Paimion parantola – Alvar ja Aino Aallon ensimmäinen mestariteos

Paimion parantola
Paimion parantola on rakennettu mäntymetsän keskelle. Kuva: Ville Palonen

Turun länsipuolella sijaitseva Paimion parantola valmistui vuonna 1933 tuberkuloosipotilaiden parantolaksi. Rakennus on historiallisesti merkittävä: siitä tuli Alvar ja Aino Aallon ensimmäinen mestariteos, ja yhdessä kaksi vuotta myöhemmin valmistuneen Viipurin kirjaston kanssa se nosti Aallot kansainväliseen tietoisuuteen. Nykyään parantolaa pidetään yhtenä eurooppalaisen funktionalismin suurimmista taidonnäytteistä.

Paimion parantolaan voi tutustua opastetuilla kierroksilla, joista kerrotaan lisää myöhemmin. Ensin pikakertaus parantolan historiaan.

Tuberkuloosipotilaiden parantola

Paimion parantolan sisäänkäynti
Paimion parantolan pääsisäänkäynnin katos saa epäsymmetrisen muotonsa keuhkojen puolikkaasta. Kuva: Ville Palonen

Keuhkotuberkuloosi oli Suomen itsenäistymisen aikoihin yksi yleisimmistä kuolinsyistä, ja vielä 1930-luvulla tautiin kuoli jopa 10 000 ihmistä vuodessa. Koska keuhkotautiin ei ollut kunnollisia lääkkeitä, valtio ryhtyi perustamaan kansanparantoloita, joihin sairastuneet pääsivät voimistumaan varallisuudestaan riippumatta. Mukana lienee ollut myös ajatus vaarallista tartuntatautia sairastavien eristämisestä, eli nykyäänkin niin kovin tutusta karanteenista.

Parantoloissa potilaille tarjottiin lepoa, raitista ilmaa ja hengitysharjoituksia, auringonvaloa ja ravitsevaa ruokaa. Hoitojaksot olivat usein pitkiä, muutamasta kuukaudesta jopa pariin vuoteen.

Paimion parantolan huone
Entisöidyssä huoneessa olevan sängyn peitossa mainostetaan Helsingin vuoden 1940 olympialaisia, jotka peruttiin toisen maailmansodan vuoksi. Kuva: Ville Palonen

Paimion parantola rakennettiin syrjäiselle paikalle metsän keskelle, sillä tutkijat luottivat mäntymetsien otsonipitoisen ilman parantavaan voimaan.

Aallon pyöreä muotokieli ei ollut pelkkä tyyliseikka

Paimion parantolan portaikko
Paimion parantolassa suurta roolia esittävät kirkkaat värit ja pyöreät muodot. Pääportaikon askelmat ovat matalat, jotta niitä on helpompi nousta hengästymättä. Kuva: Ville Palonen

Tuberkuloosiparantola sopi erityisen hyvin uusien funktionalististen oppien kokeilemiseen. Parantolassa onkin voimakkaasti esillä yksi Alvar Aallon arkkitehtuurin tunnistettavimmista piirteistä, eli pyöristetyt muodot.

Ne eivät kuitenkaan olleet pelkkä tyyliseikka, vaan parantolassa pyöreät muodot helpottivat siivoamista. Hygieenisyyden takia parantolaan suunniteltiin myös lasikuvuilla suojattuja valaisimia ja pehmustamattomia istuimia, joissa Aalto käytti ensimmäistä kertaa tavaramerkikseen muodostunutta puun ja vanerin taivutukseen perustuvaa tekniikkaa.

Paimio-tuoli
Paimion parantolan kuuluisin kaluste on Paimio-tuoli, jota nykyään myydään nimellä ”Artek Aalto nojatuoli 41”. Kuva: Ville Palonen

Kalusteista kuuluisin on Paimio-tuoli. Klassikkotuolin tarkoitus oli tarjota mahdollisimman hyvä asento hengittämiseen: erityisen hyvin keuhkoja avaavan asennon sai pujottamalla kädet tuolin selkäpuolella olevaan aukkoon.

Rakennuksen sisätilat ovat hämmästyttävän värikkäät: on keltaista lattiaa, oransseja kaiteita ja sinistä hissiä. Värejä suunnittelemassa oli koristetaiteilija Eino Kauria, joka muun muassa kehitti parantolaan varta vasten ”paimionsinisen” sävyn.

Millainen on opastettu kierros Paimion parantolassa?

Paimion parantola on todella kiehtova vierailukohde myös sellaiselle, jota arkkitehtuuri ei suuremmin kiinnosta. Syy tähän piilee yksityiskohdissa, joista nauttii parhaiten asiantuntevan oppaan johdolla. Sen vuoksi onkin ainoastaan positiivista, että parantolassa voi vierailla ainoastaan opastetuilla kierroksilla. Omin päin kokemus jäisi helposti vaisuksi.

Paimion parantolan takka
Tämä Alvar Aallon suunnittelema takka ei toiminut koskaan, joten potilaat käyttivät sitä viinakaappina. Kuva: Ville Palonen

Opas kertoo paljon sellaista, jota ei parantolan huoneisiin rakennetusta näyttelystä opi: kuinka toimimatonta takkaa käytettiin viinakaappina salaa, kuinka pääoven katos saa erikoisen muotonsa keuhkojen toisesta puolikkaasta, ja kuinka aurinkoterassin kaiteiden oranssi väri on sovitettu taustalla kohoavien mäntyjen runkojen väriin. Tämänkin yksityiskohdan huomaa vasta, kun laskeutuu kyykkyyn – eli sille tasolle, josta aurinkotuoleissaan makaavat potilaat maailmaa katselivat.

Paimion parantolan aurinkoparveke
Aurinkoparvekkeen kaiteiden väri on valittu sulautumaan takana näkyvien mäntyjen runkoihin. Kuva: Ville Palonen

Paimionsiniseksi maalatulla maisemahissillä matkustaessa ei voi kuin ihmetellä, mitä sen ensimmäistä kertaa nähneet potilaat – ja hissiä käyttänyt henkilökunta – mietti. Lasiseinäinen hissihän oli kuin huima huvipuiston vekotin! Mutta pohjoismaiden ensimmäisen maisemahissin taustalla oli myös viesti parantolan asukkaille: jos meidän yhteiskuntamme osaa rakentaa tällaisen, löydämme varmasti myös lääkkeen tuberkuloosiin ennemmin tai myöhemmin.

Paimion parantolan hissi
Paimion parantolan maisemahissin väri on kuuluisa ”Paimion sininen”. Kuva: Ville Palonen

Kun tuberkuloosi voitettiin antibioottien avulla 1960-luvulla, alettiin Paimion parantolaa muuttaa vähitellen yleiseksi sairaalaksi. Vaikka alkuvaiheessa vielä elossa ollut Aalto pääsikin esittämään omia näkemyksiään, on siitä huolimatta moneen hienoon yksityiskohtaan mahdollista tutustua enää vanhojen valokuvien kautta. Esimerkiksi suurin osa pihalle kaivetuista koristelammikoista täytettiin tarpeettomina.

Vuosikymmenten varrella tehdyt muutostyöt saattavatkin olla jopa este sille, hyväksytäänkö Paimion parantola Unescon maailmanperintöluetteloon. Toki matkan varrella on monta muutakin haastetta, ja koko prosessin on arvioitu vievän useita vuosia.

Turun yliopistollinen keskussairaala lopetti toimintansa parantolan alueella vuonna 2015. Nykyään tiloissa toimii muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, ja rakennuksesta vastaa Paimion Parantola -säätiö, jolta voi tiedustella opastettuja kierroksia: [email protected]

Lue lisää: Alvar Aallon Jyväskylä

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!