5 x Suomen kiehtovimmat kartanot

Vuojoen kartanon piirsi empire-arkkitehti Engel. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Suomessa riittää kartanoita, ja monet niistä toimivat museoina tai hotelleina. Mutta mitkä Suomen kartanoista olisi ainakin nähtävä ja koettava? Mitkä ovat Suomen parhaat kartanot? Erityisen kiehtoviksi valitsemamme kartanot tekevät niiden asukkaat ja vieraat. Näissä kartanoissa voi henkiä entisajan elämän iloja ja suruja.

Mustion linna: traaginen linnanherra kummittelee

Mustion linnan päärakennus. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

1700-luvulla rakennetussa Mustion linnassa ovat vierailleet kaksi Venäjän tsaaria ja yksi Ruotsin kuningas, ja linnassa väitetään kummittelevan. Voiko kartanolta enempää vaatia tarinaa?

Erityisen kiehtovan Mustion linnasta tekee kuitenkin Mustion legendaarisimman kartanonherran Haljmar Linderin traaginen tarina.

1900-luvun alkuvuosina kartanossa asunutta Hjalmar Linderiä kutsuttiin Suomen rikkaimmaksi mieheksi. Hänen elämänsä tuntui olevan yhtä juhlaa. Biseksuaalinen Linder nai Mannerheimin siskon (avioliitto päättyi tosin eroon), keräsi taidetta, järjesti suuria juhlia, nautti metsästämisestä ja osti yhden Suomen ensimmäisistä autoista (vuonna 1902). Linderin vieraina Mustion linnassa kävi muun muassa Sibelius.

Mustion Linnan siipirakennusta kutsutaan ”Edelfeltiksi”. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Linder rikastui paperitehtaalla, ja hänestä tuli Suomen edistyksellisimpiä teollisuuspohattoja: Linder otti tehtaallaan käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän, tarjosi työntekijöilleen ilmaiset lääkkeet ja maksoi sairauspäivistä palkkaa, vaikka laki ei sitä vielä vaatinutkaan.

Kartanonherra Linderin mukava elämä särkyi pirstaleiksi Suomen sisällissodan jälkeen, kun Linder julkaisi Hufvudstadsbladetissa mielipidekirjoituksen ”Jo riittää verilöyly”, jossa Linder vaati punavankien joukkoteloitusten lopettamista, vankileirien sulkemista ja vankien armahtamista.

Linder leimattiin maanpetturiksi ja joutui lähtemään maanpakoon. Omaisuutensa menettänyt Linder viilsi lopulta ranteensa auki hotellihuoneessa Ranskan Marseilles’ssa.

Mustion linnassa voi yöpyä – jos ei pelkää kummituksia! Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Linderin väitetään palanneen kuolemansa jälkeen kummittelemaan kartanoonsa. Mustion linnassa uskotaan asuvan muitakin kummituksia: kartanon ylimmässä kerroksessa kerrotaan asustavan Harmaan rouvan ja toisessa kerroksessa viihtyvät niin Valkoinen rouva kuin kuningas Kustaa III:n haamukin.

Mustion linna ja sen lähellä sijaitsevat Fiskarsin ja Billnäsin ruukit ovat hyvä päiväretkikohde vaikkapa Helsingistä. Mustion linna toimii nykyisin museona, jossa on vaihtuvia historiallisia näyttelyitä. Linnan alueella voi myös yöpyä.

Louhisaaren kartano – Mannerheimin synnyinkoti

Louhisaaren kartanolinna, Mannerheimin synnyinkoti. Kuva: Jari Sjölund, Flickr CC

Louhisaaren kartano (ruotsiksi Villnäs) tunnetaan parhaiten Suomen marsalkka Mannerheimin synnyinkotina.

Ja aikamoinen synnyinkoti se onkin ollut: Louhisaaren kartano edustaa tyyliltään harvinaista Ruotsin suurvalta-ajan ylhäisaateliston asuinlinnaa.

Alkuperäisen kartanon rakennutti keskiajan lopulla mahtava Flemingin aatelissuku, jonka kuuluisin poika, Suomen käskynhaltija Klaus Fleming, tunnetaan verisen Nuijasodan maalaiskapinallisten kukistajana ja Turun linnan seinällä roikkuvasta Albert Edelfeltin maalauksesta Kaarle-Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista.

Nykyiset komeat kartanorakennukset ovat 1600-luvulta. Flemingien suvun sammuttua kartano siirtyi lopulta Mannerheimin suvun omistukseen. Nykyisin Louhisaaren kartano on Museoviraston hallinnoima museo.

Kaiken lisäksi englantilaistyylisen puiston ympäröimä Louhisaaren kartano on Suomen parhaiten säilyneitä kartanomiljöitä.

Historiallisesti Suomen tärkeimpiin kartanoihin lukeutuva Louhisaaren kartano sijaitsee Varsinais-Suomen Askaisissa. Muista käydä myös kartanon mailla sijaitsevassa, 1600-luvulla rakennetussa, paanukattoisessa Askaisten kirkossa.

Kartano ja kirkko muodostavat yhdessä Museoviraston mukaan yhden Suomen merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Louhisaaren kartanossa vierailee helposti Turusta tai Naantalista käsin. Katso tarjoukset Turun hotelleihin ja Naantalin majapaikkoihin.

Haikon kartano – kylvyssä Edelfeltin jalanjäljillä

Haikon kartanon sisätilat ovat juhlavat. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Porvoossa sijaitsevalle Haikon kartanolle tulevat pisteet jo siitä, että jo näin lyhyen matkan päässä Helsingistä voi kokea olevansa aivan toisessa maailmassa. Haikon kartano onkin mahtava lyhyen rentoutumisloman kohde Helsingistä.

Haikon kartano on myös ainakin rakennuksensa puolesta Suomen komein kylpylä – Haikon kartanon päärakennus on suomalaisten kartanorakennusten aatelia.

Haikon kartanossa tulee samalla tehtyä matkan Suomen kulttuurihistoriaan. Haikon kartanossa vierailleista suomalaisista merkkihenkilöistä nousee erityisesti esiin taidemaalari Albert Edelfelt.

Edelfelt vietti Haikon kartanon maisemissa peräti 24 kesää saaristomaisemia maalaten. Edelfeltin Haikossa maalaamiin teoksiin kuuluvat muun muassa Lapsen ruumissaatto, Merellä, Ulkosaaristossa sekä Kristus ja Mataleena. Jälkimmäisessä teoksessa Mataleena-tytön mallina toimi Edelfeltien taloudenhoitajaflikka ja taustana metsikkö ateljeerakennuksen vieressä.

Edelfeltin päiviin Haikossa voi tutustua kartanon lähellä sijaitsevassa Edelfeltin ateljeemuseossa.

Edefeltin ateljee Haikon kartanon mailla. Kuva: Juho Kuva.
Edelfeltin ateljee Haikon kartanon mailla. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Kannattaa tosin muistaa, että varsinainen Haikon kartano on muuttunut paljon Edelfeltin ajoista. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1913 ja se sijaitseekin aivan eri paikassa kuin Edelfeltin aikaan.

Mutta entäpä se varsinainen Haikon kartanon kylpylä? Haikko Manor Spa on suunnattu etenkin aikuisille. On höyrysauna, poreammeita, kylmäkaivo sekä tuoksukylpyjä pariskunnille ja monenlaisia kauneushoitoja. Erikoisuutena on järkyttävän kylmä huippukylmähoito.

Majoitusta Haikossa tarjotaan kahdessa paikassa: sekä modernin ilmeettömässä kylpylähotellissa että vanhan ajan tunnelmaa henkivässä kartanossa. Katso tarjoukset Haikon kartanoon.

Söderlångvikin kartano, Amos Andersonin kiehtova koti

Söderlångvikin kartanossa Kemiön saarella pääsee kurkistamaan vuorineuvos Amos Andersonin (1878–1961) kiehtovaan maailmaan.

Anderson oli yksi suurimmista suomalaisista, joka on koskaan elänyt: lahjakas liikemies ja temperamenttisen taiteellinen taiteiden ystävä.

Kemiön saarella köyhään pienviljelijän perheeseen syntynyt Anderson nousi lahjakkuudellaan suomalaisen liike-elämän huipulle, muun muassa ruotsinkielisen Hufvudstadsbladetin omistajaksi.

Anderson tuki suurilla lahjoituksilla tieteitä, taiteita ja kulttuuria. Hän muun muassa lahjoitti Helsingin ruotsalaisen teatterin uuden rakennuksen, maksoi Helsingin taidehallin pystyttämiseen, lahjoitti Tamminiemen huvilan tasavallan presidentin asunnoksi j rahoitti Roomassa sijaitsevan Villa Lanten oston Suomen valtiolle kulttuurikeskukseksi.

Miksei Amos Andersonin kaltaisia liike-elämän pohattoja ja kulttuurin vaalijoita ole Suomessa enää?

Söderlångvikin kartano toimi vuodesta 1927 vuorineuvos Amos Andersonin kesänviettopaikkana ja toisena kotina.

Kartano sijaitsee korkealla kukkulalla luonnonkauniissa ympäristössä kapean merenlahden pohjukassa Kemiön saarella.

Aderson kokosi ympärilleen laajan ystäväpiirin muttei mennyt koskaan naimisiin.

Kuollessaan Söderlångvikissa pääsiäisaamuna Anderson jätti jälkeensä valtavan omaisuuden. Andersonin Helsingin koti muutettiin vuorineuvoksen toiveiden mukaan hänen nimeään kantavaksi museoksi, ja asunnosta valtavasti huonekaluja ja taidetta Söderlångvikiin.

Museona toimivan Söderlångvikin kartanon alakerran keskussalissa pääsee muun muassa näkemään sohvakaluston, joka teetettiin alun perin Suomen kuningasta varten!

Eteistilassa on puolestaan esillä Turun Aurajokea esittävä maalaus, jonka edessä Amos Andersonin kerrotaan muistelleen aikaa, jolloin hän kymmenvuotiaana möi poimimiaan marjoja Turun torilla.

Katso tarjoukset Kemiön hotelleihin.

Muita hienoja kartanoita

Vuojoen kartanon piirsi empire-arkkitehti Engel. Kuva: Juho Kuva / Visit Finland

Suomessa on toki monta muutakin hienoa kartanoa, joissa voi vierailla. Komean empire-tyylisen Vuojoen kartanon piirsi vuonna 1836 Carl Ludvig Engel, jonka kuuluisin työ on Helsingin Senaatintori. Rauman lähellä sijaitseva Vuojoen kartano toimii nykyisin ravintolana ja kulttuurikeskuksena.

Törnävän kartano. Kuva: Visit Finland

Seinäjoella sijaitsee puolestaan Törnävän kartano, jonka historiassa riittää käänteitä. Törnävän kartanossa on pidetty luontaisparantolaa, talouskoulua ja sotasairaalaa, jossa oli hoidettavana myös Suomen kuuluisimpiin sotilaisiin lukutuva Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni. Nykyisin kartano toimii Seinäjoen kaupungin edustustilana.

Törnävän kartanon pihapiirissä voi kuitenkin käydä vierailemassa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa.

Suomen kartanoiden kummitukset

Mustion linnan lisäksi monessa muussakin Suomen kartanossa kerrotaan kummittelevan. Suomen kartanoiden kummituksista kerrotaan teoksessa Aavetaloja ja ihmiskohtaloita.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

Booking.com

2 KOMMENTIT

  1. Lainaus tekstistä: ”Linder otti tehtaallaan käyttöön kahdeksantuntisen työviikon” -> ei varmaankaan pidä paikkaansa, sehän tarkoittaisi reilun tunnin työpäivää/viikko.

  2. Kiitos tarkkaavaisuudesta P. Vantaa! Aivan niin edistyksellinen mies herra Linderkään ei tosiaan ollut. Virhe on korjattu nyt tekstiin. Mukavia elämyksiä Suomen kartanoiden parissa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi