Häme – koe nämä elämykset suomalaisuuden ytimessä

Näitä Aulangolta avautuvia hämäläisiä maisemia Sibelius mietti Finlandiaa säveltäessään.
Näitä Aulangolta avautuvia hämäläisiä maisemia Sibelius muisteli Finlandiaa säveltäessään. Kuva: Antti Helin

Häme on suomalaisuuden sydänmaata; hämäläisiin yhdistetään monet suomalaisuuden yleispiirteet kuten rauhallisuus ja harkitsevaisuus. Häme on myös monipuolinen matkakohde, joka on suotta jäänyt hieman Suomen matkailumaantieteen katveeseen: nähtävää on paljon!

On Hämeen linna ja sitä edeltäneitä linnavuoria, kiehtovia museoita, perinteisiä kylämaisemia ja mahtava Päijänne, jonka harjulla kulkee yksi Suomen kauneimmista teistä.

Taiteilija Edelfeltin jalanjäljillä kannattaa käydä Portaan kylässä ja Kaukolanharjun näkötornilla. Sibeliuksen Finlandian tunnelmiin pääsee puolestaan Aulangolla Hämeenlinnan vieressä.

Luontoelämyksiä etsivien kannattaa suunnata upealle Torronsuolle tai kauniiseen Liesjärven kansallispuistoon.

Hämeen luonnonnähtävyyksiin kuuluvat myös mahtavat puut – ne eivät ainakaan kärsin kuuluisasta hämäläisestä vaatimattomuudesta. Hämeessä puut tapaavat kasvaa suuremmiksi kuin muualla Suomessa.

Ja kaikki tämä lyhyen ajomatkan päässä Helsingistä, Tampereelta tai Turusta.

Hämeen nähtävyydet ovat sijoittuneet aika lailla kolmen akselin varaan, Helsingistä pohjoiseen vievien teiden varrelle. Samoja reittejä on Suomen halki kuljettu ammoisista ajoista lähtien.

Tällä sivulla nähtävyydet kerrotaan lännestä itään eli aivan aluksi suunnataan Forssan alueelle ja sieltä Hämeenlinnan kautta Lahteen ja Heinolaan.

Porras – Hämeen kaunein kylä

Suomen kaunein kylä
Porras voi hyvinkin olla Suomen kaunein kylä. Kuvassa 200 vuotta vanha Syrjälän talo. Kuva: Antti Helin

Hämeessä on säilynyt useampikin kaunis kyläympäristö. Erityisen kaunis kylä on Forssan lähellä Tammelassa sijaitseva Porras, jonka tunnelmia Albert Edelfelt ikuisti kankaalle teokseensa Veräjällä (1889). Maalaus on nykyisin esillä Turun taidemuseossa.

Kylä on säilynyt niin hyvin, että Edelfeltin maalaama veräjäkin on edelleen paikoillaan!

Erityisen komea näky on 200 vuotta vanha Syrjälän talo, joka on rakennettu komeista hirsistä perinteisen umpipihan muotoon. Tupaan vie vanhan ajan susiovi, eli ovi, josta saa puolet suljettua. Pihaan sopii rohkeasti kurkata – omistajat eivät pahastu, vaan esittelevät mielellään historiallista taloaan. Testattu on.

Varsinaisena nähtävyytenä on Pohjoismaiden ainoa museoitu vanhan ajan Nahkurinverstas, joka toimii myös tunnelmallisena ruoka – ja majapaikkana.

Tammela – Edelfeltin näkötorni ja Hakkapeliittojen muistomerkki

Tammelanharjun näkötorni
Kaukolanharjun näkötorni henkii vanhaa aikaa ja sen huipulta voi ihailla Edelfeltin tauluunsa ikuistamia maisemia. Kuva: Antti Helin

Lyhyen ajomatkan päässä Portaasta on Kaukolanharjun näkötorni, jolta avautuvat maisemat Edelfelt ikuisti teokseensa Kaukolanharju auringonlaskun aikaan (1890). Maalauksesta tuli yksi Suomen taiteen kultakauden avainteoksista.

Matkaa kannattaa jatkaa vielä varsinaiseen Tammelan keskustaan, jonka keskiaikaisen kivikirkon edustalla on hakkapeliittojen muistomerkki. Jykevän kirkon edessä on helppo kuvitella, kuinka sen luona on kokoonnuttu ja suureen sotaan lähdetty. Eikä aina aivan vapaaehtoisesti.

Todellisiin hakkapeliittatunnelmiin pääsee elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin Tammelassa järjestetään eläväiset Hakkapeliittamarkkinat. Silloin saattaa joutua jopa värvätyksi ja kahleissa sotaväkeen. Markkinat alkavat Tammelan kirkosta, jossa naiset ja miehet istuvat eri puolilla eikä silmäpeliä saa harrastaa. Hakkapeliittamarkkinoitan vietetty jo yli 30 vuotta.

Jokioisten tapulimakasiini – Suomen kauneimpia puurakennuksia

Tammelasta matkaa kannattaa jatkaa Jokioisten kartanolle ihailemaan yhtä Suomen kauneimmista puurakennusista. Jokioisten kartanossa ei ole matkailutoimintaa mutta sen vieressä on aivan upean näköinen vanha jyvämakasiini, jota koristaa kellotorni.

Lisää kulttuuriperintöä löytää heti maakuntarajan toiselta puolen Somerolta, jossa voi kierrellä laulaja Rauli Badding Somerjoen jäljillä.

Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot

Torronsuo
Torronsuo on Suomen syvin suo. Kuva: Ville Palonen

Tammelan – ja Forssan – kupeessa levittäytyy Hämeen hieno erämaa-alue, josta riittää peräti kahden vierekkäisen kansallispuiston pitimiksi.

Torronsuo on Suomen syvin suo. Turvekerros yltää liki 10 metrin syvyyteen. Suomaisemat ovat niin komeat, että pitkospuilla kulkiessa voisi hyvin kuvitella olevansa Lapin erämaassa. Vain tunturit puuttuvat. Suomaisemia voi ihailla lintutornista.

Melkein vieressä on Liesjärven kansallispuisto, jonka maisemia koristavat upea harju ja maagisen kauniit sammalmättäät.

Molemmat sopivat hyvin yhteisen päiväretken kohteeksi.

Viihtyisä majapaikka lyhyen ajomatkan päässä on Högforsin vanhassa ruukissa toimiva Tehtaan hotelli.

Hakoisten linnavuori – matkalla Hämeenlinnaan

Häme on ollut tärkeää seutua pitkään – siitä muistuttavat Hämeen linnaakin vanhemmat linnavuoret, joista muinaiset hämäläiset hakivat turvaa hyökkääjiä vastaan.

Hämeen linnavuorista komein on Hakoisten linnavuori, joka sijaitsee päätien varrella matkalla Helsingistä Hämeenlinnaan, pian Puuhamaan jälkeen. Linnavuori nousee peltomaisemien keskeltä pystysuorana kallionjärkäleenä kuin Suomen versio Sri Lankan Sigiriyasta.

Hakoisten linnavuori onkin muodoltaan täydellinen linnavuori – ylös pääsee vain jyrkkää polkua pitkin. Huipulla odottaa linnavuoren laaja, tasainen laki, joka kasvaa nykyisin korkeaa heinikkoa, jykeviä mäntyjä ja harmaita keloja.

Arkeologisissa kaivauksissa linnavuorelta on löydetty 1200-luvun vallituksia mutta niistä ei ole huipulla merkkiäkään.

Voisikin toivoa, että maisemia jonain pävänä entisöitäisiin ja Hakoisten linnavuoren laelle perustettaisiin kunnon näyttely siitä, miltä suomalaiset muinaislinnat ovat aikoinaan voineet näyttää. Niin komea on paikka. Nyt ei ole oikein kunnon kylttiäkään perille, vaan on osattava kääntyä kartanon maille.

Kun miettii, kuinka hyvin kansallispuistoja Suomessa hoidetaan, niin miksei samalla pieteetillä voisi vaalia maisemallisia kulttuurinähtävyyksiä?

Puutteistaankin huolimatta Hakoisten linnavuori on upea nähtävyys. Kun ylhäältä katselee peltomaisemia, tuntee todellakin olevansa kukkulan kuningas. Yrittäkääpäs tulla valtaamaan!

Hämeenlinnan lähellä – Aulangon maisemat, Hattulan kuvakirkko ja Parolan panssarimuseo

Hämeen perinteinen keskus on tietenkin Hämeenlinna, jonka maisemat kruunaa komea Hämeen linna.

Hämeenlinnassa on paljon muitakin nähtävyyksiä kuten kiehtova vankilamuseo, Sibeliuksen synnyinkoti ja Aulangon maisemat, jotka inspiroivat Sibeliusta säveltämään Finlandian. Hämeenlinna onkin ehdottoman hieno kaupunkikohde.

Lisää nähtävyyksiä löytyy aivan vierestä. Kannattaa ehdottomasti käydä ihailemassa Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisia seinämaalauksia, ja Parolan panssarimuseokin on mukava vierailukohde – lasten kanssa tai ilman. Lähettyvillä Pikku-Parolassa kasvaa 400-vuotias, mahtavan levyinen Keisarinmänty.

Näistä kohteista kerrotaan tarkemmin sivulla Hämeenlinna.

Hämeenlinnan ympäristön mielenkiintoisimpia majapaikkoja ovat 1900-luvun alun kartano Vanajanlinna sekä kaunis funkkishotelli Scandic Aulanko, jossa on yöpynyt myös Alfred Hitchcock.

Hullumpi paikka ei ole myöskään hieman Hämeenlinnan pohjoispuolella sijaitseva Lepaan kartano.

Hämeenlinna – koe nämä nähtävyydet kolmen linnan kaupungissa!

Hauhon Vanharaitti ja Suomen vanhin vaivaisukko

Hämeenlinnasta kannattaa poiketa myös Hauholle, jonka nimen moni tunnistaa Juice Leskisen laulusta.

Hauho on säilyttänyt vanhan asunsa niin sanotun Vanhanraitin varrella, joka johtaa Hauhon kirkolle. Kylämaisemat ovat lähes sydäntäsärkevän romanttiset.

Nähtävyytenä on suomen vanhin vaivaisukko. Se seisoo Hauhon vanhan harmaakivikirkon eteisessä. Kun suurin osa Suomen vaivaisukoista on 1800-luvulta, on Hauhon sokea Bartimeus paljon vanhempaa perua 1600-luvulta.

Bartimeus koki kovia 1700-luvulla, kun venäläissotilas löi sitä kirveellä. Jäljellä on aikamoinen arpi vaivaisukon päälaessa.

Vanhemmilla päivillään Bartimeus on päässyt nauttimaan myös maineen tuomista mukavuuksista: hän on ollut näytteillä esimerkiksi Italiassa. Silloin keräyslippaaseen tarttui mukaan liiroja.

Ikivanha vaivaisukko ei ole vieläkään eläkkeellä. Rahaa kilisee edelleen ukon pitelemään lippaaseen, noin 500 euron verran vuodessa.

Yöpymään Hauhon hämäläisidyllissä pääsee Wanhan raitin kievarissa, jossa on ravintola ja muutama vierashuone.

Evon retkeilyalue – näe vanhaa metsää Etelä-Suomessa

Hämeenlinnan ja Lahden välissä on laaja Evon retkeilyalue. Kotisten aarnimetsä ja Sudenpesäkangas suojeltiin jo toista sataa vuotta sitten hakkuilta, joten niissä pääsee näkemään sangen vanhaa metsää.

Evon luontopolut ovat hyvin merkittyjä, ja kalastamiseenkin ovat erinomaiset mahdollisuudet.

Vääksyn kanava ja Ranskalainen kyläkauppa

Vääksyn kanava on Suomen Panama. Hyvin riimaa. Kanava yhdistää Vesijärven Päijänteeseen ja aikoinaan se avasi tärkeän vesireitin Hämeestä syvälle Keski-Suomen erämaihin.

Vääksyn kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1868 valtion hätäaputöinä, kun Suomessa elettiin kauheita nälkävuosia. Vain muutaman vuoden aikana nälkään kuoli kahdeksan prosenttia Suomen asukkaista. Nykypäivänä sellaista on melkein mahdotonta käsittää.

Samana vuonna muuten Ivalojoesta löydettiin kultaa ja Lapissa alkoi kultakuume.

Kannattaa pysähtyä katselemaan kanavanvarren kauniita maisemia ja käydä ihastuttavassa Ranskalaisessa kyläkaupassa. Kauppa on juuri sitä mitä nimi lupaakin.

Ranskalais-suomalaisen pariskunnan pitämä kyläkauppa keskellä Päijänteen maisemia. Tarjolla on ranskalaisia artesaanielintarvikkeita, lounasta ja leivonnaisia. Kulttuuriteosta käy jo tämän Vääksyn ensimmäisen kerrostalon kunnostaminen alkuperäiseen loistoonsa.

Päijänteen maisemareitti – Suomen kauneimpia teitä

Päijänne, Suomen syvin järvi, on suotta jäänyt maineessa Saimaan varjoon. Myös Päijänteellä pääsee kokemaan suomalaista järviluontoa upeimmillaan.

Pitkä ja komea Päijänne ulottuu Lahdesta Keski-Suomen Jyväskylään, ja matkalle osuu useita hienoja luonnonihmeitä kuten Pulkkilanharju, joka kilpailee kauneudessa Savossa sijaitsevan Punkaharjun kanssa, vaikkei yhtä kuuluisa olekaan.

Päijänteen komeimpia näköalapaikkoja on Kammiovuori suunnilleen Päijänteen puolivälissä. Toinen hieno näköalapaikka on Keski-Suomen puolella sijaitseva Oravinvuori, jolla sijaitsee näkötorni.

Kaunein saari on Päijänteen kansallispuistoon kuuluva Kelvenne, jolle on kesäisin laivakyytejä. Kelvenne on saareksi muuttunut harju, jolla voi patikoida ja rentoutua hiekkarannoilla.

Päijänteestä voi nauttia myös auton kyydistä – Vääksystä Pulkkilanharjun, Kalkkisten, Sysmän ja Luhangan kautta Korpilahdelle kulkeva Päijänteen maisemareitti on yksi Suomen kauneimmista teistä. Pulkkilanharjuun voi tutustua myös luontoreittiä pitkin patikoiden.

Lahti – yllättävän kiva kaupunkikohde

Lahti hakkapeliittapatsas
Hakkapeliitat ratsastavat Lahden torin laidalla. Kuva: Antti Helin

Päijänteen eteläreunalla sijaitseva Lahti on yllättävänkin kiehtova kaupunki, jossa riittää helposti nähtävää pariksi päiväksi. On Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo ja Alvar Aallon kirkko, mäkihyppymäet ja Hiihtomuseo, jossa pääsee kokeilemaan mäkihyppysimulaattoria.

Hollola – komea kivikirkko ja parhaat suomalaiset viinit

Lahden ympärille levittäytyy Hollola. Onpa muuten hieno paikannimi. Hollalan perinteisin nähtävyys on komea, keskiaikainen kivikirkko, joka on koristeltu puuveistoksin ja seinämaalauksin.

Uudempi nähtävyys on Suomen paras viinitila, Ainoa Winery. Ainoan juomien raaka-aineina ovat suomalaiset marjat, ja prosessi kuorikäymisineen terästankeissa on samanlainen kuin millä tahansa eurooppalaisella viinitilalla.

Laadusta kertoo se, että Ainoan juomat ovat saaneet palkintoja ihan oikeissa kansainvälisissä viinikilpailuissa ja niitä on tarjolla suomalaisissa Michelin-tason ravintoloissa.

Ainoa Wineryssä voi vierailla kesäisin tastingissa tai vain poiketa ostamassa pullon tuliaisiksi kaverin mökille.

Heinola – lintusairaala ja Suomen suurin puu

Lyhyen matkaa Nelostietä Lahdesta eteenpäin saavutaan Heinolaan, jossa on kaksi vetonaulaa.

Heinolan Rantapuistossa kasvava Tsaarinpoppeli on Suomen suurin puu – massaltaan. Aivan ensisilmäyksellä puu ei tosin välttämättä tee lähtemätöntä vaikutusta. Suurta massaa selittää nimittäin se, että puun runko on haarautunut kolmeen suureen runkoon. Puun tilavuus on yli 30 kuutiometriä.

Vaan käypäs halaamassa puuta. Kyllä se läheltä kokonsa paljastaa: rinnan korkeudelta sen rungon ympärysmitta on liki kuusi ja puoli metriä.

Suomen suurimman puun ohella Heinolan nähtävyytenä on Suomen ainoa lintujen hoitola: Heinolan lintutarhaan tuodaan hoitoon vuosittain yli 200 lintua, joista reilu kolmasosa voidaan palauttaa luontoon. Loput jäävät asumaan lintutarhaan.

Lintutarha perustettiin jo vuonna 1963, kun Heinolan kaupungin puistotyönjohtaja Anthony Bosley lahjoitti kaupungille 300 trooppista lintua. Niiden peruja lintutarhassa on kotimaisten lintujen ohella myös papukaijoja ja muita eksoottisia siivekkäitä.

Lintutarha on avoinna ympäri vuoden. Eniten lintuja on nähtävillä kesäisin. Nähtävyys on ilmainen, ja kävijöitä riittää: Heinolan lintutarhassa käy vuosittain lähes 100 000 vierasta.

Majoitusta Heinolassa tarjoaa koitoisan kokoinen, kauniissa järvimaisemissa sijaitseva kylpylä Kumpeli Spa. Lisäpisteitä sympaattisesta nimestä, joka tuo melkein mieleen Kummeli-sketsisarjan!

Hämeen parhaat perhekohteet

Hämeen ykköskohde perheille on tietysti nostalgisen vanhahtava Puuhamaa, joka sijaitsee Tervakoskella matkalla Helsingistä Hämeenlinnaan.

Pikkupojat innostuvat taatusti myös Parolan panssarimuseosta Hämeenlinnan vieressä. Lapset pääsevät kiipeilemään panssarivaunujen päälle ja tutustumaan tankkien sisätiloihin.

Hämeen nähtävyydet kartalla

Hämeen nähtävyyksien sijainnit näet Suomen nähtävyydet -kartalla.

Entistä hauskemmaksi kotimaanmatkailun tekee upouusi teos Madventures Suomi.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

2 KOMMENTIT

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi