Erämaatie vie Suomen mystisimmälle kirkolle. Näky on komea, kun jykevän kivimuurin ja hautuumaan ympäröimä Pihlajaveden erämaakirkko ilmestyy näkyviin synkän kuusimetsän keskeltä. Kellotapulin sipuli luo itämaista tunnelmaa. Juuri muita koristeluja kirkossa ei olekaan.
Kirkon rakensivat pihlajaveteläiset omin toimin ja talkoovoimin vuonna 1780, kun valtiovallalta ei oltu saatu lupaa omaan herrainhuoneeseen. Keuruun kirkkoon oli turhan pitkä ja työläs matka erämaiden keskeltä.
Luvatta rakentaminen kostautui. Yksi kirvesmiehistä putosi kirkon katolta ja kuoli. Mies haudattiin putoamispaikalle pääoven eteen, portin oikealle puolen. Hautakummun voi vieläkin erottaa käytävän reunalla.
Sisältä kirkko on koskettavan karu. Portin vieressä vaivaisukko ja vanhat jalkapuut. Sivueteisessä on kirkon hautuumaalta kerättyjä vanhoja puuristejä. Moni haudatuista kuoli nälkään ja punatautiin.
Aavemaisen tunnelman tekevät täydelliseksi kirkon seiniin syöpyneet arvoitukselliset varjot.
Kirkkokansan varjot
Kirkon sivulaivan seinällä on tummuneita hahmoja kuin kirkkokansan varjoja tai entisajan aaveita. Mistä ne ovat siihen ilmestyneet? Etteivät vain olisi luvatta kirkkonsa rakentaneiden pihlajaveteläisten seiniin hyytyneitä sieluja?
Varmaa vastausta kirkkokansan arvoitukselle ei ole annettu. Yhden selityksen mukaan ne ovat piirtyneet kirkon seinään kirkkokansan nokisista ja märistä vaatteista.
Kun kansa saapui kirkkoon pitkienkin matkojen takaa, heidän lämmittelyään varten kirkon eteen on saatettu talvisin tehdä nuotio. Kun kaikki kirkkovieraat eivät mahtuneet istumaan, osa seisoi ja nojaili seinään varjot jättäen.
Gallen-Kallela ja Pihlajaveden erämaakirkko
Kirkko oli pihlajaveteläisten käytössä vajaat sata vuotta, kunnes Pihlajavedelle valmistui vuonna 1871 uusi kirkko. Sen rakentamiseen saatiin ihan lupakin.
Uuteen kirkkoon haettiin lautoja vanhasta kirkosta, mistä on muistona vaaleampia lautoja, joilla erämaakirkkoa entisöitiin 1920-luvulla.
Erämaakirkon kunnostamisesta voidaan osin kiittää Akseli Gallen-Kallelaa, joka koki pyörämatkalla ollessaan rengasrikon Pihlajavedellä. Varaosat piti tilata Helsingistä asti, ja taiteilijalle jäi aikaa tutustua lähiseutuun.
Gallen-Kallela ihastui vanhaan kirkkoon, jota hän kutsui jyrkkäharjaiseksi taideteokseksi. Taiteilija teki kirkosta luonnoksia muistivihkoonsa ja kirjoitti jopa lehtipakinan ”Pönttöputaasta”, jossa hän arvosteli seurakuntaa kauniin vanhan kirkkonsa laiminlyönnistä ja hylkäämisestä uuden ”kirkkohökkelin” vuoksi.
Vierailu Pihlajaveden erämaakirkolla
Nykyisin perille pääsee pitkin Erämaakirkon tietä. Pihlajaveden erämaakirkko on avoinna kesäisin.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
