Turun Tuomiokirkko – tällainen on Suomen kansallispyhättö

Turun tuomiokirkko. Kuva: Konstantin Yolshin / Shutterstock

Turun tuomiokirkon holvikatto nousee korkealle kuin taivasta koskettaen – kuinka sen on täytynytkään ihmetyttää 1400-luvun suomalaisia!

Parhaiten Turun tuomiokirkon mahtavuuden ymmärtää juuri kirkon sisätiloissa.

Katedraalia rakennettiin ja laajennettiin käytännössä koko keskiaika, kunnes se uuden ajan alkuun mennessä oli noussut mahtaviin mittoihin.

Turun Tuomiokirkko on Suomen ainoa goottilaistyylinen katedraali ja harvoja säilyneitä esimerkkejä keskiaikaisesta arkkitehtuurista. Kulttuurihistorialliselta arvoltaan Turun tuomiokirkko onkin Suomen tärkein yksittäinen rakennus.

Erityisen kiehtovaksi ja tunnelmalliseksi Turun tuomiokirkon tekevät sen hautaholvit, joihin haudatut merkkihenkilöt kantavat montaa tarinaa.

Turun tuomiokirkossa lepäävät sekä hakkapeliittojen legendaarinen johtaja Torsten Stålhandske että Suomessa maanpaossa kuollut Ruotsin kuningatar Katariina Maununtytär.

Kaarina Maununtytär – traagisen kuningattaren hauta

Erityisen kiehtova hauta kuuluu Kaarina Maununtyttärelle. Mustaa, jykevää arkkua koristaa kruunu muistutuksena Kaarina Maununtyttären kuninkaallisesta asemasta.

Maununtyttären tarina on traaginen ja suomalaisille rakas. Hän nousi talonpoikaissäädystä Ruotsin kuningattareksi 1500-luvun puolivälissä. Maununtytär ehti tosin olla kuningattarena vain 87 päivää.

Maalaistytön naiminen oli niin suuri skandaali, että se koitui lopulta osin Eerik XIV:n kohtaloksi. Eerikin veli Juhana II syytti veljeään mielenvikaiseksi ja syöksi tämän vallasta vuonna 1568.

Eerik, Kaarina ja heidän pienet lapsensa suljettiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen. Osan vankeusajasta he viettivät Turun linnassa. Kaarina vapautui vasta, kun Eerik kuoli veljensä myrkyttämänä.

26-vuotias leskikuningatar sai langoltaan, miehensä murhaajalta, kuningas Juhana II:lta kodikseen Suomesta, valtakunnan syrjäseudulta, Liuksialan kartanon, jossa hän eli 35 vuotta.

Jos kaunis ja lempeänä pidetty Maununtytär menettikin kuninkaallisen asemansa Ruotsissa, tuli hänestä suomalaisten oma, rakastettu ”kuningatar”.

Maununtyttären hautakappelin katossa on sinisellä pohjalla kultainen kruunujen tähtitaivas. Kappelia koristaa komea lasimaalaus kuningattaresta ja hänen pojistaan – jotka häneltä riistettiin. Toinen pojista kuoli nuorena, ja toinen lähettiin maanpakoon eikä hän saanut enää astua jalallaan Ruotsin valtakuntaan.

Myös Kaarina Maununtyttären tyttärenpojalla, hakkapeliittoja johtaneella Åke Tottilla on hauta Turun tuomiokirkossa.

Hakkapeliittojen haudat Turun tuomiokirkossa

Tämän lähemmäksi ei nykymaailmassa pääse hakkapeliittoja, suomenhevosilla ratsastaneita suomalaissotilaita, jotka niittivät pelkoa ja kunnioitusta 30-vuotisessa sodassa sotahuudollaan: ”Hakkaa päälle!”

Turun tuomiokirkkoon on haudattu kaksikin kuuluisaa hakkapeliittain johtajaa.

Mahtavaan Tottin sukuun kuulunut Åke Henrikinpoika Tott oli Ruotsin sotamarsalkka ja kuningas Kustaa II Aadolfin luottosotilas, joka tunnettiin nimellä Pohjolan lumiaura.

Tottin ura kolmikymmenvuotisessa sodassa katkesi tosin jo vuonna 1633 sairasteluun.

Häntä suuremmaksi sankariksi nousikin Torsten Stålhandske, josta kasvoi hakkapeliittojen legendaarinen johtaja. Stålhandske johti pelotta ja aggressiivisesti miehiään kaikissa 30-vuotisen sodan merkittävimmissä taisteluissa.

Vuonna 1644 kuollut Stålhandske on haudattu Turun tuomiokirkon Sielujen kappeliin komeaan hauta-arkkuun, jota koristavat leijonat ja mauripatsaat. Seuranaan hänellä on vaimonsa, jonka kanssa hän ei tosin ehtinyt eläessään juuri aikaa viettää; Torsten Stålhandske soti koko ikänsä. Vaivanpalkkana Stålhandske keräsi sotasaaliina suuren omaisuuden.

Upeassa kappelissa, sinikultaisen tähtitaivaan alla voi yhä melkein tuntea suuren hakkapeliitan läsnäolon.

Piispa Henrikin muistoalttari

Turun tuomiokirkossa on myös piispa Henrikin, Suomen ainoan katolisen pyhimyksen, muistoalttari.

Lallin murhaaman piispa Henrik haudattiin ensin Nousiaisten kirkkoon, josta hänen hautansa siirrettiin Turun tuomiokirkkoon, kunnes haudan sisältämät pyhäinjäännökset katosivat uskonpuhdistuksen melskeissä.

Jotain on sentään jäljellä – mahdollisesti – piispa Henrikistä. Turun tuomiokirkon omistuksessa on kuitenkin kallo, jonka uskotaan mahdollisesti kuuluneen Henrikille. Viime vuodet kallo on ollut tieteellisissä tutkimuksissa. Kallossa ei ole kirveenjälkiä, mutta se ajoittuu oikealle vuosisadalle. Piispa Henrikin värttinäluu on puolestaan pyhäinjäännöksenä Helsingin katolisessa kirkossa.

Henrikin muistoalttarin vieressä on koristeellinen arkku, joka kuuluu piispa Hemmingille, josta tuli melkein Suomen toinen pyhimys. Paavi ehti jo nimetä Suomen keskiajan mahtavimman piispan autuaaksi, mutta samaan aikaan Suomi muuttui Ruotsin mukana luterilaiseksi, eikä Hemmingin lopullista pyhimykseksi nimeämistä ehditty tehdä.

Vierailu Turun tuomiokirkossa

Turun tuomiokirkko on upea katedraali. Harmi vain, ettei hautaholveista ole paikan päällä kunnollisia selityksiä, vaan vierailijan pitää ladata puhelimeensa apsi, jos haudoista haluaa tietää nimeä enemmän.

Lue lisää: Turku

Turun linna – Suomen paras nähtävyys vie 1500-luvun valtataisteluun

Turku – opas Suomen eurooppalaisimpaan kaupunkiin

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi