Askaisten kirkko – hämmästyttävä aikamatka aatelisten aikakaudelle

Askaisten kirkon etuseinään heijastuu kellotapulin varjo. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Askaisten kirkko sijaitsee Louhisaaren kartanon mailla. Molemmissa kannattaa ehdottomasti käydö samalla vierailulla – Askaisten kirkko on melkein itse kartanoakin kiinnostavampi kohde.

Herman Fleming rakennutti kirkon 1600-luvun puolivälissä samalla kuin kartanonsa ja siitä tuli suvun yksityiskappeli. Kirkko on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia Flemingien ajalta.

Näin lähelle entisaikain aatelisten aikaa pääsee harvassa paikassa Suomessa, jos missään.

Fleming-suvun krypta

Etualalla kansi Askaisten kirkon kryptaan, Flemingien sukuhautaan. Taustalla aatelisten oma aitio ja vasta sen vierellä saarnastuoli. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kirkko lattian alla on koko salin pituinen krypta, johon suvun jäsenet aikoinaan haudattiin. Kunnes hautaaminen kiellettiin 1800-luvulla. Kirkon opas kertoo syyn: ”Kuumina kesäpäivinä kirkko haisi aivan kaamealta.”

Kryptan mahtava kansi on edelleen näkyvissä lattiassa, mutta se suljettiin lopullisesti 1960-luvulla. Kryptan kannen reunoissa on suuret metallirenkaat, joista se on ilmeisesti hevosten avulla nostettu.

Jo Kryptan mahtava kansi kutittelee mielikuvitusta. Miltä mahtaa itse kryptassa näyttää? Miten upea nähtävyys Askaisten kirkko olisikaan, jos kryptassa pääsisi myös vierailemaan!

Carpelanien krypta – vain runoilija puuttuu

Carpelanien kryptaan on oma sisäänkäyntinsä. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kirkon perällä on toinenkin krypta. Se kuuluu Carpelanien suvulle ja on edelleen käytössä. Finlandia-palkittu runoilija Bo Carpelan on kuitenkin haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautuumaalle.

Hautausvaakunat ja Flemingien aitiot

Kirkon seinillä on hautausvaakunoita. Tapana oli, että aatelisten hautajaisiin osallistuivat edustajat vainajan kahdeksasta isän- ja äidinpuoleisesta suvusta.

Mielenkiintoisin yksityiskohta ovat Flemingien aitiot, jotka ovat korkeammalla ja lähempänä alttaria kuin saarnatuoli. Papeille piti näyttää, kuka käytti kirkossa valtaa.

Askaisten kirkon hautausmaa ja Mannerheimien hautakappeli

Mannerheimien hautakappeli Askaisten kirkon hautausmaalla. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Flemingien jälkeen Louhisaaren kartanoa asuttivat Mannerheimit. Myös tuleva Suomen marsalkka syntyi kartanossa.

Mannerheimien suvusta on muisto kirkon hautuumaalla. Heidän hautakappelinsa suunnitteli kukapas muu kuin empiretyylin sankariarkkitehti Engel.

Sinne marsalkka Mannerheiminkin uskoi päätyvänsä. Kun hän kävi Askaisissa viimeisen kerran vuonna 1945, hän sanoi tulevansa seuraavan kerran paikalle tykinlavetilla – eli haudattavaksi.

Näin ei käynyt. Mannerhein haudattiin Hietaniemen hautausmaan Sankariaukiolle.

Vierailu Askaisten kirkossa

Askaisten kirkkoon ei ole pääsymaksua kuten ei kirkkoihin yleensäkään. Kirkko on ainakin kesällä hyvin avoinna.

Kirkossa on helppo vierailla omalla autolla esimerkiksi Naantalista käsin tai osana Saariston rengastien kiertämistä.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi