Ilmajoki – nuijasodan tantereilla

ilmajoki-1241
Jaakko Ilkan muistomerkki Ilkan kentällä samalla paikalla, jossa nuijamiesten johtaja teilattiin, eli hänen jäsenensä murskattiin. Kuva Antti Helin

Ilmajoki on oikea paikka muistella nuijamiehiä, Suomen hurjia talonpoikaiskapinallisia. Kapina alkoi Pohjanmaalla 1590-luvun lopulla, kun talonmiehet olivat saaneet tarpeekseen korkeista veroista ja Venäjän sodan aiheuttamista muista rasituksista. Mitä he tekivät? Aloittivat uuden sodan.

Nuijamiehet varustautuivat kirvein, karhukeihäin ja varsijousin. Nälkä kasvoi syödessä, ja suunnitelmaksi tuli lopulta Turun ja Viipurin valtaaminen. Huonostihan siinä kävi.

Suomen sotaherran, Klaus Flemingin, vahvasti aseistautuneet joukot kukistivat nuijamiehet verisesti. Komisen tuhatta nuijamiestä sai surmansa.

Nuijasota ei unohdu helposti ainakaan ilmajokelaisilta. Sen verran komia muistomerkki on pitäjään pystytetty nuijasodan johtajalle, Jaakko Ilkalle (1545–1597).

Ainakaan ilmajokelaisilta ei helpolla unohdu kapinallisten johtaja Jaakko Ilkka , sen verran mahtava muistomerkki hänelle on kotikaupunkiinsa pystytetty.

Jaakko Ilkan muistomerkki

Nuijamiehet koristavat Jaakko Ilkan muistomerkin sisäpuolta. Aikamoisia luolamiehiä. Kuva: Antti Helin

Komealla paikalla Kyröjoen rannalla kohoaa linnamainen, mukulakivistä koottu Jaakko Ilkan muistomerkki. On sillä kokoa ja näköä. Kannattaa kurkistaa myös sisälle.

Tällä samalla aukiolla Jaakko Ilkan ruumis teilattiin eli hänen jäsenensä murskattiin ja jätettiin lintujen syötäväksi. Mies oli tosin teloitettu jo Isossakyrössä.

Vieressä on kovasti kirkkoa muistuttava Yli-Lauroselan museo ja komeita punaseinäisiä talonpoikaisrakennuksia. Museon rakennukset on entisöity 1900-luvun pohjalaisasuun ja sisustettu Ilmajoelta kerätyillä esineillä.

Kesäisin paikalla on myös Ilmajoen musiikkijuhlien näyttävä telttakatos. Jos onni käy, on joku Ilkka-oopperoista on esitysvuorossa Ilmajoen musiikkijuhlilla.

Kukaan toinen Suomen historian hahmo ei olekaan inspiroinut säveltäjiä yhtä paljon; Jaakko Ilkasta on tehty peräti kolme oopperaa.

Kuka sitten oli Jaakko Ilkka? Hän oli Ilmajoen nimismies ja pitäjän rikkaimpia talonpoikia. Nuijamiehet ylipäätään tapasivat olla varsin varakkaita talollisia. Mistään köyhän kansan kapinasta ei siis ollut kyse.

Santavuori ja Nuijasodan viimeinen taistelu

Nuijamiesten muistomerkki Ilmajoen Kapalankankaalla kunnioittaa Santavuoren taistelussa kuolleita.
Nuijamiesten muistomerkki Ilmajoen Kapalankankaalla kunnioittaa Santavuoren taistelussa kuolleita. Kuva Antti Helin

Nuijamiehillä on Suomessa legendaarinen maine, mutta tosiasiassa heidän kapinansa oli enimmäkseen onnetonta räpeltämistä. Yleensä he pakenivat tai antautuivat heti Klaus Flemingin ratsumiehet nähdessään – minkä jälkeen heidät teurastettiin.

Viimeinen nuijasodan taistelu käytiin Ilmajoen vieressä Koskenkorvan Santavuorella. 145 metriä korkean Santavuoren laella on näkötorni, josta voi ihailla pohjalaisia maalaismaisemia, samoja peltoja joilla Santavuoren taistelu käytiin vuonna 1597.

Nuijasodan muistomerkin vaikuttavuutta lisää sille johtava kunniakuja. Kuva: Antti Helin

Taistelu meni tuttuun tapaan talonpojilta pieleen: nuijamiesten yllätyshyökkäys epäonnistui ja ruotsinkieliset talonpojat pettivät kumppaninsa siirtyen kesken taistelun Flemingin joukkojen puolelle.

Siihen loppui nuijasota.

Toisaalta, eivät talonpojat aivan turhaan vertaan vuodattaneet. Vaikka he hävisivät, saivat he lopulta mitä halusivatkin eli maatilojen raskasta verotusta kevennettiin.

Kapalankankaalle lähelle Santavuorta on pystytetty Santavuoren taistelun jylhä muistomerkki. Suuri graniittipaasi muistuttaa hauta-arkkua.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi