Suomen parhaat nähtävyydet esitellään tällä sivulla aikajärjestyksellä – muinaisuudesta nykypäivään. Tällä halutaan tuoda nähtävyyksiin historiallista perspektiiviä, nähtävyydet kun ovat aikansa lapsia. Tai ongelmanuoria.
Alla kuvatut nähtävyydet ovat ihmisen kätten töitä. Luonnonnähtävyyksistä kertoo esimerkiksi teos Suomen upeimmat luontokohteet.
Suomen paras nähtävyys ajalta ennen ajanlaskua – 3000 eaa.
Suomen vaikuttavin muinaismuisto ovat Astuvansalmen kalliomaalaukset. Saimaan upeisiin järvimaisemiin Mikkelin lähelle punamullalla maalatut hahmot henkivän elämää vielä tuhansia vuosia maalaamisensa jälkeenkin.
Näkyvimpiä aiheita ovat saaliseläimet hirvet, veneet ja sarvipäiset shamaanit. Maalauksia on kaikkiaan 65.
Astuvansalmen maalauksista varhaisimmat ovat noin 5000 vuoden takaa, kun Chauvet’n luolaan Ranskassa maalattiin vieläkin hienompia töitä jo 26 000 vuotta sitten. Ja silti Astuvansalmen kalliomaalaukset kuuluvat Pohjoismaiden näyttävimpiin.
Suomen rautakauden nähtävyydet
Suomi oli pitkään ei kenenkään maata kahden valtakunnan, Ruotsin ja Venäjän, välissä. Tämän rajamaan kautta ruotsalaiset ja venäläiset hyökkäilivät toistensa kimppuun. Turvaa muinaisille suomalaisille toivat linnavuoret, joiden muuritusten suojiin kylistä paettiin, kun viholliset lähestyivät.
Suomen linnavuorista erityisen komeita ovat Hakoisten linnavuori Hämeessä ja Sulkavan linnavuori Savossa.
Hakoisten linnavuori nousee peltojen keskeltä pystysuorana kalliona kuin Suomen versio Sri Lankan Sigiriyasta. Ylös pääsee vain jyrkkää polkua pitkin.
Vieläkin hienommalla paikalla on Sulkavan linnavuori, joka sijaitsee Mikkelin ja Savonlinnan välissä. Linnavuori kohoaa peräti 55 metrin korkeuteen kapean järven pinnasta.
Suomen parhaat nähtävyydet keskiajalta
Suomen paras nähtävyys keskiajalta on Turun linna, joka perustettiin jo 1200-luvun lopulla Aurajoen suulle. Historialtaan linna on Pohjoismaiden merkittävimpiä, sillä se joutui useasti Ruotsin valtataisteluiden näyttämöksi. Kaiken huipuksi Turun linnan näyttely on rakennettu todella hienosti.
Turku oli itsessäänkin keskiajalla merkittävä kaupunki, Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin heti Tukholman jälkeen.
Keskiajasta Turussa muistuttaa myös upea Turun tuomiokirkko, jonka haudat kertovat monta kiehtovaa tarinaa.
Keskiaikaisiin tunnelmiin pääsee myös Porvoossa, jonka kadut ja kujat ovat säilyneet keskiaikaisen sokkeloisuutensa, vaikka nykyiset puutalot ovatkin hieman uudempaa perua.
Suomen nähtävyydet 1600-luvulta
Kun Euroopassa 1600-luku oli barokin loistoa, Suomessa se oli paskaa aikaa. Ruotsista oli kasvanut eurooppalainen suurvalta, mikä tarkoitti sotimista. Suomalaisia hakkapeliittoja ja rivimiehiä lähetettiin taistelemaan ympäri Eurooppaa samaan aikaan, kun kotimaassa vaivasi nälänähätä vähän väliä.
Erityisen paha nälänhätä vaivasi vuosidadan lopulla, kun jopa neljännesä väesöstä kuoli nälkään ja sen aiheuttamiin tauteihin.
Aatelisilla oli sentään varaa rakentaa muutama kartano. Suomen 1600-luvun kartanoista komein on Louhisaaren kartano, jossa paljon myöhemmin syntyi marsalkka Mannerheim.
Kovin paljon muita merkittäviä nähtävyyksiä 1600-luku ei Suomeen sitten jättänytkään.
1700-luvun nähtävyydet Suomessa
Jos 1600-luku ei jättänyt paljoakaan jälkiä, niin toista oli 1700-luvulla. Liki puolet Suomen Unescon maailmanperintökohteista on tältä vuosisadalta.
1700-luvulla rakennettiin Helsingin edustalle komea Suomenlinna ja Keski-Suomen erämaiden kupeeseen Petäjäveden vanha kirkko, jonka vetovoimaa kuvaa hyvin suomalainen viisaus: ”Vaatimattomuus kaunistaa.”
1700-luvun kolmas Unescon maailmanperintökohde on Rauma, jossa viimeinen suuri tulipalo riehui jo edellisellä vuosisadalla. 1700-luvulta onkin säilynyt Raumalla niin puutaloja kuin vanha raatihuonekin, joka on yksi Suomen arvokkaimpia alkuperäisessä asussaan säästyneitä aikakauden rakennuksia.
Suomen neljäs hieno 1700-luvun nähtävyys on Hamina, vaikkei se maailmanperintökohde olekaan. Linnoituskaupunki rakennettiin erikoiseen ympyräruutukaavaan.
1800-luvun nähtävyydet Suomessa
Jos Suomenlinnan rakentaminen olikin 1700-luvulla Ruotsin suurimpia ponnistuksia, ei se auttanut. 1800-luvulla Suomi astui uuteen aikaan, kun valta vaihtui Ruotsista Venäjälle ja sen myötä pääkaupunki Turusta Helsinkiin.
Helsinkiin rakennettiin komea Tuomiokirkko ja sen viereen Senaatintori samaan empire-tyyliin, mikä oli Pietarissakin vallalla.
Vuosisadan jälkipuolesta muistuttavat Tampereen komeat vanhat tehdasrakennukset, kuten Finnlaysonin työväenmuseo Werstas.
Tampereen vanha tehdaskeskusta ei ole päässyt Unescon maailmanperintökohteeksi, mutta sen arvon on saanut Kouvolassa sijaitseva Verlan puuhiomo ja pahvitehdas.
Erityismaininnan ansaitsee myös 1800-luvun puolivälissä Kerimäelle Savonlinnan lähelle valmistunut maailman suurin puukirkko.
Vieläkään ei oikein tiedetä, miksi Kerimäelle päätettiin niin järjettömän suuri kirkko rakentaa.
1800-luvun lopulla taiteet kukoistivat Suomessa. Aikakausi tunnetaan Suomen taiteen kultakautena ja sen mestariteoksiin tutustuu parhaiten Ateneumin taidemuseossa Helsingissä.
Taiteen kultakausi jatkui vielä 1900-luvun alkuunkin asti, jolloin Sibelius ja monet muut aikakauden sankaritaiteilijoista muuttivat asumaan Tuusulanjärven rannalle. Siellä heidän kotejaan voi – ja kannattaa – edelleen käydä ihailemassa.
1900-luvun nähtävyydet Suomessa
1900-luvun alku oli Suomessa jugendin aikaa. Helsinkiin nousi kauniita jugendtaloja etenkin Kruununhakaan, Kajananokalle ja Eiraan, mutta myös monet muut kaupungit saivat osansa kansallisromanttisista talokaunottarista.
Ulottipa jugend otteensa jopa ulkosaaristoonkin, kun kauas avomerelle rakennettiin mahtava Bengtskärin majakka.
Suomen upein jugendrakennus on Lars Sonckin suunnittelema Tampereen tuomiokirkko, jonka koristelivat sisältä aikansa taiteen kauhukakarat Hugo Simberg ja Magnus Enckell.
1900-luvun alusta on säilynyt Tampereella toinenkin ykkösluokan nähtävyys, nimittäin Rajaportin sauna, Suomen vanhin yhä toimiva yleinen sauna. Löylyissä tunnelma on hyvin eksoottinen.
1900-luku oli yhtä suurta muutosta. Aatteet ja ideat vyöryivät ennennäkemättömällä vauhdilla maailman ja myös Suomen yli. Aatehistorian myllerrykseen kannattaa tutustua Tampereen Lenin-museossa, yhdessä maailman harvoista yhä toimivista.
Lenin-patsaat ovat Suomessa säilyneet Turussa ja Kotkassa.
Mielenkiintoista on muuten se, ettei Suomen sisällissota ole vielä saanut arvoistaan museota. Jokunen pieni muistomerkki löytyy eri puolilta Suomea, muttei mitään mahtavaa, ja huomiota herättävää.
Valkoisten ja punaisten silmittömät veriteoat taitavat edelleen olla suomalaisille liian vaikea asia kunnolla käsiteltäväksi.
Toisen maailmansodan koskettavin muistomerkki löytyy Suomussalmelta, jonka Talvisodan muistomerkin 17 000 kivenmurikkaa muistuttavat Raatteentien ratkaisutaistelujen kuolonuhreista, niin venäläisistä kuin suomalaisistakin.
Samalla Suomussalmen-reissulla kannattaa ihailla karhuja Martinselkosen eräkeskuksessa, jossa mesikämmeniä näkee luonnossa temmeltämässä aivan lähietäisyydeltä.
Sodan jälkeisiin maisemiin jätti Suomessa erityisen näkyvän jäljen maamme kuuluisin arkkitehti, Alvar Aalto, jonka teoksia voi ihailla ympäri Suomea. Parhaita paikkoja on Jyväskylä, jossa on Alvar Aallon museo ja rakennuksia monelta vuosikymmeneltä.
Aivan vuosisadan lopulla Helsinkiin valmistui nykytaiteen museo Kiasma, joka on edelleenkin, yli 20 vuotta valmistumisensa jälkeen, Suomen tunnetuin moderni rakennus.
2000-luvun nähtävyydet Suomessa
Toki Suomeen on saatu nähtävyyksiä myös 2000-luvulla. Näistä uusin on Helsingin upea uusi keskustakirjasto Oodi.
Hienoa uutta arkkitehtuuria edustaa myös Kotkan merikeskus Wellamo, joka on näyttelyiltääkin erinomainen museokohde.
Jos pidit artikkelista, arvostamme kovasti, jos jaat sen sosiaalisessa mediassa.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
