Petäjäveden vanha kirkko – vaatimattomuus kaunistaa

Petäjäveden vanha kirkko Keski-Suomi
Petäjäveden vanha kirkko on Suomen ainoa kirkko, joka on päässyt Unescon maailmanperintökohteeksi. Kuva: Antti Helin

Petäjäveden vanha kirkko, Unescon maailmanperintökohde, hämmentää ja yllättää. Vaatimaton, keskisuomalainen puukirkko kääntää matkailijan totutun kokemusmaailman päälaelleen: kirkossa hienoa on se, ettei se ole hieno.

Miksi Petäjäveden vanha kirkko on Unescon maailmanperintökohde?

Mitä tiedät Petäjäveden vanhasta kirkosta? Miksi kaikista Suomen kirkoista juuri se on valittu yhdeksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta?

Kirkossa kesäoppaana työskentelevälle Topi Kytölehdolle on käynyt selväksi, että harva kotimaanmatkailija tietää kirkosta yhtään mitään muuta kuin että se on maailmanperintökohde.

”Moni kysyy, onko tämä Suomen suurin tai vanhin puukirkko? Se ei ole kumpaakaan”, Kytölehto sanoo.

Suomen vanhin puukirkko on yli sata vuotta vanhempi Vöyrin kirkko (valmistunut 1626) Pohjanmaalla, ja suurin on totaalisen massiivinen Kerimäen kirkko Savonlinnan lähellä.

Petäjäveden vanhan kirkon hienous ei ole superlatiiveissa, vaan niiden puutteessa.

Siinä, että kirkko on säilynyt poikkeuksellisen hyvin vaatimattomassa, alkuperäisessä asussaan. Tai kuten Kytölehto sanoo: ”Kirkkoa ei ole korjattu pilalle.”

Kirkon tuntemattomat rakentajat

Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin – ja koristeltiin – paikallisin voimin. Kuva: Antti Helin

Kun Petäjäveden vanha kirkko valmistui vuonna 1764 Petäjävesi oli syrjäistä ja köyhää, erämaiden ympäröimää takahikiää. Kirkon suunnittelusta vastasi keskisuomalainen kirkonrakentaja Jaakko Klemetinpoika Leppänen, mutta muuten se rakennettiin ja koristeltiin paikallisin talkoovoimin.

Nimettömäksi jääneistä 12 kirvesmiehestä on muistona vain kirkon kattoon maalatut nimikirjaimet. Niissäkin on S kirjoitettu väärinpäin.

Sisätilojen kauneus tulee komeista, maalaamattomista hirsiseinistä. Koristeita on suuremmin vain saarnastuolissa, ja nekin ovat ihastuttavan naivistisia. Kattokruunukin on veistetty puusta.

Nähtävänä on myös häpeäpenkki. ”Mitä suurempi synti, sitä korkeammalla istuit”, Kytölehto sanoo. Synneistä suurimpia oli saapuminen kirkkoon juovuksissa.

”Sunnuntai oli kuitenkin ihmisten vapaapäivä”, Kytölehto tuumii. ”Vaan pappi ei tykännyt.”

Petäjäveden vanha kirkko jakaa tunteita

Petäjäveden vanhan kirkon kattokruunukin on veistetty puusta. Kuva: Antti Helin

Kytölehden mukaan suomalaisten ja ulkomaalaisten vieraiden reaktiot ovat hyvin erilaiset. Kun ulkomaalaiset ihailevat kirkon pienuutta ja maalaismaista kauneutta, suomalaiset ihmettelevät, miksi kirkko on Unescon maailmanperintökohde. Olisihan Suomessa komeampaakin tarjottavaa!

Reaktiossa ei ole mitään uutta. Jo 1920-luvulla, kun kirkko oli jo aikaa sitten hylätty liian pieneksi jääneenä ja Petäjävedelle oli rakennettu uudempi ja komeampi kirkko, ihastui seudulle saapunut itävaltalainen taidehistorioitsija Josef Strzygowski vanhaan kirkkorakennukseen.

Suomalaiset lähinnä paheksuivat, miten ulkomaalainen akateemikko päästettiin näin syvälle maan takamaille Suomea katsomaan.

Lopulta kirkon suojeluun herättiin. Unescon maailmanperintökohde siitä tuli vuonna 1994.

Vierailu Petäjäveden vanhassa kirkossa

Petäjäveden vanha kirkko
On kirkkokansalla ollut ihmettelemistä saarnastuolin navistisissa koristeluissa. Kuva: Antti Helin

Lammas määkäisee. Peltoja reunustaa risuaita. Vanhan ajan idylli on täydellinen kirkon ulkopuolella. Lampaat pitävät huolen nurmikosta ja alueen maisemoinnista. Kauempana siintää punainen Lemettilän maatila, jossa tarjolla maatilamatkailua.

Vierailu kirkossa on matka entisaikain vaatimattomaan maailmaan.

Petäjäveden kirkko kääntää ylellisyyden päälaelleen. Mikä on kerran ollut köyhyyden merkki – vaikkapa paanukatto – on nykyisin harvinaislaatuinen ja kullan kallis muisto menneestä.

Kytölehdon mukaan Petäjäveden vanhaa kirkkoa käy katsomassa vuosittain noin 15 000 matkailijaa. Näistä kolmasosa on ulkomaalaisia.

Suomalaistenkin olisi jo korkea aika oppia arvostamaan Petäjäveden vanhaa kirkkoa. Onhan kirkko täydellinen monumentti suomalaisuudelle.

Kirkko on kuin todeksi tullut vanhan kansan viisaus: vaatimattomuus kaunistaa.

Petäjäveden kirkon aukioloajat

Petäjäveden vanha kirkko
Ovenpielessä on ikivahoja puisia hautalautoja. Kuva: Antti Helin

Petäjäveden vanha kirkko on kesäisin auki joka päivä kello 10–18 ja talvella sopimuksesta. Monena kesäsunnuntaina on jumalanpalvelus klo 10 tai 13. Sisäänpääsy 7 euroa. Pääsymaksu sisältää opastuksen.

Aivan vieressä on ihastuttava Lemettilän tila, jonka ikiaikainen tunnelma on kuin suoraan jatkumoa vanhalle kirkolle. Yöpyminen täällä tekee aikamatkasta täydellisen.

Lähettyvillä on toinenkin mukava maatilamajoitus, Guesthouse Kumpunen.

Lue lisää Keski-Suomen nähtävyyksistä.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi