Tuusulanjärvi on kulttuurihistoriallisesti Suomen tärkein järvi. Sen rannoilta löytyvät Suomen kiehtovimmat kotimuseot.
Täältä Suomen kultakauden taiteilijat Jean Sibelius, Pekka Halonen, Juhani Aho ja Eero Järnefelt löysivät oman rauhallisen maaseutuparatiisinsa – ja silti riittävän läheltä Helsingin melskettä.
Paikan valintaan vaikutti paitsi alueen luonnonkauneus myös Järvenpäästä Helsinkiin kulkeva rautatie. Järvenpään asemalta hurautti Helsinkiin vauhdikkaasti puolessatoista tunnissa – vaikkapa Hotelli Kämpiin ryyppäämään.
Lopputulos oli mainio kompromissi kaupunkielämän ja taiteilijoiden vaaliman ajatuksen erämaa-ateljeesta välillä. Kansallisromanttiset taiteilijat uskoivat todellisen suomalaisuuden löytyvän maaseudun rauhasta.
Tuusulanjärven nähtävyydet ehtii hieman kiirehtien kiertää päivässä Helsingistä käsin, mutta tunnelmaan pääseekin parhaiten, kun jää yöksi Tuusulan järven rannalle. Näin kohteiden kiertämiseen jää mukavasti aika. Nähtävää on paljon.
Parasta aikaa vierailuun on kesä, jolloin kaikki talot, myös Kiven kuolinmökki, ovat avoinna ja niissä on opastusta. Suosituimmat kotimuseot ovat auki ympäri vuoden.
Aleksis Kiven kuolinmökki
Kierros Tuusulanjärven taiteilijakodeissa kannattaa aloittaa Aleksis Kiven kuolinmökiltä. Siinä missä Suomen kultakauden taiteilijat muuttivat seudulle maineensa huipulla, juhlittuina sankaritaiteilijoina, jo ennen heitä samoissa maisemissa vietti viimeiset päivänsä kansalliskirjailija Aleksis Kivi, tosin kaikkea muuta kuin juhlittuna.
Aleksis Kiven kuolinmökki edustaa taiteilijan ammattikunnan toista puolta: neroa, jonka oli vaikea saada arvostusta elinaikanaan.
Melkein kuolinmökin vieressä on vuonna 1902 valmistunut Erkkola, puuhuvila, jossa runoilija J. H. Erkko vietti vanhuuden päivänsä. Erkko halusi rakentaa talonsa nimenomaan aivan Aleksis Kiven kuolinmökin viereen.
Lähettyvillä on myös Fjällbon puisto, kaunis, luonnontilassa säilytetty puistoalue.
Ahola – Tuusulanjärven ensimmäinen taiteilijakoti
Kun Aleksis Kiven kuolemasta oli kulunut neljännesvuosisata, Tuusulanjärvelle muutti vuonna 1897 kirjailija Juhani Aho (1861–1921). Siinä missä Aleksis Kivi kuoli köyhänä, Juhani Aho oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija.
Juhani Aho vietti Tuusulanjärvellä aikamoista taiteilijaelämää. Hän oli naimisissa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa, mutta taloudesta piti huolta Vennyn kymmenen vuotta nuorempi sisko Tilly, joka toimi samalla Ahon rakastajattarena. Aho sai hänen kanssaan lapsenkin.
Ilmeisesti Vennyä järjestely ei kuitenkaan mahdottomasti kismittänyt. Kun sisko hoiti kotityöt – ja paasasi miestä – hän saattoi keskittyä taiteeseensa. Venny oli muutenkin radikaali ja boheemi rouva: hän tupakoi, kirjoili ja pukeutui vieläpä pitkiin housuihin.
Ahola toimii pariskunnan taidetta ja elämää esittelevänä museona.
Eero Järnefeltin koti Suviranta
Tuusulanjärvelle muuttanut valovoimainen taiteilijapariskunta veti muita taiteilijoita perässään. Vuonna 1901 taiteilija Eero Järnefelt rakennutti huvilansa, jugendhenkisen Suvirannan, muutaman sadan metrin päähän Aholasta.
Talo pysyi Järnefeltin suvun omistuksessa ja asuinkäytössä vuoteen 2018 asti, kunnes sen viimein osti Järvenpään kaupunki ja Suvirantakin on avattu museona.
Halosenniemi – komein Tuusulanjärven taiteilijakodeista
Vuosi Järnefeltin jälkeen perässä seurasi Pekka Halonen, jonka mahtava hirsihuvila valmistui 1902. Nimennokassa seisova Halosenniemi on kauneimmalla paikalla kaikista Tuusulanjärven taiteilijakodeista.
Halosenniemi on myös sisätiloiltaan vaikuttavin Tuusulanjärven kotimuseoista. Täällä on aivan pakko käydä vierailulla!
Ainola – Tuusulanjärven suosituin taiteilijakoti
Museoista suosituin on puolestaan Jean Sibeliuksen koti Ainola, joka valmistui kaksi vuotta Halosenniemen jälkeen. Sibelius asui talossa lopun ikäänsä.
Toisin kuin muut taiteilijoiden talot, Ainola ei sijaitse järven rannalla.
Syväranta ja Lottamuseo
Tuusulanjärveen ihastui myös Helsingin venäläinen yläluokka. Heidän kesänviettopaikakseen muodostui Syväranta, jonka komeassa huvilassa vieraili myös kuuluisia venäläistaiteilijoita kuten säveltäjä Sergei Rahmaninov.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Syvärantaan perustettiin sanomalehtimiesten lepokoti, jossa vietti aikaa myös kirjailija Olavi Paavolainen. Toisen maailmansodan kynnyksellä huvilasta tuli Lotta-Svärd-järjestön opetuskeskus eli lottaopisto.
Puinen huvila tuhoutui tulipalossa vuonna 1947, mutta on sittemmin rakennettu uudestaan alkuperäisen mallin mukaan. Nykyisin huvilassa toimii Lottamuseo ja kahvila.
Tuusulan kirkko ja taiteilijahautausmaa
Tuusulan kirkon hautausmaalle on haudattu taidemaalari Pekka Halonen ja kansalliskirjailija Aleksis Kivi. Sibeliuksen hauta on sen sijaan hänen talonsa Ainolan pihamaalla.
Järvenpään asema
Vuonna 1858 rakennettu Järvenpään asemarakennus on Suomen vanhimpia. Radan toisella puolen on Erkki Erosen veistämä Sibelius-patsas vuodelta 1964.
Villa Kokkonen – modernimpi taiteilijakoti
Tuusulanjärvellä pääsee ihailemaan myös nykypäivän taiteilijakotia, Alvar Aallon suunnittelemaa Villa Kokkosta, jossa järjestetään opastettuja kierroksia kesäisin.
Siinä missä kultakauden taiteilijoiden kodit ovat järven itärannalla, Villa Kokkonen sijaitsee järven länsirannalla.
Sarvikallio – Pikku-Koli
Tuusulanjärven länsirannalla, järven kapeimmalla kohdalla, sijaitsee myös komea näköalapaikka Sarvikallio, jolle Järnefelt antoi lempinimen ”Pikku-Koli”. Järnefeltin ohella Pekka Halonen ja Venny Soldan-Brofelt kävivät kalliolla maalaamassa.
Majoitus Tuusulanjärvellä
Tuusulanjärvellä toimi pitkään Majatalo Onnela, jossa runoilija Eino Leino vietti aikaa elämänsä loppupuolella 1920-luvulla. Majatalon toiminta päättyi kuitenkin hiljan.
Onneksi on toinekin erityisen viehättävä yöpaikka, Hotelli Krapi, joka toimii Tuusulan Golfklubin vieressä. Majoitus on vanhassa ladossa. 1800-luvun päärakennuksessa toimii ravintola Krapihovi, ja Krapin pajassa on keikkailtoja.
Tuusulanjärvi kokemuksia
Kerro omia kokemuksiasi Tuusulanjärvestä ja Tuusulasta. Mikä oli sinusta kiehtovin kotimuseo?
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
