9 x Suomen kiehtovimmat kartanot

Mustion linnassa voi yöpyä – jos ei pelkää kummituksia! Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Suomessa riittää kartanoita, ja monet niistä toimivat museoina tai hotelleina. Mutta mitkä Suomen kartanoista olisi ainakin nähtävä ja koettava? Mitkä ovat Suomen parhaat kartanot?

Erityisen kiehtoviksi valitsemamme kartanot tekevät niiden asukkaat ja vieraat. Näissä kartanoissa voi henkiä entisajan elämän iloja ja suruja.

Mustion linna – traaginen linnanherra kummittelee

Mustion linnan päärakennus. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Mustion linnassa ovat vierailleet kaksi Venäjän tsaaria ja yksi Ruotsin kuningas, ja linnassa väitetään kummittelevan. Voiko kartanolta enempää vaatia?

Kyllä voi. Todella kiinnostavaksi kohteeksi Mustion linnan tekee sen hyväsydämisen linnanherran Hjalmar Linderin traaginen tarina.

Nykyisin Mustion linna toimii sekä museona että hotellina.

Lue lisää Mustion linnasta tai katso tarjous kartanohotellin.

Haikon kartano – kylpyjä ja kulttuurihistoriaa

Haikon kartanon sisätilat ovat juhlavat. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Porvoossa sijaitsevalle Haikon kartanolle tulevat pisteet jo siitä, että jo näin lyhyen matkan päässä Helsingistä voi kokea olevansa aivan toisessa maailmassa. Haikon kartano onkin mahtava lyhyen rentoutumisloman kohde Helsingistä.

Haikon kartano on myös ainakin rakennuksensa puolesta Suomen komein kylpylä – Haikon kartanon päärakennus on suomalaisten kartanorakennusten aatelia.

Haikon kartanossa tulee samalla tehtyä matkan Suomen kulttuurihistoriaan. Haikon kartanossa vierailleista suomalaisista merkkihenkilöistä nousee erityisesti esiin taidemaalari Albert Edelfelt.

Lue lisää Haikon kartanosta tai katso Haikon kartanoon.

Louhisaaren kartano – Mannerheimin synnyinkoti

Louhisaaren kartanolinna, Mannerheimin synnyinkoti. Kuva: Jari Sjölund, Flickr CC

Louhisaaren kartano (ruotsiksi Villnäs) tunnetaan parhaiten Suomen marsalkka Mannerheimin synnyinkotina.

Ja aikamoinen synnyinkoti se onkin ollut: Louhisaaren kartano edustaa tyyliltään harvinaista Ruotsin suurvalta-ajan ylhäisaateliston asuinlinnaa.

Alkuperäisen kartanon rakennutti keskiajan lopulla mahtava Flemingin aatelissuku, jonka kuuluisin poika, Suomen käskynhaltija Klaus Fleming, tunnetaan verisen Nuijasodan maalaiskapinallisten kukistajana ja Turun linnan seinällä roikkuvasta Albert Edelfeltin maalauksesta Kaarle-Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista.

Nykyiset komeat kartanorakennukset ovat 1600-luvulta. Flemingien suvun sammuttua kartano siirtyi lopulta Mannerheimin suvun omistukseen. Nykyisin Louhisaaren kartano on Museoviraston hallinnoima museo.

Kaiken lisäksi englantilaistyylisen puiston ympäröimä Louhisaaren kartano on Suomen parhaiten säilyneitä kartanomiljöitä.

Historiallisesti Suomen tärkeimpiin kartanoihin lukeutuva Louhisaaren kartano sijaitsee Varsinais-Suomen Askaisissa. Muista käydä myös kartanon mailla sijaitsevassa, 1600-luvulla rakennetussa, paanukattoisessa Askaisten kirkossa.

Kartano ja kirkko muodostavat yhdessä Museoviraston mukaan yhden Suomen merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Louhisaaren kartanossa vierailee helposti Turusta tai Naantalista käsin. Katso tarjoukset Turun hotelleihin ja Naantalin majapaikkoihin.

Söderlångvikin kartano – Amos Andersonin kiehtova koti

Söderlångvikin kartano
Söderlågvikin kartanossa asui kulttuurivaikuttaja ja pohatta Amos Andersen. Kuva: Visit Kimitoön

Söderlångvikin kartanossa Kemiön saarella pääsee kurkistamaan vuorineuvos Amos Andersonin (1878–1961) kiehtovaan maailmaan.

Anderson oli yksi suurimmista suomalaisista, joka on koskaan elänyt: lahjakas liikemies ja temperamenttisen taiteellinen taiteiden ystävä.

Kemiönsaarella köyhään pienviljelijän perheeseen syntynyt Anderson nousi lahjakkuudellaan suomalaisen liike-elämän huipulle, muun muassa ruotsinkielisen Hufvudstadsbladetin omistajaksi.

Anderson tuki suurilla lahjoituksilla tieteitä, taiteita ja kulttuuria. Hän muun muassa lahjoitti Helsingin ruotsalaisen teatterin uuden rakennuksen, maksoi Helsingin taidehallin pystyttämiseen, lahjoitti Tamminiemen huvilan tasavallan presidentin asunnoksi j rahoitti Roomassa sijaitsevan Villa Lanten oston Suomen valtiolle kulttuurikeskukseksi.

Miksei Amos Andersonin kaltaisia liike-elämän pohattoja ja kulttuurin vaalijoita ole Suomessa enää?

Söderlångvikin kartano toimi vuodesta 1927 vuorineuvos Amos Andersonin kesänviettopaikkana ja toisena kotina.

Kartano sijaitsee korkealla kukkulalla luonnonkauniissa ympäristössä kapean merenlahden pohjukassa Kemiön saarella.

Aderson kokosi ympärilleen laajan ystäväpiirin muttei mennyt koskaan naimisiin.

Kuollessaan Söderlångvikissa pääsiäisaamuna Anderson jätti jälkeensä valtavan omaisuuden. Andersonin Helsingin koti muutettiin vuorineuvoksen toiveiden mukaan hänen nimeään kantavaksi museoksi, ja asunnosta valtavasti huonekaluja ja taidetta Söderlångvikiin.

Museona toimivan Söderlångvikin kartanon alakerran keskussalissa pääsee muun muassa näkemään sohvakaluston, joka teetettiin alun perin Suomen kuningasta varten!

Eteistilassa on puolestaan esillä Turun Aurajokea esittävä maalaus, jonka edessä Amos Andersonin kerrotaan muistelleen aikaa, jolloin hän kymmenvuotiaana möi poimimiaan marjoja Turun torilla.

Katso tarjoukset Kemiön hotelleihin.

Laukon kartano – täältä sai alkunsa Kalevala

Laukon kartano
Laukon kartanoa hallitsi pitkään mahtava Kurki-suku. Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere

Pirkanmaalla, Tampereen lähellä, sijaitseva kartano tunnetaan parhaiten 1400-luvulla eläneestä Klaus Kurjesta, josta kertovan kansanrunon Elias Lönnrot kirjoitti ylös 1820-luvulla.

Runo Elinan surma kertoo, kuinka mustasukkainen Klaus Kurki surmasi vaimonsa ja poikansa polttamalla kotinsa Laukon kartanon ja lopuksi tappoi itsensä hukuttautumalla.

Historiantutkijoiden mukaan Klaus Kurki tosin eli vaimonsa kanssa onnellisen ja menestyksekkään elämän. No, mitä pienistä.

Klaus Kurjen aikana Laukon kartano muistutti kivilinnaa, mutta siitä on jäänyt jäljelle vain komea kellariholvi. Kartano pysyi Kurkien omistuksessa 1800-luvun alkupuolelle asti ja vuosisatojen ajan suku oli yksi Suomen mahtavimmista.

Laukon kartano sisätilat
Vaikka Laukon kartanon päärakennus on sangen nuori, sisältää se paljon historiaa. Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere

Kun kartano oli jo vaihtanut omistajaa, parikymppinen Elias Lönnrot sai sieltä töitä kotiopettajana. Samalla hän innostui keräämään runoja, lauluja ja tarinoita kartanon työntekijöiltä ja torppareilta. Tämä johti hänet kiinnostumaan myös karjalaisista tarinoista, jotka johtivat lopulta Kalevalan syntyyn.

Vuodet ja vuosikymmenet vierivät, mutta Lönnrotin side Laukkoon säilyi. Hän palasi sinne usein runonkeruumatkoiltaan kirjoittamaan, ja kun Kalevala sai lopulta valmiin muotonsa vuonna 1849, Lönnrot päiväsi käsikirjoituksen Laukkoon.

Lönnrotin aikaistakaan kartanorakennusta ei ole jäljellä – punaiset polttivat kartanon kostoksi Suomen sisällissodassa Tampereelta paetessaan.

Nykyinen uusklassinen kartanorakennus on vuodelta 1929.

Kartanon historiaan kuuluu monta muutakin käännettä, kuten valkohäntäpeurojen juurruttaminen Suomeen sekä menestyksekkäänä hevostilana toimiminen. Näistä oppii lisää Laukon kartanossa vieraillessa.

Nykyisin kartano panostaa matkailuun. On ravintola- ja kahvilatoimintaa, konsertteja ja näyttelyitä.

Vuojoen kartano – empire-arkkitehti Engelin taidonnäyte

Vuojoen kartanon piirsi empire-arkkitehti Engel. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Helsingin Senaatintorin suunnnitellut sankariarkkiehti Carl Ludvig Engel piirsi Suomeen myös kartanoita. Näistä komein on Rauman lähellä sijaitseva Vuojoen kartano vuodelta 1836.

Vuojoen historiassa kiinnostavin aika ulottuu tosin aikaan ennen nykyistä päärakennusta. Ruotsin kuningas lahjoitti kartanon maat Åke Henrikinpoika Tottille, kiitoksina tämän palveluksista. Åke Tott oli Ruotsin sotamarsalkka ja kuningas Kustaa II Aadolfin luottosotilas, joka tunnettiin nimellä Pohjolan lumiaura.

Tott johti hakkapeliittoja ympäri Eurooppaa kolmikymmenvuotisessa sodassa. Hänet on haudattu kunniapaikalle Turun tuomiokirkkoon.

Vuojoen kartano toimii nykyisin kulttuurikeskuksena ja ravintolana, jossa voi käydä vaikka lounaalla.

Wiurilan kartano – täälläkin näkyy Engelin kädenjälki

Suomen kartanot
Empire-arkkitehti Engelin Wiurilaan suunnittelemat näyttävät talousrakennukset. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Arkkitehti Engel on jättänyt kädenjälkensä myös Salossa sijaitsevaan Wiurilan kartanoon. Varsinaisen, vuonna 1811 valmistuneen päärakennuksen suunitteli italialainen Charles Bassi, ensimmäinen Suomessa toiminnut virallisen koulutuksen saanut arkkitehti, mutta kartanon talousrakennuksista vastasi Engel.

Ja kas, talousrakennukset ovat itse päärakennusta vaikuttavammat. Samalla tavalla myös muun uransa suhteen Bassi jäi Engelin varjoon.

Wiurilan kartano on yleiselle avoinna sekä museona että golfkenttänä.

Törnävän kartano – Lauri Törnin jäljillä

Törnävän kartano. Kuva: Visit Finland

Seinäjoella sijaitsee Törnävän kartano, jonka historiassa riittää käänteitä. Törnävän kartanossa on pidetty luontaisparantolaa, talouskoulua ja sotasairaalaa, jossa oli hoidettavana myös Suomen kuuluisimpiin sotilaisiin lukutuva Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni. Nykyisin kartano toimii Seinäjoen kaupungin edustustilana.

Törnävän kartanon pihapiirissä voi kuitenkin käydä vierailemassa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa.

Suomen kartanoiden kummitukset

Mustion linnan lisäksi monessa muussakin Suomen kartanossa kerrotaan kummittelevan. Suomen kartanoiden kummituksista kerrotaan teoksessa Aavetaloja ja ihmiskohtaloita.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös vuokra-auton. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

2 KOMMENTIT

  1. Lainaus tekstistä: ”Linder otti tehtaallaan käyttöön kahdeksantuntisen työviikon” -> ei varmaankaan pidä paikkaansa, sehän tarkoittaisi reilun tunnin työpäivää/viikko.

  2. Kiitos tarkkaavaisuudesta P. Vantaa! Aivan niin edistyksellinen mies herra Linderkään ei tosiaan ollut. Virhe on korjattu nyt tekstiin. Mukavia elämyksiä Suomen kartanoiden parissa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi