Ylläs – täältä löydät Suomen pisimmät rinteet

Ylläs
Ylläkseltä löytyvät Suomen pisimmät laskettelurinteet. Kuva: Mika Korhonen / Unsplash

Ylläs on Suomen hiihtokeskuksissa omaa luokkaansa rinteiden koolla mitattuna. 3000 metriä pitkät Ylipitkä ja Jättipitkä ovat Suomen pisimmät rinteet, ja korkeuseroakin on Ylläksellä peräti 463 metriä.

719 metriä korkean Ylläksen rinteillä on parhaimmillaan tuplasti pituutta ja korkeuseroa esimerkiksi Rukaan verrattuna. Levikin jää samoilla mittareilla selvästi taakse.

Myös Ylläksen 330 kilometrin mittainen latuverkko on Suomen laajin. Näistä 38 kilometriä on valaistuja.

Ylläkselle tullaankin nimenomaan pääasiassa laskettelemaan tai hiihtämään. Oheistoiminnassa ja yöelämässä Yllästunturi jää sen sijaan selvästi kilpakumppaneistaan jälkeen. Siinä missä Levillä ja Rukalla on vilkkaat keskustat täynnä ravintolapalveluita, Ylläksen keskusta on paljon pienempi – ja vielä jakaantunutkin kahteen kylään tunturin molemmin puolin, Ylläsjärveen ja Äkäslompoloon.

Ylläsjärvi vai Äkäslompolo?

Kellostapulinkurun komeita maisemia Yllästunturin kupeessa. Kuva: Juha Laine / Visit Finland

Ylläkselle matkaavan isoin kysymys on, kummalla puolen Yllästunturia kannattaa majoittua, Ylläsjärvellä vai Äkäslompolossa?

Nyrkkisääntönä Ylläsjärven puoli sopii paremmin laskettelijoille, sillä sen puolella osa hotelleista, kuten komea Lapland Hotels Saaga, sijaitsee aivan rinteiden kupeessa. Kannattaa huomioida, että varsinainen Ylläsjärven kylä on kauempana rinsteistä.

Äkäslompolo sopii puolestaan murtomaahiihtäjille. Maisemat ovat jylhät, sillä kylää reunustaa peräti seitsemän tunturia. Äkäslompoloa voisikin leikkisästi kutsua Lapin Roomaksi.

Juuri Äkäslompolosta alkoi Ylläksen matkailumaine. Erityisen syvästi alueen komeisiin maisemiin oli ihastunut viihdesäveltäjä Reino Helismaa, joka vietti 1940-luvulla viikkokausi Äkäslompolon maisemissa hiihdellen.

Niillä reissuilla syntyi Yllästunturin ylistykseksi hittikappale Rakovalkealla, jonka levytti ensimmäisenä Tapio Rautavaara. Sittemmin se on noussut uuteen maineeseen Vesa-Matti Loirin esittämänä.

Äkäslompolon klassikkohotelli on Lapland Hotel Äkäshotelli, jonka palveluihin kuuluu uima-allas, saunaosasto ja alueen suosituin yökerho, joka kulkee lempinimellä Pirtukirkko.

Ylläs – näkemistä ja tekemistä

Ylläksellä riittää myös lumikenkäilyyn tarkoitettuja reittejä. Kuva: Juha Laine / Visit Finland

Rinteet ja hiihtoladut ovat Ylläksellä pääosassa, mutta tarjolla on tietysti myös mahdollisuudet lumikenkäilyyn, moottorikelkkailuun ja huskysafareihin. Maastopyöräily on kasvattanut kovasti suosiotaan, ja se onnistuu sekä kesällä että talvella. Kesäkaudella voi myös meloa ja patikoida.

Ylläkseltä käsin voi käydä tutustumassa myös Kittilän kiehtoviin taiteilijakoteihin, jotka esitellään sivulla Levi.

Luontokeskus Kellokas – tutustu elämään savottakämpässä

Luontokeskus Kellokas sijaitsee Äkäslompolon ja Yllästunturin välissä. Pysyvä näyttely kertoo Tornionjokilaakson kulttuurista.

Piharakennukseen on sisustettu kokonainen savottakämppä. Yksi puoli kämpästä oli työnjohtajien käytöstä ja toisella puolen asuivat tukkijätkät. Keskellä oli emännän valtakunta, johon oli miehiltä pääsy kielletty kämppälain nojalla. Keittiön seinän luukusta emäntä tarjoili päivän ateriat.

Pirunkurun ponnistus – Ylläksen hienoin patikointireitti

Ylläksen hienoin patikointireitti on vaativa, kahdeksan kilometrin mittainen rengasreitti Pirunkurun ponnistus. Maisemat ylhäällä ovat mahtavat, kun samaan aikaan näkee laen harmaata kivimurskaa ja alhaalla siintävän, vehreän metsän ympäröimän järven. Ihan maailmanluokan näkymä.

Kukastunturin lenkki ja maastopyöräilijän Ylläs

Ylläksen suosituimpia maastopyöräilykohteita on Kukastunturi, jonka laelle vie 20 kilometrin mittainen Kukastunturin lenkki. Maisemat tunturin laelta ovat komeat. Äkäslompolosta alkava reitti sopii myös aloittelijoille.

Pyöräily onnistuu myös talvella läskipyörillä – huollettuja talvipyöräilyreittejä on peräti 100 kilometriä. Jos epäilee omia voimiaan tunturien valloittamisessa, avukseen voi vuokrata sähköpyörän.

Karilan navettagalleria – maahisten valtakunta

Muutaman kilometrin päässä Äkäslompolosta sijaitseva Karilan navettagalleria on mukava hiihto- tai läskipyöräretken kohde. Kahvilana toimivaa navettaa koristelevat lappilaiset haltijat ja maahiset. Avoinna talvikaudella.

Koe Ylläksen lumilinna

Ylläksen lumilinna sijaitsee Lainiossa, vartin ajomatkan päässä Ylläsjärveltä ja puoli tuntia Äkäslompolosta.

Lumilinnaan voi tutustua pääsymaksua vastaan, vaikkei siellä asuisikaan. Tietysti yö lumilinnassa on kaiketi aikamoinen elämys.

Katso tarjoukset Lapland Hotels Snow Villageen.

Ja sitten jotakin erikoista – Saunagondoli

Ylläksellä voi kokea yhden Suomen erikoisimmista saunaelämyksistä – jos on varaa maksaa saunomisesta 1350 euroa. Yksi gondolihissin kopeista on muokattu puuvuorailluksi saunaksi. Mukaan mahtuu neljä saunojaa kerrallaan, mutta hintaan kuuluu myös huipulla oleva saunaosasto, joka vetää 12 saunojaa.

Eli kun muut ovat yläsaunassa, neljä saunojaa kerrallaan voi vedellä saunagondolin 20 minuutin mittaisia kierroksia.

Jounin kauppa – Äkäslompolon jättikauppa

Äkäslompolon kylän sydämessä on Jounin kauppa, jonka nykyinen isäntä, Sampo Kaulanen, on vaimonsa Mintun kanssa noussut television ja sosiaalisen median kautta koko kansan julkkiksiksi.

Alun perin kaupan perusti vuonna 1950 Sampon isä Jouni puutalonsa alakertaan. Siitä kauppa on laajentunut Suomen suurimmaksi K-kaupaksi, eräänlaiseksi Lapin versioksi Pohjanmaalta tutusta Veljekset Keskisten kyläkaupasta.

Heinäkuun lopulla kaupan pihalla järjestetään Meän Vestivaalit, jotka tarjoavat musiikkia ja esittävää taidetta meänkulttuurin alueelta. Kaupalla on usein monenlaisia muitakin tempauksia.

Jounin kaupan yhteydessä on hauskasti nimetty pubi, Public House Selvä Pyy, ja kaupan vieressä voi ihailla poroja aivan ilmaiseksi.

Pakasaivo – Ylläksen maagisin retkikohde

Puolen tunnin ajomatkan päässä Ylläkseltä on yksi Lapin maagisimmista järvistä, Pakasaivo, joka tunnetaan myös Lapin helvettinä.

Kapea ja pitkulainen kanjonijärvi on kuin syvä viilto maan povessa. Pohjoispäässä järveä reunustavat komat, pystysuorat kalliot.

Saamelaisille Pakasaivo on ollut pohjaton portti maahisten maille maanaliseen, kuolleiden valtakuntaan. Ja kas, kun järven syvyyttä ensimmäisen kerran mitattiin, pohjaa ei tavoitettu. Myöhemmin se on paikallistettu kaikuluotaimella 60 metrin syvyyteen.

Järveen ei laske yksikään joki, vaan sen vesi on peräisin pohjan lähteistä. Sekin tutkimuksissa on selvinny, että reilun 10 metrin syvyydessä järven vesi alkaa muuttua tavallisesta järvivedestä hapettomaksi ja hyvin rikkivetypitoiseksi, minkä takia sen pohjassa ei tapahdu lainkaan maatumista. Kaikki mikä on sinne uponnut, on säilynyt.

Kolari ja Suomen pohjoisin rautatieasema

Kolarissa sijaitsee Suomen pohjoisin rautatieasema. Asemalta on bussiyhteys Ylläkselle ja Leville.

Kovasti nähtävää Kolarissa ei ole, mutta jos aika antaa myöten, voi käväistä keskustaa vastapäätä sijaitsevalla, Saaripudasjoen erottamalla Kolarinsaarella, joka toimi aikoinaan kylän keskustana ja tärkeänä pohjoisen kauppapaikkana.

Saaressa on muistosna 1800-luvun alun puukirkko, jota saa tosin useimmiten ihailla vain ulkoapäin. Saarelle pääsee siltaa pitkin. Tie kirkolle kääntyy pian sillan jälkeen. Vieressä on pieni joenvarren uimaranta.

Lennot Ylläkselle

Lähin lentokenttä on Kittilässä, 50 kilometrin päässä. Lentokentältä on bussikuljetus Ylläkselle.

Katso lentotarjoukset Kittilään.

Vuokraa mökki Ylläkseltä

Ylläkseltä löytyy hotellien lisäksi jopa satoja vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä, jotka sopivat erinomaisesti perheen tai isomman seurueen lomailuun. Kattava vertailu- ja varaussivusto on Lomarengas, jolla on tarjolla yhteensä 3900 vuokramökkiä, huvilaa ja huoneistoa. Katso Lomarenkaan tarjoukset.

Ylläs kokemuksia

Mitä itse pidit Ylläksestä? Onko Ylläs oma suosikkisi Suomen hiihtokeskusten joukossa vai viekö jokin toinen voiton? Kerro kokemuksiasi ja vinkkejäsi Ylläksestä ja auta muita matkailijoita päättämään, olisiko Ylläs heille sopiva lomakohde.

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi