Jyväskylä, Suomen Ateena, on paljon mainettaan hauskempi – ja etenkin herkullisempi – matkakohde. Jos kuulut niihin, joilla on Jyväskylästä mielikuva vain läpikulkupaikkana matkalla pohjoiseen, niin on aika korjata näkemystä. Keski-Suomen keskuksessa vierähtää mukavasti viikonloppu, ja mieli tekee vielä takaisinkin.
Jyväskylään voisi matkustaa jo yksin ihanan boutique-hotelli Yöpuun ja sen herkullisen ravintolan Pöllöwaarin ansiosta. Ja moni niin tekeekin.
Eli kun seuraavan kerran ajat pitkin Nelostietä, tee itsellesi palvelus ja jää yöksi.
Jyväskylän matkalumaineen vähyyttä selittää se, että Jyväskylästä puuttuu selvä huippunähtävyys, jota saavuttaisiin varta vasten katsomaan. Ei, siihen eivät riitä Neron portaat tai Alvar Aallon arkkitehtuuri, jota on kaupungissa monelta vuosikymmeneltä.
Aallon visiot jäivät Jyväskylässä vallan keskeneräisiksi, ja hänen panoksestaan huolimatta kaupunkikuva on aikamoinen sekametelisoppa tyylejä ja aikakausia. Mitään kovin yhtenäistä ei löydä hyvällä tahdollakaan. Kaunista ja vanhaa on säilynyt vain siellä täällä. Jyväskylän lyseo edustaa maurilaistunnelmia ja Säästöpankin funkkistalo Kilpisenkadulla on jopa lähes rondokubistinen.
Toisaalta Jyväskylän ympäristössä on kaksikin Unescon maailmanperintökohdetta: Petäjäveden vanha kirkko ja Struven ketjun mittaustorni.
Kaupunkina Jyväskylä on nuori; kaupunkikoikeudet se sai vasta 1800-luvulla. Sielultaan Jyväskylä onkin nuorekas kasvukeskus, joka katsoo rohkeasti kohti tulevaisuutta. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Jyväskylän Kuokkalaan viime vuosina rakennetut uuden suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteokset.
Miksi Jyväskylä on Suomen Ateena – vai sittenkin Sparta?
Jyväskylää on jo pitkään kutsuttu Suomen Ateenaksi. Suurin syy on se, että Jyväskylän seminaarissa alettiin ensimmäisenä kouluttaa suomenkielisiä opettajia. Seminaarin ensimmäinen johtaja oli Uno Cygnaeus, Suomen kansakoulun isä, jota voinee siis kutsua Suomen Sokrateeksi. Hänen patsaansa, Ville Vallgrenin veistämä, komeilee keskustassa keskellä Cynaeuksen puistoa.
Kaupungin keskeltä myös kohoaa komea kukkula, Harju, vähän kuin Akropolis Ateenassa. Sen huipulla ei kuitenkaan ole muinaista temppeliä vaan Jyväskylän vesitorni. Komea näky sekin.
Ateenan ohella Jyväskylälle tosin sopisi kyllä myös kutsumanimi Suomen Sparta. Jyväskylän yliopisto kun tunnetaan opettajankoulutuslaitoksen ohella liikuntatieteellisestä koulukunnastaan, ja pitkäpartaisten filosofien sijaan kaupunki tuntuu olevan täynnä urheilullisia nuoria.
Heitä näkee ravaamassa myös Harjun kuntopolkuja.
Lue lisää: 10 x Maailman ympäri Suomessa.
Neron portaat – aloita Jyväskylän matkasi Harjulta
Kaupungin lempinimeä kunnioittaen Jyväskylän-matka kannattaa aloittaa Harjulta. Ja nimenomaan nousemalla sille pitkin Neron portaita.
Nimensä jykevät, vuonna 1925 työllistämisprojektina toteutetut, portaat ovat saaneet Jyväskylän entiseltä kaupunginarkkitehdilta, Oskar Nerolta. Kesäisin portailla on kauniit kukkaistutukset.
Jyväkylässä asunut parikymppinen Alvar Aalto ei pitänyt lainkaan portaista, vaan kirjoitti niitä vastustavan mielipidekirjoituksen Keskisuomalaiseen. Aalto piti portaita täysin luonnottomina ja turhina ja olisi toivonut niiden sijaan harjulle Kulttuurisaunaa.
Aalto oli valitettavasti kovasti aikaansa edellä, ja ajatus Kulttuurisaunasta jäi haaveeksi. Nykyisinhän jo monessa Suomen kaupungissa on keskustassa tyylikäs ja moderni saunakompleksi matkailijoita ja kaupunkilaisia houkuttelemassa.
Saunan sijaan metsäisen Harjun laella kohoaa vuonna 1952 rakennettu vesi- ja näkötorni, jonka Ravintola Vesilinnassa on kestitty jopa Ruotsin kuningasta. Vesitornissa toimii myös Keski-Suomen luontomuseo.
Harjun laelta käsin kahden järven väliin puristunut Jyväskylä näyttäytyy kaikkein kauneimmillaan. Keskustasta nähden Harjun toisella puolen on viihtyisä Mäki-Matin rintamamiestaloalue.
Torikuningas – Jyväskylän erikoisin nähtävyys
Antiikin Ateenaa koristivat kauniit patsaat. Jyväskylässä patsaita on vähän. Mutta yksi niistä on ylitse muiden – monta päänmittaa.
Harjulta kannattaa suunnistaa Yliopistonkatua pitkin Jyväskylän kauppatorille, jonka keskellä seisoo 12 metriä korkea Torikuningas. Se oli pitkään Suomen korkein patsas, kunnes Helsinkiin nousi Musiikkitalon edustalle jättiläishaukea kuvaava teos Laulupuut.
Matkalla ohitetaan kaupungin kaunein rakennus, maurilaisvaikutteinen Jyväskylän lyseo. Se oli maamme ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu.
Koulussa ovat opiskelleet niin pesäpallon isä Lauri ”Tahko” Pihkala kuin Alvar Aaltokin. Sekä muuan Otto Toivainen, Alvar Aallon luokkatoveri, joka lähti merille ja väitti nousseensa haaksirikon jälkeen nousseensa jollain Tyynenmeren saarella kuninkaaksi ja jonkin sortin jumalaksikin asti.
Tarinansa mukaan hän joutui lopulta pakenemaan saareltaan, kun miehelle paljastui, että nälänhädän koittaessa saaren kannibaalit aloittaisivat herkuttelun hallitsijastaan.
Toivaisen (1892–1962) tarinaa ei ole onnistuttu todistamaan oikeaksi muttei vääräksikään. Sen verran kova paikallinen legenda hän on, että hän on saanut patsaan kotikaupunkiinsa.
Sopivassa valossa Torikuningas näyttääkin osuvasti joltain Tyynenmeren arkaaiselta jumalhahmolta. Suurimman osan ajasta patsas näyttää kuitenkin hylkeen ja hattivatin risteytykseltä.
Hotelli Yöpuu ja Pöllöwaari – Jyväskylän paras ravintola
Kauppatorilta on lyhyt kävely Pöllöwaariin, Jyväskylän parhaaseen ravintolaan. Hotelli Yöpuun yhteydessä toimiva Pöllöwaari tarjoaa todella herkullista, lähiruokaan pohjaavaa fine diningia niin lounaalla kuin illallisellakin.
Yöpuu on viehättävä boutique-hotelli, joka on Suomenkin mittakaavassa poikkeuksellinen paikka. Yksityisomistuksessa olevan hotellin jokainen huone on omanlaisensa ja yksilöllisesti sisustettu. Aamiaisella on tarjolla makuja, joita ei muualta löydä kuten ahvenanmaalaista omenamehua ja pikkelöityjä kanttarelleja.
Jyväskylä paras hostelli on puolestaan Vaasankadulla sijaitseva, värikkäillä seinämaalauksilla sisustettu Time Hostel. Täällä pääsee myös pelaamaan vanhalla pelikonsolilla, jos siltä tuntuu.
Toivolan vanha piha – vanhan Jyväskylän tunnelmaa
Jyväskylän 1800-luvun puutalokeskustasta on jäljellä vain Toivolan vanha piha, kaunis puutalokortteli, jossa on käsityöpuoteja, sepän paja, mukava kotiseutumuseo ja kahvila Toivola.
Täältä onkin enää lyhyehkö kävelymatka Jyväskylän yliopistolle ja Alvar Aalto -museoon. Matkalla voi pysähtyä pikaiselle lounaalle yhteen Suomen parhaista grilleistä.
Grilli 21 – Jyväskylän paras pikaruoka
Jyväkylän legendaarisimpia ruokapaikkoja on Grilli 21, jolla on muutama toimipiste. Grilli 21 Lounari sijaitsee kätevästi Lounaispuiston kulmalla keskustan ja Jyväskylän yliopiston välissä.
Alkuperäinen Grilli 21 avattiin jo vuonna 1977 Puistokadulle. Valitettavasti Puistokadun toimipiste on suljettu ja sen hieno grillikoju siirretty Lahden moottoripyörämuseoon. Samalla Jyväskylä menetti yhden arkkitehtuurinsa helmistä.
Grilli 21 tekee edelleen jauhelihapihvinsä käsityönä, ja pihvien makua täydentävää pippurimajoneesikin on tehty samalla reseptillä 20 vuotta. Näitä hampurilaisia tulee oikeasti ikävä!
Jyväskylän yliopisto ja Avar Aalto -museo
Jyväskylän kuuluisin nähtävyys on Alvar Aallon suunnittelema Seminaarinmäen yliopistokampus, joka onkin mainio vierailukohde.
Viehättävin reitti kampukselle kulkee alas mukulakivettyä Seminaarinkatua, jonka vartta reunustavat nätit vanhat rakennukset. Katu johtaa suoraan Aallon itsensä suunnittelemalle Alvar Aalto -museolle. Silmät tarkkana! Museo on ulkoa sen verran vaatimattoman näköinen, että sen ohitse olisi helppo kävellä.
Museo on kuitenkin pakollinen vierailukohde arkkitehtuurista ja designista kiinnostuneille matkailijoille. Näyttely on erinomaisen mielenkiintoinen johdatus Aallon monipuoliseen tuotantoon.
Museolta kannattaa nousta ylös varsinaiselle kampukselle, jolla on useita Aallon suunnittelemia rakennuksia. Näistä merkittävin on yliopiston päärakennus. Astu rohkeasti sisään, aulassa on saatavilla kampuksen matkailuesitteitä.
Yliopistokampuksen lisäksi Jyväskylässä on monta muutakin Aallon suunnittelemaa rakennusta. Jyväskylä onkin Suomen paras kaupunki tutustua Aallon arkkitehtuuriin.
Teeleidi – Jyväskylän paras ja ainoa teehuone
Jyväskylän yliopiston kulmilla on hauskan näköinen huvila, joka näyttää ihan… Peppi Pitkätossun Huvikummulta! Sisältä löytyy ihastuttava Teeleidin teehuone.
Aalto-museosta on vain lyhyt kävely pitkin Aallon nimikkokatua.
Jyväskylän asemanseutu ja keskustan ravintolat
Jyväskylän ydinkeskusta on komean ja modernin Matkakeskuksen edustalla. Samassa rakennuksessa toimii sekä rautatie- että linja-autoasema.
Heti Matkakeskusta vastapäätä on tunnelmallinen ravintola Harmooni vanhassa, jugendtyylisessä harmonikkatehtaassa. Ajatella, sellaisiakin on Suomessa ollut, komeita harmonikkatehtaita!
Asemalta kannattaa kulkea Väinönkatua ylös keskustaan. Alkumatkaltaan katu on tylsä, jopa ankea, mutta Vapaudenkadun puolella se muuttuu kävelykaduksi, ja Kauppakadun kulmauksessa odottaa yksi Jyväskylän yllättävimmistä rakennuksista, Alvar Aallon suunnittelema venetsialaispalatsi!
Nimittäin sellaiselta vuonna 1925 valmistunut Jyväskylän työväentalo näyttää pylväsrivistöineen ja paraatiparvekkeineen kaikkineen, tosin hillityssä uusklassisessa muodossa. Vuotta aiemmin Aalto olikin käynyt häämatkalla suuresti ihailemassaan Italiassa.
Työväentaloa vastapäätä on rallikuski Harri Rovanperän perustama olutravintola Harry’s vanhassa tiilitalossa.
Jyväskylän keskustan kävelykatuosuus jatkuu Kauppakatua pitkin ydinkeskustan ytimeen, Kompassille Asemakadun leikkaukseen. Asemakadun yläpäässä häämöttää jo edellä mainittu Jyväskylän lyseo ja alapäässä vanha, puinen asemarakennus.
Korttelin verran Asemakatua alas vanhan aseman suuntaan on mainio Wilhelmiinan konditorio, joka sijaitsee kauniissa puurakennuksessa, entisessä Kaupunginhotellissa, jossa toimi myös Alvar Aallon ensimmäinen arkkitehtitoimisto.
Seuraavassa korttelissa on hienostunut, viiniravintolanakin tunnettu Figaro Restaurant.
Taulumäen kirkko
Jos aika riittää, kannattaa käydä myös keskustan reunalla sijaitsevassa Taulumäen kirkossa, joka on Suomen merkittävimpiä 1920-luvun monumentaaliklassismin edustajia.
Taulumäen kirkon alttaritaulu Pietari käy yli veden on Eero Järnefeltin tekemä.
Kuokkala – uutta wow-arkkitehtuuria
Uutta wow-arkkitehtuuria Jyväskylässä voi käydä katsomassa Kuokkalan kaupunginosassa, jonka kirkon ja Puukuokka-puukerrostalon on suunnitellut Anssi Lassila, Suomen kiinnostavin nykyarkkitehti.
Retket Jyväskylästä
Jyväkylästä käsin on myös kätevää tutustua Keski-Suomen nähtävyyksiin kuten Unescon maailmanperintökohteeseen Petäjäveden vanhaan kirkkoon ja mystiseen Pihlajaveden erämaakirkkoon.
Todella erikoinen nähtävyys on Toivakan kirkko, joka on koristeltu Suomen – ja kaiketi koko maailman – erikoisimmilla uskonnollisilla kattomaalauksilla.
Jyväskylän hotellit ja majoitus
Kokoonsa nähden Jyväskylässä on mainio valikoima viihtyisiä hotelleja. Jos jo edellä kehutusta Yöpuusta ei saa huonetta, hyvä vaihtoehto on samojen yrittäjien uusi hotelli, kävelykadulla sijaitseva Verso, joka sekin satsaa tyyliin ja erinomaiseen aamiaiseen.
Kehuja kerää myös Solo Sokos Hotel Paviljonki, joka sijaitsee aseman takana junaradan toisella puolen Jyväskylän messukeskuksen yhteydessä.
Jos kaipaa kylpyläpalveluita, niitä tarjoaa Scandic Laajavuori, joka sijaitsee luonnonrauhassa lyhyen ajomatkan päässä keskustasta. Lapsiystävällisen hotellin palveluihin kuuluvat myös minigolf, keilarata ja leikkipuisto.
Jyväskylässä riittää toki muitakin majapaikkoja. Katso tarjoukset Jyväskylän hotelleihin.
Matka Jyväskylään
Jyväskylä sijaitsee kätevästi Nelostien varrella. Helsinkiin on kolme tuntia ajomatkaa, Ouluun neljä. Tampereelta ajaa vajaassa kahdessa tunnissa.
Perille pääsee myös junalla.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
