Turun linna – Suomen paras nähtävyys vie 1500-luvun valtataisteluun

Turun linna
Turun linna linnapihalta kuvattuna. Kuva: Francesco, Flickr CC

Turun linna on Suomen tärkein linna ja yksi Pohjois-Euroopan merkittävimmistä. Turun linna on nähnyt taisteluita, ylellistä hovielämää ja vangittuja kuninkaallisia.

Nykyisin Turun linna on Suomen paras nähtävyys, kiitos linnan erinomaisesti tehdyn näyttelyn, jossa linnan komea historia herää eloon.

Kiinnostavinta aikaa Turun linnassa oli 1500-luku, joka oli kyllä muutenkin Turun historian värikkäintä, sotaisinta ja verisintä aikaa. Ensin linnassa vieraili kuningas Kustaa Vaasa, sitten siitä tuli hänen poikiensa välisen valtataistelun pelinappula.

Kustaa Vaasa piti Turun linnaa raihnaisena ja epämiellyttävänä paikkana, mutta hänen poikansa Juhana Herttua nosti linnan kukoistukseen.

Turun linna ja Juhana Herttuan hovi

Samanlaista loistoa ei ollut muualla Suomessa nähty. Oli 1500-luvun puoliväli, ja Turun linnan pöydät notkuivat aikakauden herkkuja, kuten piirakoita, joiden sisältä lehahti ilmaan kyyhkysiä.

Linna koristeltiin verhoilla ja gobeliineilla eli seinävaatteilla. Hovi pukeutui uusimman muodin mukaisesti ja jopa yöasuja käytettiin. Ruissalossa järjestettiin turnajaisia.

Linna kuhisi elämää kuin muurahaiskeko. Töissä oli peräti 600 ihmistä, pääosin naisia.

Huikentelevaista hovia piti Kustaa Vaasan poika, Juhana Herttua, Suomen nuori käskynhaltija, joka oli nainut puolalaisen prinsessan, Katariina Jagellonican. Puolasta saapuessaan Katariina toi Turun linnaan Suomen ensimmäiset haarukat.

Paha vain, että Juhanan veli, Ruotsin kuninkaaksi noussut Erik XIV, ei ollut avioliittoa hyväksynyt. Erik alkoi pitää Juhanaa ja tämän vaimoa uhkana.

Veljesten valtataistelu

Yhdeksän kuukautta häiden jälkeen, kesällä 1563, Erik saapui Turkuun 10 000 sotilaan kanssa. Juhanan joukoissa oli vain reilut tuhat miestä, sillä hän ei saanut houkuteltua montaakaan suomalaista aatelista puolelleen.

Tykit paukkuivat. Piiritystä kesti kolme kuukautta, kunnes linna antautui. Herttuapari vangittiin ja heidän keräämänsä taideaarteet vietiin Tukholmaan. Ne harvat aateliset, jotka olivat Juhanaa tukeneet, mestattiin.

Juhana sai sentään pitää päänsä – siitä oli sovittu linnan antautumisen yhteydessä. Turun linnan voikin sanoa pelastaneen hänen henkensä.

Tarinan loppu? Ei suinkaan.

Erikin ja Juhanan osat vaihtuvat

Jo muutamaa vuotta myöhemmin Ruotsin aateliset nousivat kapinaan Erikiä vastaan. Juhana huudettiin kuninkaaksi.

Nyt oli Erikin vuoro asua Turun linnassa, tosin vastentahtoisesti vangittuna. Vanginvartijoiksi määrättiin sata sotilasta.

Seuranaan Erikillä oli vaimonsa Kaarina Maununtytär, aikansa kohukuningatar. Kaarina oli syntynyt vaatimattomaan talonpoikaisperheeseen, eikä nuoren kaunottaren nousu kuningattareksi ollut ainakaan parantunut aatelisten mielikuvaa Erikistä, jota oli muutenkin alettu pitää mielenvikaisena.

Aluksi kuninkaalliset vangit saivat kuljeskella muurien sisällä varsin vapaasti, kunnes paljastui, että Erik oli yrittänyt juonia vapautumistaan tsaari Iivana Julman avulla.

Erik erotettiin vaimostaan ja teljettiin torniin. Lopulta hänet siirrettiin Ahvenanmaan ja Kastelholman linnan kautta takaisin Ruotsiin. Jos Erik olikin aikoinaan antanut Juhanan pitää päänsä, ei veli ollut yhtä armelias.

Erik myrkytettiin kuoliaaksi.

Kaarina Maununtytär – traaginen ”Suomen kuningatar”

Kaarina Maununtytär vietti vielä useita vuosia vankeudessa Turun linnassa, jossa hänen kerrotaan polttaneen kynttilöitä yöt läpeensä. Pariskunnan poika vietiin häneltä pois seitsenvuotiaana ja lähetettiin maanpakoon Puolaan. Kaarina sai pitää luonaan vain tyttärensä.

Erikin kuoltua entisen kuningattaren asuttavaksi annettiin Liuksalan kartano Pirkanmaalla, jossa hän vietti elämänsä viimeiset 35 vuotta.

Kaarina Maununtytär on jäänyt elämään historiaan traagisena ”Suomen kuningattarena”, jota hänen paikalliset naapurinsa ihailivat suuresti. Hänet on haudattu sarkofagiin Turun tuomiokirkkoon.

Kolmannen veljen vuoro koittaa

Eikä aikaakaan, kun Turun linnan luona taas tapeltiin.

Juhanan kuoltua kruunun peri hänen poikansa, Sigismund, joka istui jo Puolan valtaistuimella. Ja oli vieläpä katolinen.

Sigismundia vastaan nousi kapina, jonka johtoon astui Kaarle Herttua, Kustaa Vaasan nuorimmaisin poika. Kun kaksi isoveljeä, Erik ja Juhana, olivat jo istuneet valtaistuimella, niin mikseipä hänkin.

Aateliset, niin Suomessa kuin Ruotsissakin, asettuivat pääasiassa Sigismundin kannalle, mutta muut säädyt tukivat Kaarlea. Tämän innostamina Pohjanmaan talonpojatkin ryhtyivät kapinaan eli Nuijasotaan herroja vastaan.

Suomen käskynhaltija Klaus Fleming löi talonpoikaiskapinan verisesti, mutta kuoli sairaskohtaukseen ennen kuin ehti johtaa joukkonsa Kaarlea vastaan.

Kaarle löi suomalaisaateliset Marttilan taistelussa elokuussa 1599 ja valtasi Turun linnan toisella yrityksellä saman vuoden marraskuussa.

Linnan valtausta seurasi Turun verilöyly, kun Sigismundia kannattaneet suomalaisaateliset mestattiin kaupungin (Vanhalla) Suurtorilla. 14 merkkihenkilön joukossa olivat Klaus Flemingin kolme poikaa ja Hämeen linnan päällikkö Sten Fincke.

Teloitettujen päät naulattiin raatihuoneen katon päätyyn.

Kaarle Herttuasta kruunattiin kuningas Kaarle IX. Hallitsijana hänen suurin saavutuksensa oli hänen poikansa ja seuraajansa, Kustaa II Aadolf, joka opittiin tuntemaan 30-vuotisen sodan sankarikuninkaana.

Sigismund jatkoi vielä 30 vuotta Puolan kuninkaana. Hänen merkittävimmäksi saavutuksekseen jäi Puolan pääkaupungin muuttaminen Krakovasta Varsovaan.

Turun linnan rappio

Vasta kuninkaaksi kruunattu Kustaa II Aadolf vieraili hänkin Turun linnassa 1600-luvun alussa. Kuukauden mittainen vierailu päättyi linnan kannalta huonosti.

Kuninkaan syödessä päivällistä linnassa pääsi tuli irti. Kustaa II Aadolf pääsi turvaan ja nousi myöhemmin 30-vuotisessa sodassa sankarikuninkaan asemaan, mutta Turun linna paloi pahoin, eikä se enää koskaan noussut entiseen arvoonsa.

Linnan elämä rauhoittui, ja se alkoi palvella lähinnä hallinnon paikkana.

Turun linnan näyttely

Jos Turun linna oli mahtava paikka keskiajan ja renessanssin turkulaisille, on se huikea kohde nykypäivänkin vierailijalle.

Upeasti toteutetussa näyttelyssä (Suomessa ei taida yhtä komeaa ja eläväistä museota olla) oppii viihdyttävästi niin keskiajasta kuin Juhana Herttuan huikentelevaisesta hovistakin.

Näyttely on hyvin interaktiivinen. Mielenkiintoista tietoa esitellään monenlaisessa muodossa pienoismalleista videoihin ja eläviin näyttelijöihin.

Vierailuun kannattaa varata useita tunteja. Jos aika on tiukalla tai ei jostain myystä syystä halua käydä linnassa sisällä, niin linnanpihalle on vapaa pääsy.

Liikuntarajoitteisille linna on haastava kohde, muttei mahdoton, jos mukana on riuska avustaja, joka voi auttaa portaissa.

Turun linnan kuuluisa maalaus

Kierros Turun linnassa päättyy Albert Edelfeltin upean maalauksen äärelle. Katsele sitä kaikessa rauhassa. Kyseessä on yksi Suomen kuuluisimmista historiallisista maalauksista.

Teos Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista kuvaa Topeliuksen Maamme kirjan tarinaa, jonka mukaan Kaarle-herttua olisi Turun linnan vallattuaan avannut linnan kappelissa Klaus Flemingin hauta-arkun ja varmistanut, että tämä todellakin oli kuollut.

Tarinassa Kaarle vetää vainajaa parrasta ja toteaa: ”Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa.”

Mihin vieressä seissyt Flemingin leski Ebba Stenbock vastaa: ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti.”

Klaus Fleming jäi historiaan yhtenä Suomen kiistellyimmistä hahmoista eikä vieläkään ole oikein yksimielisyyttä siitä, minkä alan mies hän oli, Suomen parhaan puolesta taistellut sankari vai itsekäs opportunisti ja talonpoikaiskapinallisten julma murhaaja?

Turun linna kokemuksia

Kerro omia kokemuksiasi Turun linnasta. Vastasiko linna odotuksiasi? Onko Turun linna sinun mielestäsi Suomen paras nähtävyys?

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi