Jyväskylä on Suomen paras paikka tutustua Alvar Aallon arkkitehtuuriin. Kaupungin keskustassa ja lähiseudulla Muuramessa ja Säynätsalossa on töitä koko Aallon pitkän uran ajalta. Parempaa paikkaa ei olekaan nähdä ja kokea Aallon kehityskaari Italiaa ihailleesta nuoresta arkkitehdistä Suomen juhlituimmaksi modernistiksi.
Alvar Aalto muutti Jyväskylään perheensä mukana viisivuotiaana ja kävi kaupungissa koulunsa, kunnes nuorukainen muutti Helsinkiin opiskelemaan. Kun Aallon ura ei lähtenyt Helsingissä opiskelujen jälkeen vetämään, palasi hän Jyväskylään, jonne hän perusti vuonna 1923 ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa.
Neljä vuotta myöhemmin Aalto muuttikin jo Turkuun, jossa hän pääsi toteuttamaan aina vain kunnianhimoisempia projekteja. Mutta vielä kaupungista muutettuaankin Aalto jätti jälkensä Jyväskylään.
Jyväskylä – Pohjolan Firenze
Pohjolan Firenze. Sellaisena nuori arkkitehti Alvar Aalto näki Jyväskylän, jonne hän perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa. Aalto ihaili Italiaa, ja Keski-Suomen metsäiset harjut muistuttivat häntä Toscanan kumpuilevista maisemista.
Idyllistä tulisi täydellinen, kun mäntyjen keskelle rakennettaisiin klassismista vaikutteensa saaneita kirkkoja ja hallintopalatseja.
Jyväskylän kuuluisin Aallon suunnittelema rakennus on Jyväskylän yliopisto, mutta melkeinpä vieläkin kiinnostavimpia kohteita ovat kaupungin edustalla sijaitsevat Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo.
Innokkaimpien Aalto-fanien kannattaa käydä ehdottomasti myös Muuratsalon Koetalossa, arkkitehdin kokeellisessa kesäasunnossa.
Muuramen kirkko
Alvar Aallon ensimmäinen kirkko on kuin suoraan Toscanan maaseudulta. Jyväskylästä 15 kilometrin päässä sijaitsevaa Muuramen kirkkoa koristavat ulkoa holvikaaret ja kampaniilityylinen kellotorni.
Vain viininviljelykset puuttuvat. Niiden tilalla on mäntyjä kasvava harju. Puiden välistä pilkistää suomalainen järvi.
Vuonna 1929 valmistuneen kirkon sisätilat loistavat Pompeijin punaisena ja ultramariinin sinisenä. Näky on häikäisevän hieno. Alkuperäisten värien palauttaminen herätti tosin laajaa vastustusta, kun kirkon sisätilat entisöitiin vuonna 2016.
”Yksi hääparikin peruutti vihkiseremoniansa. He pelkäsivät, kuinka ruma lopputuloksesta tulee”, kirkossa oppaana toimiva Pinja Lampinen sanoo. ”Suomessa taidetaan edelleenkin luottaa enemmän omaan kuin Aallon makuun.”
Säynätsalon kunnantalo
Aivan toisenlaista arkkitehtuuria edustaa vuonna 1952 valmistunut Säynätsalon kunnantalo, jota pidetään Aallon punatiilikauden mestariteoksena ja kokonaisvaltaisena taideteoksena.
Säynätsalon kunnantalo edustaa Aallon tasa-arvoisen arkkitehtuurin ihanteita: kunnantalo rakennettiin edullisesti tiilestä ja siitä tehtiin kuntalaisten yhteinen kokoontumispaikka. Talossa sijaitsee edelleen Säynätsalon kirjasto.
Punainen tiili herää talon seinissä eloon kuin mosaiikki. Aalto arvosti niin paljon työn tehneitä paikallisia muurareita, että pyysi heidät rakentamaan myös suunnittelemansa Jyväskylän yliopiston päärakennuksen.
Kunnantalon yksityiskohdat, kuten nahalla päällystetyt ovenkahvat ovat tarkkaan mietittyjä. Kunnanvaltuuston kokoussali on jylhän vaikuttava.
Kokonaan Aalto ei Italiaa koskaan hylännyt. Säynätsalon kunnantalon sisäpihankin hän loi italialaistyyliseksi piazzaksi.
Säynätsalon kunnantalo on avoinna vierailijoille. Säynätsaloa pyörittää matkailunähtävyytenä Harri Taskinen, jonka mielenkiintoisilla kierroksilla oppii muun muassa sen, miksi Keski-Suomelta jäi saamatta Picasson taulu.
Muuratsalon Koetalo
Säynätsalon kunnantalon ohella erityisen mielenkiintoinen Aalto-kohde on Säynätsalon vieressä Muuratsalossa sijaitseva Aallon kesähuvila, joka tunnetaan Muuratsalon Koetalona.
Aalto kokeili vuonna 1953 valmistuneessa kesäasunnossaan rohkeasti erilaisia rakennustekniikoita ja materiaaleja. Lopputulos on kiehtovan vaatimaton maailmankuulun arkkitehdin kesäasunnoksi.
Aallon aikaan paikalle pääsi vain veneellä. Aalto suunnitteli itse veneensäkin, tosin varsin huonolla menestyksellä: vene on kyllä kaunis, mutta purjehdusominaisuuksiltaan surkea. Se piti vettä huonosi ja upposikin useamman kerran.
Veneensä Aalto nimesi Nemo Propheta in Patriaksi, mikä tarkoittaa: Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Nimen sanotaan kuvastavan Aallon kotimaassaan samaa ristiriitaista vastaanottoa. Venettä säilytetään Koetalolla.
Koetalolle järjestetään kesäisin vierailukierroksia Alvar Aalto -museon toimesta.
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto on arkkitehtuuriltaan Suomen kuuluisimpia. Aallon suunnittelema kampusalue sijaitsee keskustan laidalla kauniin metsäisissä maisemissa.
Kohokohtana on yliopiston päärakennus, hiljan peruskorjattu Capitolium. Päärakennus on avoinna vierailijoille, ja tutustumista elävöittävät opastetaulut ja mainio opaslehtinen, joka kannattaa poimia mukaan päärakennuksen vastaanotosta.
Aallon italialaisvaikutteet näkyvät myös Capitoliumissa, jonka keskusaula on kuin sisätiloihin siirretty renessanssin ajan piazza. Huomioi myös yliopiston kahvion suuret ikkunat, jotka avautuvat kuin maalaus suomalaiseen metsämaisemaan.
Kannattaa myös huomioida, ettei Jyväskylän yliopiston alue ole kokonaan Aallon suunnittelema – keskustasta tullessa kuljetaan ensin ohi Arto Sipisen suunnittelemien rakennusten, joiden muotokielestä voi olla montaa mieltä.
Aalto-museo ja Keski-Suomen museo
Jyväskylän yliopiston kulmilla on Alvar Aallon itsensä suunnittelema Aalto-museo, johon on rekonstruoitu muun muassa Paimion parantolan potilashuone. Vuonna 1973 avattua museota ei kannata jättää väliin: se on lumoava johdatus Aallon monipuoliseen perintöön arkkitehtuurin ohella sisustussuunnittelijana ja muotoilijana.
Vieressä on niinikään Aallon suunnittelema Keski-Suomen museo. Perusnäyttely kulkee nimellä Keskisuomalaisuutta etsimässä.
Jyväskylän hallintokortteli
Yliopiston ohella Aalto palkattiin myös suunnittelemaan Jyväskylään uljas hallintokortteli. Suunnitelman toteutus jäi valitettavasti keskeneräiseksi, ja hallintokortteli onkin aikamoinen antikliimaksi.
Hallintokorttelista rakennettiin vain eleettömän laatikkomaiset teatteri, poliisitalo ja virastotalo – ja Poliisitalon takana kohoava hämmentävä betonimuuri, jota on myös Aallon Itkumuuriksi kutsuttu.
Rakentamatta jäi varsinainen katseenvangitsija, korkea valtuustotorni, joka olisi päällystetty mustalla graniitilla.
Jyväskylästä ei tullut Pohjolan Firenzeä, vaan aikamoinen rakennustyylien sekamelska.
Mutta sellainen taiteenlaji arkkitehtuuri on: harvan arkkitehdin suunnitelmat toteutuvat kaikessa komeudessaan, vaan lopulta niistä tulee monen osatekijän kompromisseja. Aallon suunnittelemista kokonaisuuksista valmistui vain Seinäjoen Aalto-keskus, ja sekin osin maestron kuoleman jälkeen.
Jyväskylän Aalto-kierrokset
Alvar Aalto suunnitteli monta muutakin rakennusta Jyväskylän keskustaan. Rakennuksia on 1920-, 50-, 60- ja 70-luvuilta, useammalta vuosikymmeneltä kuin missään muualla. Aivan helpolla kaikkia rakennuksia ei edes Aallon töiksi arvaisikaan. Esimerkiksi varhaiskauden työ, Jyväskylän Työväentalo, on kuin venetsialainen palatsi.
Aalto onkin leikkimielisesti sanonut, että Jyväskylässä on paljon hänen nuoruutensa syntejä.
Paras tapa tutustua Alvar Aallon Jyväskylään onkin osallistua opastetuille kävelykierroksille, joita voi varata Visit Jyväskylä -sivuston kautta. Maallikoille suunnattu Aalto Andante -kierros on hyvä johdatus Aaltoon, kun kokeneemmille arkkitehtuurin tuntijoille on oma kierroksensa.
Mielenkiintoisella Aalto Andante -kierroksella oppi tuntemaan myös henkilöä rakennusten takana. Työskennellessään Aalto tapasi rallatella pikkutuhmia kansanlauluja. Sitä ei tosin kerrota, että Aato tapasi myös työskennellessään olla usein pikkumaistissa.
Aallon uimahalli
Jyväskylässä voi polskia myös AaltoAlvarissa, Aallon suunnittelemassa uimahallissa, jota on tosin laajennettu Aallon alkuperäisestä vuoden 1955 designista.
Lue lisää Jyväskylästä tai Alvar ja Aino Aallon suunnittelemasta Paimion parantolasta.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
