaikka minulla on kohtuullisen hyvä untuvapussi, nukun itse aina lämpökerraston, villasukkien ja pipon kanssa. Toimiva temppu on laittaa (alumiininen) kuumavesipullo makuupussin sisään – se lämmittää hurjasti, ja aamulla herätessä on tarjolla kädenlämpöistä vettä jääkylmän juomaveden sijaan.

Altan kanjoni
Sautson kanjoni on Altajoen kanjonin jylhintä seutua. Näköalapaikalle on noin kuuden kilometrin kävelymatka parkkipaikalta. Kuva: Ville Palonen

Norja on houkutteleva ruskavaelluksen kohde etenkin kalastamisesta innostuneille vaeltajille, sillä Norjan virtavesissä kalastus on sallittua syksyllä – toisin kuin Suomen puolella Lapissa, jossa virtaavat vedet (purot, joet ja kosket) on rauhoitettu syyskuun alusta lähtien. Kaiken päälle Norjan kalastussäännöt ovat rennompia kuin Suomessa, kiitos Norjan vahvojen kalakantojen.

Asian kääntöpuoli on se, että syksyllä etenkin tunturijärvien raudut laittavat suunsa tiukasti kiinni kutupuuhiensa ajaksi.

Lue lisää: Kalastaminen Pohjois-Norjan sisävesillä

Norjassa kalastaminen syksyllä

Seitiä kooltaan 3-6 kiloa. Kuva: Ville Palonen

Oman kokemukseni mukaan syyskuu voi olla erinomaista aikaa kalastaa merellä. Suuret seiti- ja turskaparvet valtaavat vuonot, ja perinteisesti myös norjalaiset ovat täyttäneet pakastimensa talven varalle syksyllä.

Elvegård Fjordcamp osoittautui mainioksi kalapaikaksi kesällä – jolloin saaliiksi tuli mm. ruijanpallas ja 12,5-kiloinen suurseiti – joten palasimme sinne syyskuussa. Kalojen löytäminen oli helppoa, sen kuin seurasi sankkoina parvina lentäviä lokkeja. Kalaa tuli niin älyttömästi, että seitien alamitaksi päätettiin kaksi kiloa – pienet siis päästettiin takaisin kasvamaan. Valtavien seitiparvien alla, yli sadan metrin syvyydessä, vaani myös isoja turskia, ja saimme muutaman sellaisenkin.

Ruoaksi otetut seitit olivat kooltaan 3-6 kiloisia. Fileitä kertyi lopulta niin paljon, että meidän piti lainata toinenkin kylmälaukku majapaikan omistajalta.

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että Norjasta saa viedä ulos merikaloja vain, mikäli on kalastanut rekisteröidyn kalastusoperaattorin kanssa, eli esimerkiksi vuokrannut veneen rekisteröidystä majapaikasta. Elvegård Fjordcamp on tällainen rekisteröity kalastusoperaattori, ja heiltä saa tullia varten kirjallisen todistuksen kalojen alkuperästä. Ilman tällaista paperia sakko kalasaaliin salakuljettamisesta voi olla tuhannen euron luokkaa.

Mutta vuodet eivät ole veljeksiä. Seuraavana vuonna, samaan aikaan syyskuussa, saavuimme takaisin Elvegårdiin. Tällä kertaa meillä oli mukana kaksi kylmälaukkua sekä iso kasa pakastuspusseja ja -rasioita. Keleissä ei ollut valittamista, mutta edellisvuoden suuret kalaparvet loistivat poissaolollaan.

Kolmen päivän aikana saimme vain yksittäisiä sattumakaloja, emmekä olleet ainoita epäonnisia: paikalla oli kylmäkaukkuineen myös ruotsalainen perhe, joka kertoi käyvänsä samassa paikassa joka syksy – eivätkä he kahdessa päivässä saaneet saalista lainkaan! Majapaikan omistajatkin olivat ihmeissään eivätkä osanneet selittää, missä jokasyksyiset kalaparvet mahtoivat lymyillä.

Lue lisää: Kalastaminen Norjassa

Tarvitaanko Norjaan syksyllä nastarenkaita?

ruska Norja
Ruskan värejä Sommarøyn lähellä syyskuussa. Kuva: Ville Palonen

Syksyn edetessä pohjoisen ajokelit muuttuvat arvaamattomiksi. Syyskuun puolella nastoja ei vielä tarvita, kunhan malttaa seurata säätiedotuksia – ja matkaohjelmassa on joustovaraa mahdollisen syysmyräkän varalle. Itse sain syyskuisena aamuna Lofooteilla niskaani niin rankan raekuuron, että maanpinta peittyi rakeisiin pariksi tunniksi. Ei auttanut kuin odotella, ennen kuin uskalsi ajella vuoriston halki kulkevalle mutkatielle.

Lokakuun alussa Lapin halki Norjaan matkaillessa kannattaa jo vakavasti harkita talvirenkaita. Aikaisin aamulla kannattaa ottaa huomioon mahdollinen musta jää. Pakkasyön jälkeen onkin parasta nauttia ruhtinaallinen aamiainen pitkän kaavan mukaan.

Lue lisää: Autolla Norjaan – vinkit ja kokemukset

Norjaan Ruotsin kautta – pysähdy Abiskoon

Abiskon kanjonin vieressä kulkee hieno patikointipolku. Kuva: Ville Palonen

Osaan Pohjois-Norjaa – esimerkiksi Lofooteille – matkatessa suorin reitti kulkee Ruotsin Lapin halki.

Matkalla kannattaa pysähtyä reilun tunnin päässä Kiirunasta sijaitsevassa Abiskossa ihailemaan komeasti kuohuvia koskia. Abisko on pikkuinen kansallispuisto, joka sopii parhaiten päiväpatikointien kohteeksi. Jos aikaa ei ole, kannattaa pysähtyä edes puoleksi tunniksi ihailemaan maantien vieressä komeassa kanjonissa kohisevia vesiputouksia.

Toki Abiskon kansallispuiston ympärillä riittää komeita tunturimaisemia myös pidemmän vaelluksen varalle. Ja jos haluaa yöpyä Abiskon maisemissa, hyviä majapaikkoja ovat Abisko Turiststation ja Abisko Mountain Lodge.

Lue lisää: Ruotsin Lappi – Pohjois-Ruotsin parhaat matkakohteet

Norjan majoitus syksyllä

Syksyllä Norjaan matkustamisen haittapuolia on leirintäalueiden (ainakin osan) sulkeutuminen jo elokuussa. Toisaalta hotelli- ja mökkimajoitusta on tarjolla paljon paremmin kuin keskikesän huippusesongin aikaan.

Itse varaan aina kaikki majoitukset hyvissä ajoin ennen matkaa. Suosin sellaisia majoituksia, jotka voi tarvittaessa peruuttaa ilmaiseksi, jos suunnitelmat sattuvatkin muuttumaan. Välillä matkaa suunnitellessa varaan varmuuden vuoksi useammankin majoituksen, joista ylimääräiset perun sitten kun matkasuunnitelma on lyöty lukkoon.

Katso tarjoukset Pohjois-Norjan majoitukseen.

Lue lisää: Pohjois-Norjan parhaat matkakohteet

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!