Kemi on matkakohteena tunnetumpi ulkomaalaisille kuin suomalaisille. Kemiin matkataan ympäri maailmaa nukkumaan lumilinnassa ja seikkailemaan jäänmurtajan kyydissä, mutta suomalaiset tuntevat kaupungin lähinnä porttina Lappiin.
Kemin edustalla jatketaan joko Nelostietä Rovaniemelle tai käännytään E8:lle joka vie Tornionjokilaakson kautta kohti Kilpisjärveä ja Käsivarren erämaita.
Vaan kyllä kotimaanmatkaajankin kannattaa pysähtyä Kemissä – oli sitten kesä tai talvi. Lumilinnan ohella täällä voi yöpyä Kekkosen suosikkihotellissa ja ihastella Suomen kuninkaan kruunun jäljennöstä.
Keskustakin on varsin viehättävä: siellä täällä on kauniita vanhoja puutaloja muistona menneestä. Kaunis on myös Kemin kirkko, vaaleanpunainen, satulinnamainen rakennus, jonka on suunnitellut Josef Stenbäck.
Kemin jalokivigalleria ja sarjakuvanäyttely
Kauppakadun päässä, rannan kauniissa empire-rakennuksessa sijaitsee Kemin paras ympärivuotinen nähtävyys.
Kemin jalokivigalleriassa on aivan pakko käydä katsomassa Suomen kuninkaan kruunua. Sellainenkin ihme ehdittiin suunnitella, kun Suomesta leivottiin sisällissodan jälkeen kuningaskuntaa.
Kuningaskin oli jo mietittynä ja valinta eduskunnan hyväksymä. Hessenin prinssi, Friedrich Karl, oli kaikeksi onneksi sen verran selväjärkinen, että kieltäytyi kunniasta. Lopullisesti ajatus Suomesta kuningaskuntana haudattiin Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan.
Varsinaista Suomen kuninkaan kruunua ei koskaan tehty, muuta siitä laadittujen piirrossuunnitelmin pohjalta on tehty jäljennös Kemin jalokivigalleriaan.
(Suomen kuninkaan palatsiin suunniteltua sohvakalustoa voi puolestaan ihailla Söderlångvikin kartanossa Kemiössä.)
Jalokivigallerian yhteydessä toimii maailman pohjoisin sarjakuvanäyttely.
Jalokivigallerian edestä alkaa Kemin rantabulevardi, jota koristavat kauniit, punaiset rantamakasiinit.
Kemin älyttömän iso kaupungintalo
Nähtävyydestä käy myös Kemin kaupungintalo. Jos Kemi ei olekaan Suomen ainoita pikkukaupunkeja, joissa on ylisuuri kunnantalo, on Kemin versio aivan omaa luokkaansa.
Asukkaita Kemissä on vain 20 000, mutta Kemin kaupungintalo nousee kuin pilvenpiirtäjä 52 metrin korkeuteen. Korkeutta tosin perustelee hieman se, että vuonna 1940 valmistunut rakennus toimii samalla vesitornina.
Kaupungintalon vanha osa on jo vuodelta 1940, jolloin se oli varsin sulakka ja sopusuhtainen funkkistorni. 1960-luvulla kaupungintaloa laajennettiin ja siitä tuli nykyinen pöhöttyneen näköinen laatikko.
Talon katolla on näköalatasanne.
Kemin muraali
Keskustan näkymiin tuo eksoottisen väriläiskän indonesialaisen katutaiteilija WD:n eli Wild Drawingin Keskuspuistokadulle maalaama, kerrostalon seinän kokoinen muraali.
Jäänmurtaja Sampo – Kemin paras talvikohde
Laivojen joukossa jäänmurtajat ovat todellisia muskelisankareita, ja Kemissä voi tehdä lähituttavuutta oikean jäänmurtajan kanssa. Neljän tunnin risteily Sampo-jäänmurtajan kyydissä on aikamoinen elämys. Aluksi Sampo esittelee voimiaan jäätä vastaan, ja lopuksi matkustajat hyppäävät hyiseen mereen. Kuivapuvut päällä tietenkin.
Jäälohkareiden joukossa pulikoiminen on eksoottinen elämys myös suomalaiselle.
Vuonna 1961 valmistunut Sampo toimi Perämerellä jäänmurtajana vuoteen 1987 asti, jolloin Kemin kaupunki hankki jo vahanaikaiseksi käyneen jäänmurtajan matkailukäyttöön romuraudan hinnalla.
Kaupunginjohtaja Juhani Leinon alulle panema idea ei saanut lainkaan varauksetonta kannatusta Kemissä, vaan se meni vain vaivoin läpi kaupunginhallituksen äänestyksessä – kahden äänen enemmistöllä.
Nykyisin jäänmurtaja on suosittu nähtävyys, jolla käy vuosittain noin 10 000 matkailijaa.
Jäänmurtajan imussa Kemi on voinut panostaa matkailuun enemmänkin, Kemin lumilinnan muodossa, ja Kemi on onnistunut luomaan nahkansa täysiverisenä talvimatkailukaupunkina.
Kemin lumilinna
Kemin lumilinna on Suomen aito ja alkuperäinen. Nythän lumilinnoja tuntuu olevan ympäri Suomea, mutta juuri Kemistä villitys sai alkunsa vuonna 1996. Silloin se pääsi jopa Guinnessin ennätystenkirjaan maailman suurimpana lumilinnana.
Ensimmäisen lumilinnan valmistuminen oli aikamoinen ihme, sillä se rakennettiin keskelle lama-aikaa, kun 25 prosenttia Kemin asukkaista oli työttömänä ja kunnan talous tiukilla. Riski kannatti ja Kemi nousi matkailun maailmankartalle. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana linnassa kävi 300 000 vierailijaa.
Hienoin jää- ja lumiveistoksin koristeeltu Lumilinna on avoinna tammikuusta huhtikuulle. Siellä voi myös yöpyä.
Kirkkoherran muumio kummittelee – Keminmaan vanha kirkko
Kemin erikoisin nähtävyys löytyy Kemin ja Tornion välistä Keminmaan vanhasta kirkosta. Keskiaikaisen kivikirkon lattian alle on haudattu vanhan tavan mukaan ruumita, joista yksi on aivan poikkeuksellinen.
Lasikattoisessa arkussa makaa vuonna 1629 kuollut kirkkoherra Nikolaus Rungius, jonka ruumis ei maatunut vaan muumioitui. Rungiuksen kerrotaan itsensä luvanneen: ”Elleivät sanani ole totta, ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne.”
Ja sanat tulivat todeksi. Rungiuksen kerrotaan myös kummittelevan ja saarnaavan kirkossaan yöaikaan.
Isohaaran vesivoimalaitos – Suomen surullisin nähtävyys
Kemistä löytyy myös Suomen surullisin nähtävyys. Lapin sodan jälkeen pohjoinen oli tuhottu ja sähköä tarvittiin. Pohjolan Voima lupasi rakentaa nopeasti uudet sillat rautatietä ja maantietä varten, jos se saisi samalla rakentaa paikalle vesivoimalaitoksen. Lupa myönnettiin nopeasti, ympäristöä miettimättä.
Pato tuhosi Kemijoen lohikannat. Joki oli ollut Euroopan mahtavimpia lohijokia. Sama tarina toistui monessa muussakin pohjoisen joessa. Lohet menivät, Suomi vaurastui.
Komean kokoisen voimalaitoksen on suunnitellut Sigurd Frosterus, sama mies, joka on piirtänyt myös Stockmannin tavaratalon ja Vanajanlinnan kartanon.
Isohaaran vesivoimalaitos sijaitsee lähellä Keminmaan kirkkoa. Melkein vieressä on mainio majapaikka, Motel Käpylä. Älä anna nimen hämätä: kämäisen motellin sijaan kyseessä on todella tunnelmallinen majapaikka, joka on sisustettu tyylikkääseen retrohenkeen. Täällä tuntee tekevänsä pienen aikamatkan 1960-luvulle.
Kemin hotellit ja majoitus
Keskustassa sijaitseva Hotelli Merihovi on Suomen klassisimpia hotelleja – täällä on yövyttävä ainakin kerran elämässä! Kekkonen yöpyi tyylipuhtaassa funkkiskaunottaressa aina Lapin reissuilta palatessaan, ja onpa Merihovissa yöpynyt myös kosmonautti Juri Gagarin, ensimmäinen ihminen avaruudessa.
Lumilinnan vieressä on pitkässä rivissä lasiseinäisiä rantamökkejä. Pääosin Seaside Glass Villas on taidettu suunnata ulkomaisille turisteille, mutta myös suomalaiset näyttävät viihtyvän. Avoinna myös kesäisin, toisin kuin Lumilinna.
Matka Kemiin
Kemi sijaitsee aika lailla Oulun ja Rovaniemen puolivälissä. Molempiin on Kemistä on puolentoista tunnin ajomatka. Tornioon on Kemistä alle 30 kilometrin matka.
Helsinkiin on matkaa 700 kilometriä eli reilut kahdeksan tuntia ajo. Moni katkaiseekin juuri Kemissä matkan Lappiin.
Kemiin on hyvät kulkuyhteydet. Kemiin pääsee junalla ja lentäen. Kemi-Tornio-lentoasema on aivan vieressä.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
