Lahti – vinkit mäkihypyn ja lihamukin kaupunkiin

Legendaariset hyppyrimäet ovat Lahden kuuluisin maamerkki. Vestman, CC

Jos oikein pelkistetään, on Lahteen kaksi syytä matkustaa: mäkihyppy ja lihamuki. Ne edustavat Lahden syvintä olemusta, ja tekevät Lahdesta omalaatuisen matkakohteen.

Lahti tunnetaan Salpausselän hiihtokisoista, ja kaupungissa pääseekin katsomaan maailmaa mäkihyppytornin huipulta sekä kokeilemaan hyppäämistä mäkihyppysimulaattorissa.

Lihamuki on puolestaan suomalaisen modernin ruokakulttuurin hämmästyttävä kulminoituma. Ole rohkea ja maista!

Toki Lahdessa on paljon muutakin nähtävää ja koettavaa. Yllättävänkin paljon. Vaikkapa patsaat. Lahti on patsaiden kaupunki, ja niitä on vähän joka puolella. Matkailija voi kiertää Lahden keskustan kiehtovalta patsaalta toiselle. Jari Litmanenkin on saanut omansa.

Lahdesta löytyy myös kaksi kopiota viipurilaisista patsaista: Jussi Mäntysen Hirvipatsas ja Emil Wikströmin Agricolan muistomerkki. Syynä on viipurilaisten vahva vaikutus Lahdessa: Lahteen muutti monta evakkoa, ja kaupungista löysi uuden kodin esimerkiksi urheiluseura Viipurin urheilijat.

Lahden kaupunkikuvalla dramaattisuutta antaa kaupungin sijainti harjumaisilla salpausselillä. Mäkien huipuilta avautuu komeita näkymiä, milloin Lahden linnamaisella kaupungintalolle, milloin hyppyritorneille.

Mutta entä Lahden maine Suomen Chicagona? Sen voi jo unohtaa. Lahdessa ei ole sen enempää gangstereita kuin muuallakaan – rikostilastoissa Lahti asettuu Suomen keskivaiheille.

Nimitys Lahdesta Suomen Chicagona juontuu siitä, että Lahti oli aikoinaan Chicagon tapaan merkittävä teurastamokaupunki. Ja, no, lihamukissa olisi kyllä nieltävää kovimmallakin gangsterille.

Asemapäällikkö ja Cafe Oskari – Lahden parhaat kahvilat

Lahteen tutustuminen alkaa Matkakeskuksesta, jossa ovat vierekkäin sekä bussi- että rautatieasema. Modernien rakennusten välistä pilkistää vanha puurakennus kuin kangastus. Mistä se on tuohon tupsahtanut?

Se on asemapäällikön entinen talo, jossa toimii nykyisin Lahden paras kahvila, Asemapäällikkö. Tänne kannattaa tulla jo aamulla nauttimana tuhti aamiainen.

On jo oikeastaan aikamoinen kulttuuriteko, että talo on saanut näin mainion uuden käyttötarkoituksen.

Kaupungista löytyy toinenkin ihana kahvila, joka sijaitsee puutalossa yllättävässä paikassa. Kahvila Oskari sijaitsee Hämeenkadulla.

Mannerheimin ratsastajapatsas (Lahti)

Kahvilaa ja Matkakeskusta vastapäätä, vilkkaan Mannerheiminkadun toisella puolen on Mannerheimin ratsastajapatsas. Nimittäin Lahden versio.

Tämä on itse asiassa taiteellisesti vaikuttavampi kuin Mannerheimin patsas Helsingissä, vaikka toki marsalkka ratsastaa Lahdessakin suorana ja ryhdikkäänä kuin seipään niellyt.

Patsaan veistänyt lahtelainen Veikko Leppänen oli jäänyt kunniamaininnalle valtakunnallisessa Mannerheimin patsaan suunnittelukilpailussa, ja tuloksesta pettyneet lahtelaiset päättivät pystyttää kaupunkiinsa oman ratsastajapatsaan.

Ja se ehdittiin vielä paljastaakin puoli vuotta ennen Helsingin ratsastajapatsasta.

Jos ei jaksa raahata laukkujaan kauemmas Matkakeskuksesta, niin vieressä on edullinen Greenstar Hotel Lahti.

Jos Suomen radiohistoria kiinnostaa, asemalta voi suunnistaa suoraan viereiselle Radiomäelle, jossa Radio- ja tv-museo Mastola kunnioittaa Lahden perinteitä tärkeänä radiomastokaupunkina. Muussa tapauksessa rautatieasemalta on lyhyt vain kävely keskustaan.

Komea kaupungintalo ja Lahden paras ravintola

Mannerheimin patsaalta kannattaa kivuta Rautatienkatua ylös Kaupunginpuistoon, ihailemaan Lahden ylevimpiä maisemia. Puiston reunalla on komeita jugendrakennuksia ja Lahden paras ravintola Roux.

Puiston päässä koko komeuden kruunaa Lahden kaupungintalo. Jugendhenkisen kaupungintalon on suunnitellut kukas muu kuin Eliel Saarinen, ja rakennus tuokin mieleen niin Joensuun kaupungintalon kuin Helsingin rautatieaseman.

Kaupungintalolta keskustaan laskeutuu Mariankatu, osan matkaa kävelykatuna. Mariankatu on Lahden henkinen akseli, jonka molemmissa päissä kohoavat komeat rakennukset harjujen päällä kuin kaksi kaupungin ylle nousevaa linnaa: Lahden kaupungintalo ja sitä vastapäätä sijaitseva Ristinkirkko.

Marinkadun alkupäässä kannattaa kurkata myös vasemmalle. Siellä siintävät Lahden hyppyrimäet.

Lahden torilta saa Suomen parasta jäätelöä

Hakkapeliitat ratsastavat Lahden torin laidalla.
Hakkapeliitat ratsastavat Lahden torin laidalla. Kuva: Antti Helin

Mariankadun päässä, torin laidalla, on klassikkokahvila Sinuhe ja sen edustalla Pentti Papinahon veistämä komea Hakkapeliittain kotiinpaluu. Ihme kyllä, Suomessa ei taida olla toista yhtä eläväistä hakkapeliitoille omitettua muistoa.

Torin toisella laidalla, Vapaudenkadun puolella, on ravintola Mamma Maria, joka tunnetaan pizzojaankin paremmin jäätelöstään. Jäätelö on niin italialaista, että hedelmät ja marjatkin tuodaan saapasmaasta. Monen mielestä kyseessä on Suomen paras jäätelö.

Ristinkirkko – karu ulkoa, upea sisältä

Ristinkirkon pääsisäänkäynti ei välttämättä houkuttele astumaan sisään.
Ristinkirkon pääsisäänkäynti ei välttämättä houkuttele astumaan sisään. Kuva: Antti Helin

Kun kävelee torin yli ja Mariankadun toiseen päähän, saapuu Lahden pääkirkolle. Ristinkirkko on Alvar Aallon käsialaa, hänen viimeisiä töitään.

Aalto ei itse nähnyt Ristinkirkkoa valmiina; hän kuoli keväällä 1976 kirkon valmistuessa kaksi vuotta myöhemmin.

Lahtelaisilla on ollut pitkään ristiriitainen suhde kirkkoonsa, sen tilalta kun purettiin tunnelmallinen vanha puukirkko.

Ristinkirkko on ulkoa karu, jopa brutalistinen, mutta sellaisena se käy onnistunutta vuoropuhelua kaupungintalon kanssa.

Sisältä Ristinkirkko on vaikuttava. Kolmionmuotoinen pohjakaava ohjaa kaiken huomion alttarille. Ja kun alttarin luona kääntyy ympäri, avautuu kirkkosali edessä koko komeudessaan.

Lahden vaikuttavimpia moderneja patsaita on Ristinkirkon edessä kyyristelevä monumentaalinen, uurteinen hahmo.

Malski-keskus – Lahden A:n veroista kulttuuria

Kirkon takana Päijänteenkadulla on Lahden uusi vetonaula, kulttuuripanimo Malski. Se toimii Mallasjuoman vanhassa, liki linnamaisessa panimossa. Punatiilinen panimo rakennettiin vuonna 1912. Nykyisin siellä porisee kulttuuri.

Rakennuksessa toimivat jo tunnelmallinen panimoravintola Ant Brew sekä kahvila Kahiwa Coffee. Lounasta tarjoilee Malskin bistro.

Vuonna 2022 rakennukseen avataan myös Malva, Lahden visuaalisten taiteiden museo. Sen yhteyteen tulevat entisen Lahden taidemuseon ja Julistemuseon kokoelmat.

Lahdesta käsin toiminut Mallasjuoma oli vielä 1970-luvulla Suomen suurin panimo, kunnes Hartwall ja Sinebrycoff ajoivat ohitse. Lopulta Hartwall osti Mallasjuoman vuonna 1988 ja sen omistukseen siirtyivät edelleenkin suositut tavaramerkit Lahden Sininen ja Aurinko.

Rakennuksen seinään on maalattu suuri muraali.

Jari Litmasen patsas

Entiseltä panimolta on vain lyhyt kävely Lahden jalkapallokentille Kisapuistikkoon ja Jari Litmasen patsaalle. Jostain syystä Lahden Reippaan kasvatin patsas on joutunut toistuvasti töhrityksi. Patsas on saanut ylleen muun muassa Klu Klux Klanin kaavun.

Näköispatsaan on veistänyt lahtelainen Reijo Huttu. Kovin ilmeikäs tai kiehtova teos se ei ole.

Patsaalta voi suunnata kohti Salpausselän hyppyrimäkiä ja hiihtomuseota. Matkalle osuu Felmannin veripelto.

Felmannin kartano ja veripelto

Sotavankien muisto Fellmannin veripellolla.
Sotavankien muisto Felmannin veripellolla. Kuva: Antti Helin

Felmannin kartano on kaunis, vaaleanpunainen rakennus, jonka voisi hyvin kuvitella muumien asumukseksi. On tornia ja pyöreää ikkunaa. Felmannin kartanossa toimii Lahden historiallinen museo, ja kartanon itäpuolella on legendaarisen kuvanveistäjän Emil Wikströmin Aino-veistos.

Söpöyteensä nähden Felmannin kartanolla on synkkä historia. Sisällissodan aikaan kartanon pelloilla toimi yksi pahamaineisimmista vankileireistä. Niin hurja oli leirin maine, että sitä kutsuttiin Felmannin veripelloksi.

Nykyisin leiristä muistuttaa Felmannin puistossa sijaitseva vaikuttava Punavankien muistomerkki, Erkki Kannoston päätyö vuodelta 1978. Synkät vakavat hahmot seisovat kuin eksyksissä järkälemäinen graniittiportti takanaan.

Tuntuu hurjalta, että aivan Lahden nykyisen keskustan vieressä Hennalassa toimi 22 000 sotavangin julma vankileiri.

Salpausselän hyppyrimäet ja maauimala

Lahden hyppyrimäet ovat Salpausselän alueella heti kohta Felmannin veripellon takana.

Täällä on leiskautettu suksilla jo vuodesta 1922, ja ensimmäiset hiihdon MM-kilpailut järjestettiin jo vuonna 1926. Kaikki lahtelaiset koululaiset saivat kisojen ajaksi vapaata, sillä heidän koulujaan tarvittiin kisajoukkueiden majoitustiloiksi.

Suomalaiset hallitsivat hiihtoa, norjalaiset yhdistettyä ja mäkihyppyä. Ruotsalaiset jäivät mitaleitta. Muita maita ei ollut mukana.

Matkailijan kannalta hyppyrimäet ovat parhaimmillaan kesällä, jolloin hyppyrimäen laelle olevalle näköalatasanteelle pääsee katsomaan maisemia ja ihmettelemään, miten kukaan selväpäinen ihminen suostuu näistä korkeuksista laskemaan alas suksilla.

Kaiken lisäksi suoraan hyppyrimäkien juurella on maauimala. Tämän dramaattisempaa paikkaa maauimalalle ei Suomesta löydy!

Lahden hiihtomuseo ja Mäkihyppääjä-patsas

Mäkihyppääjän roolileikkiä voi jatkaa viereisesssä Hiihtomuseossa, jonka mäkihyppysimulaattorissa pääsee kokeilemaan, olisiko itsessä ollut ainesta Matti Nykäseksi vai pikemminkin Eddie Edwardsiksi?

Museon edustalla on Mäkihyppääjä-patsas, jollaista suunniteltiin vuosikymmeniä kunnes se saatiin viimein valmiiksi jokunen vuosi sitten. Yhdennäköisyys Marvel-supersankari Silver Surferiin on melkoinen, vaikka jaloissa onkin laudan sijaan sukset.

Sibelius-talo ja Kafé Kariranta

Lahden Sibeliustalo kuuluu Suomen hienoimpiin konserttitaloihin. Kuva: Sami Lettojärvi / Visit Finland

Vaan löytyy Lahdesta urheilun lisäksi kulttuuriakin. Huippumoderni ja akustiikaltaan kehuttu musiikkitalo on lajissaan Suomen parhaimpia. Kauniskin se on!

Musiikkitalo sijaitsee upealla paikalla Vesijärven satamassa, jossa katseita vangitsee myös puusta moderniin tyyliin rakennettu Piano-paviljonki.

Lahden satama on aivan ehdottomasti käymisen arvoinen. Sisävesisatamaa elävöittävät useat ravintolat.

Satamassa on myös yllättävän paljon vanhalta rautatieasemalta näyttävä puurakennus. Ja sitä se onkin. Junarata kulki aikoinaan satamaan asti, josta rahtia jatkettiin laivoilla Vesijärven ja Väksyn kanavan kautta Päijänteen perälle asti.

Nykyisin vanhassa asemarakennuksessa toimii viehättävä Kafé Kariranta.

Point Pub – baari paloasemalla

Lahden erikoisin baari on Point Pub, joka sijaitsee hellyttävän pienellä vanhalla paloasemalla. Sijainti ei ole aivan ydinkeskustassa, mutta Vesijärven satamasta on tänne vain lyhyt kävely.

Lihamuki – Lahden perinneherkku

Ja viimein pääsemme pääaiheeseen eli Lahden lihamukiin! Lahdessa kehitetty suomalaisen uuden grillikeittiön kiistaton helmi valmistetaan seuraavasti: mätetään pahvinen kokismuki täyteen kebablihaa ja pursutetaan päälle erilaisia grillikastikkeita. Terveellistä ja herkullista? No, ainakin aidosti lahtelaista!

Hurjimpien herkuttelijoiden tiedetään myös juovan (yleensä alkoholin vaikutuksen alaisena) lihamukin pohjalle kertyneen rasvalitkun.

Kuten Teppo Koskinen on kiteyttänyt Etelä-Suomen Sanomissa: ”Lihamuki on ruokalaji, joka vangitsee itseensä jotakin olennaista lahtelaisuudesta. Se on ankaralla tavalla suora asiassaan. Se ei häpeä olla oma itsensä. Lihamuki ei pyydä anteeksi. Lihamuki katsoo haastavasti silmiin.”

Aikamoinen oodi lihamukille.

Vapaudenkadulla sijaitseva, vuonna 1988 avattu Jonen grilli mainostaa olevansa alkuperäinen lihamukin koti. Grillit huurussa -ohjelmassa grillinpitäjä Jouni Mielonen kertoo, että asiakkaat alkoivat pian avaamisen jälkeen pyytää häneltä lihaa suoraan mukiin.

Vaan mistä asiakkaat olivat saaneet sen idean? Todennäköisesti jo edesmenneestä Rautatienkadun Kebab-grillistä, jossa lihamukeja tarjoiltiin jo 1970-luvulla. Ja jälleen asiakkaiden pyynnöstä.

Grilliä pyöritti Niilo Valtari, joka toimi omisti aikoinaan myös kulman takana olleen legendaarisen Torvi-klubin. Valtarin mukaan lahtelaiset asiakkaat ehdottivat lihan laittamista suoraan mukiin, sillä pitaleivästä kastikkeilla oli pahana tapana valahtaa rinnuksille. Harva jäi suremaan salaatin puuttumista.

Jonen grillille voidaan kuitenkin antaa kunnia lihamukin uudesta noususta ja renessanssista. Jonen grillin myötä lahtelaisesta lihamukista on tullut kotimainen sensaatio.

Alkuperäinen Teerenpeli ja Taivaanranta

Maistuisiko lahtelainen? Teerenpeli-olut vie voiton Lahden A:sta. Kuva: Antti Helin

Lihamukia ei sovi tietenkään nauttia selvin päin. Aivan Jonen grilliä vastapäätä on alkuperäinen Teerenpeli, panimoravintola, joka on sittemmin laajentunut baariketjuksi ympäri Suomea. Ensimmäinen Teerenpeli avattiin keskellä lama-aikaa vuonna 1994.

Teerenpelin sisarravintola on Rautatienkadulla sijaitseva Taivaanranta, jonka kellarikerroksessa voi käydä tutustumassa Teerenpelin viskitislaamoon. Tänne kannattaa tulla syömään; ruoka kuuluu Lahden parhaisiin.

Torvi ja Tirra – Lahden yöelämän legendat

Rautatieaseman lähellä, Loviisankadulla, on Lahden yöelämän pyhättö, koristeellinen vanha kivialo, jossa sijaitsevat keikkapaikka Torvi ja anniskeluravintola Tirra.

Molemmat ovat palvelleet janoisia jo vuodesta 1966, ja Torvessa on soitettu monta ikimuistoista keikkaa. Tirran sisustus on ilmeetön, Torven seinät sen sijaan täynnä asiakkaiden kirjoituksia, katosta riippuu torvia ja baarin ulko-oven kahvatkin on muotoiltu olutpulloiksi.

Möysän musaklubi – Lahden paras keikkapaikka

Toinen mainio keikkapaikka Lahdessa on Möysän musaklubi eli Mössö, joka sijaitsee aivan keskustassa Hämeenkadulla. Tänne astutaan sisään lasipyramidin kautta – vähän kuin Pariisin Louvressa!

Möysän nimi ja bensa-asemamainen logo muistuttavat klubin alkuperäisestä sijainnista entisellä huoltoasemalla Möysän kaupunginosassa.

Klubin seinillä on sarjakuvataiteilija Rauli Nordbergin piirroksia klubilla esiintyneistä artisteista.

Suomen moottoripyörämuseo

Suomessa riittää automuseoita, mutta Lahden nähtävyyksiin kuuluu moottoripyörämuseo. Keskustan ulkopuolella Niemen satamassa sijaitseva museo on avoinna kesäisin.

Hollolan keskiaikainen kirkko

Lahden kupeessa, Hollolassa, kannattaa käydä katsomassa Hollolan keskiaikaista kirkkoa, joka on poikkeuksellisen värikkäästi koristeltu. Huomiota herättää myös kirkon erikoinen, puuleikkauksin koristeltu ovi. Kirkossa on myös arvokkaita vanhoja veistoksia.

Ainoa Winery – vieraile viinitilalla Hollolassa

Maalaismaisemissa, muutaman kilometrin päässä Renkomäen kauppakeskuskeskittymästä, odottaa aito viinitila. Ainoa Winery käyttää juomiensa raaka-aineina suomalaisia marjoja, ja prosessi kuorikäymisineen terästankeissa on samanlainen kuin millä tahansa eurooppalaisella viinitilalla.

Laadun puolesta puhuu se, että Ainoan juomat ovat saaneet palkintoja kansainvälisissä viinikilpailuissa ja niitä on tarjolla suomalaisissa huippuravintoloissa.

Ainoa Wineryssä voi vierailla kesäisin tastingissa tai vain poiketa ostamassa pullon tuliaisiksi kaverin mökille. Omia suosikkejamme ovat rutikuiva ja tanniininen mustikkaviini Silkki sekä suorastaan savuinen Havu, jossa puolukkaviiniin oman vivahteensa tuovat hunaja ja kuusenkerkkä.

Lahti lasten kanssa

Launeen perhepuistoa pidetään yhtenä Suomen parhaista leikkipuistoista. Talvisin lapsiperheet suuntaavat kurvailemaan Messilän laskettelurinteisiin. Lahteen on avattu myös sisäleikki- ja liikuntapuisto Tykkimäki Actionpark.

Lahden hotellit

Lahden ykköshotelli on perinteinen, tosin moderniksi kunnostettu Seurahuone.

Lahden kiinnostavin majapaikka on yksityinen minihotelli Guesthouse Little Tundra, joka sijaitsee historiallisessa rakennuksessa rautatieaseman toisella puolen. Paikassa yövytään eri tavoin sisustetuissa pienissä puumökeissä!

Katso tarjoukset Lahden hotelleihin.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi