Hattulan Pyhän ristin kirkko – kirkko kuin keskiajan tietosanakirja

Pyhän ristin kirkko
Pyhän ristin kirkon länsipäätyä koristaa risti. Katso ristin jalassa olevaa uloketta. Se saattaa hyvinkin kuvata rasiaa, jossa kirkon pyhäinjäännöstä mahdollisesti pidettiin. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Hattulan Pyhän ristin kirkko on Suomen keskiaikaisista kirkoista kiehtovin, heti Turun tuomiokirkon jälkeen. Kirkkoon kun astuu sisään, saman tien hämmästyy. Että Suomessa on tällainenkin kirkko!

Hattulan Pyhän ristin kirkkoa koristavat kauttaaltaan keskiaikaiset seinämaalaukset. Niitä on lattiasta kattoon.

Lopputulos on todellista tarinoiden ilotulitusta. Keskiaikainen maailmankuva tulee lähelle.

Jo kirkon asehuoneessa saa makua tulevasta. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Maalaukset muistuttavat railakkaasta ajasta ennen luterilaisuutta, kun kirkot saivat vielä olla elämyksiä. Heti eteisessä oven päällä tulijan toivottavat tervetulleeksi paljaspyllyiset, takkutukkaiset ukot, joka kyykistelevät toisiinsa kaulastaan kahlittuina.

Myös tarinoiden kotouttamista on harrastettu. Viikunanlehden sijaan Aatami ja Eeva ovat peittäneet häpynsä saunavihdalla.

Suomessa on kyllä toinenkin keskiaikainen kuvakirkko, Pyhän Laurin kirkko Lohjalla, mutta Hattulan kirkko vie voiton sillä, että siitä on kirjoitettu upea romaani. Anneli Kanton Rottien pyhimys kertoo eläväisesti ja humoristisesti kirkon maalaamisesta.

Rottien pyhimys vie Hattulan kirkon tarinoihin

Viimeisen tuomion kuva herätti taatusti pelkoa ja kunnioitusta keskiajan ihmisissä. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kirkon maalanneista taiteilijoista ei tiedä oikeastaan yhtään mitään. Paitsi että he ovat todennäköisesti maalanneet myös Lohjan kirkon.

Se ei ole Anneli Kantoa haitannut, vaan kaiketi päinvastoin. Hän sai siten aika lailla vapaat kädet keksiä tarinansa kirkon maalareista.

Vaikka romaani on täyttä fiktiota, saa kirjan lukemalla – tai kuuntelemalla – aivan uudella tavalla irti maalauksista, kun niitä katsellessa muistuu mieleen, että tästäkin maalauksesta kirjassa kerrottiin ja näin sitä tulkittiin.

Kirja myös taustoittaa kiinnostavasti maalaamisaikaa, millaista elämä oli silloin Hämeessä ylipäätään ja kuinka iso ja harvinainen ponnistus kokonaisen kirkon maalaaminen oli.

Jos kirja alkaakin ehkä aavistuksen hitaasti, kasvaa se aivan ihastuttavaksi, mukaansa tempaavaksi teokseksi. Jos Suomen keskiajasta aikoo lukea yhden teoksen, olkoon se Rottien pyhimys!

Pyhän ristin kirkko oli pyhiinvaelluskohde

Pyhän ristin kirkko on maalattu kauttaaltaan. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Pyhän ristin kirkko oli keskiajalla yksi Suomen harvoista pyhiinvaelluskohteista. Ja sellaisena erityisen arvokas.

Kirkon arvoa kuvastaa maalausten ohella se, että kun Suomen muut keskiaikaiset kirkot rakennettiin harmaakivestä, Hattulan kirkkoon käytettiin kallista punatiiltä. Keskiajalla tiilestä rakennettiin Suomessa Pyhän ristin kirkon ohella vain Turun tuomiokirkko sekä Hämeen linna.

Kirkon ristiin oli liitetty palanen juuri siitä rististä, johon Jeesus oli naulittu Golgatalla. Pyhäinjäännöksen luona käymisen uskottiin auttavan kipuihin ja sairauksiin ja sen luokse matkattiin Tanskasta asti.

Pyhäinjäännöksen kohtalosta ei ole varmuutta kuin että se on kadonnut. Ruotsalaisen Sturenkronikan mukaan 200 venäläistä ratsusotilasta olisi vuonna 1496 tunkeutunut Hämeeseen asti ja tuhonnut kirkon esineistön ristiä myöten.

Hattulan Madonna
Hattulan Madonna edustaa Liedon mestarin koulukuntaa 1300-luvulta. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Vaan mistä sitä tietää, ehkä varsinainen pyhäinjäännös oli siirretty jonnekin turvaan ennen vihollisen tuloa? Pyhäinjäännöksen säilymisestä kertoo sekin, että maalaukset on tehty vasta venäläisten sotaretken jälkeen.

Nykyinen punatiilinen kirkko rakennettiin 1400-luvun jälkipuoliskolla ja maalaukset se sai 1510-luvulla, kun elettiin Hämeen linnan kulta-aikaa. Linnassa piti hoviaan mahtavaan aatelissukuun kuulunut Åke Yrjänänpoika Tott, jonka vaakuna on päässyt esille kirkon maalauksiin.

Tottin tiedetään olleen sairaana 1500-luvun alussa, joten maalausurakan lahjoittaminen saattoi hyvinkin olla hänen kiitoslahjansa paranemisesta niin kuin Rottien pyhimyksessäkin kerrotaan.

Kovin pitkään Tott ei kuitenkaan saanut maalauksista nauttia. Vuonna 1520 tanskalaiset valloittivat Hämeen linnan ja mestasivat Tottin.

Maalaukset sen sijaan saivat olla sijoillaan läpi uskonpuhdistuksen, jonkinlaisina kummajaisina paavinuskon ajoilta. Niihin tohdittiin koskea vasta vuonna 1820, jolloin ne kalkittiin osin piiloon. Ja silloinkaan ei korkeaan kattoon koskettu.

Maalausten historiallinen ja taiteellinen arvo ymmärrettiin jo 1800-luvun lopulla ja ne paljastettiin kalkin alta uudelleen esiin.

Vierailu Pyhän ristin kirkossa

Pyhän ristin kirkon komea keskiaikainen kastemalja. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Maalaukset kuvittavat kaikkiaan 180 kristillistä kertomusta ja niissä riittää ihmettelemistä pitkäksi aikaa. Näitä tarinoita oli lukutaidottoman rahvaankin helppo ymmärtää. Ne olivat kuin keskiajan tietosanakirja.

Varsinkin joulun ja pääsiäisen sanoma on kuvattu tarkkaan, samoin Pyhän ristin tarina. Keisarinna Helena kaivaa lapiolla maata Pyhällä maalla ja löytää Jeesuksen ristin, joka tekee saman tien ihmeteon ja parantaa sairaan.

Hauska yksityiskohta on myös Suomen vanhin puhekupla. Kuolemansyntien kuvauksessa on kateellinen mies, jonka suustaan sylkemät sanat on kuvattu tämän päästä lähtevänä piikikkäänä tankona.

Pyhän ristin kirkon krusifiksi on 1300-luvulta. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Maalausten ohella kirkon sisällä on hienoja puuveistoksia. Katseen vangitsee katosta roikkuva 1300-luvun alun krusifiksi, joka tuo Jeesuksen kärsimyksen iholle. Se ei kuitenkaan ole sama, jonka uskottiin pitävän sisällään pyhäinjäännöksen.

Komea on myös Pyhän Kristofferin päänsä päällä kannattelema saarnastuoli sekä valtava, puinen kastemalja. Kannattaa tarkastella myös kirkon toista, huomattavasti vaatimattomamman näköistä saarnastuolia. Pulpetin näköinen saarnastuoli on 1550-luvulta ja lajissaan Suomen vanhin säilynyt.

Hienoja ovat myös kirkon holvikaarten puuveistokset. Niistä kuuluisin on Hattulan Madonna, joka edustaa 1300-luvun Liedon mestarin koulukuntaa.

Vierailu Hattulan Pyhän ristin kirkossa on upea, visuaalinen matka Suomen keskiajalle. Ja Rottien pyhimyksen lukemalla tuo aika herää eloon.

Teoksen Rottien pyhimys voi tilata netistä tai kuunnella Storytelin äänikirjana.

Lue lisää: Hämeen nähtävyydet

Jos pidit artikkelista, arvostamme kovasti, jos jaat sen sosiaalisessa mediassa.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi