Halosenniemi on komein Tuusulanjärven taiteilijakodeista. Pekka Halosen vuonna 1902 rakennuttama mahtava hirsihuvila sijaitsee Tuusulanjärven kauneimmalla paikalla, järvelle kurottavalla metsäisellä niemellä.
Sisätiloihin tunnelmaa luovat komeat, punahonkaiset seinähirret, jotka on jätetty näkyviin. Puut hakattiin Konginkankaan metsistä Jyväskylän pohjoispuolelta.
Halonen, suomalaisen maiseman mestarillinen kuvaaja, oli taiteilijana suosittu, muttei sentään aivan niin varakas kuin talo antaa ymmärtää. Se valmistui lainarahalla ja rakennettiin talkootyönä.
Ateljee on Halosenniemen sydän
Kotimuseon kohokohta on Halosen mahtava ateljee, joka toimi myös perheen olohuoneena. Katto nousee viiden metrin korkeuteen ja suuri ikkuna avautuu – kuin maalaus – Tuusulanjärvelle.
Ateljee on esineineen ja työvälineineen entisessä asussaan. Seinällä roikkuvat aseet olivat maalausrekvisiittaa. Keinutuoli on nikkaroitu jykevästä juurakosta. Sen hän sai 50-vuotislahjakseen. Siinä istuskellessaan Halonen sauhutteli salaa vaimoltaan, yksinollessaan. Tuhkat hän karisteli selkänojassa olevaan pieneen koloon.
Täällä Halonen maalasi ja taiteilijaystävät kokoontuivat juhlimaan ja musisoimaan. Pekka itse soitti kannelta. Hänen vaimonsa Maija, kirjallisuuden kääntäjä, oli etevä pianisti, joka soitti Sibeliuksen vaimon Ainon kanssa nelikätisesti.
Onko Suomen taiteilijapiireissä koskaan eletty romanttisempaa aikaa!
Ateljeen pianon, parhaan mahdollisen, valitsi Halosille kapellimestari Rober Kajanus. Sen päällä on silinterihattu. Muuan vanha pariskunta toi sen mukanaan, kun Halosenniemi oli jo avattu museona. Rouva kertoi, että hattu oli jäänyt Pekalta tämän viimeisellä vierailulla.
Halosenniemi oli suurperheen koti
Ihasteltavaa riittää myös talon suurissa makuuhuoneissa. Perhettäkin riitti: lapsia Maija Halonen synnytti peräti kahdeksan, neljä poikaa ja neljä tyttöä. Siinä rinnalla hän pyöritti taloutta, hoiti perhettä, suomensi kirjallisuutta ja opetti vielä pianonsoittoakin, Sibeliuksenkin lapsille.
Sibeliuksen koti, Ainola, sijaitsin vain kolmen kilometrin päässä. Sibelius itse ei tyttäriään opettanut, ei antanut heidän edes soittaa kotonaan, sillä hän katsoi sen häiritsevän sävellystyötään.
Pekka Halonen oli perheelleen läsnä. Rakasti ja leikitti lapsiaan. Kerran yksi pojista, Sakari, nappasi mukaansa yhden isänsä maalauksista ja vaihtoi sen Helsingissä luistimiin. Poika jäi jekustaan kiinni ja isä käski perumaan kaupat.
Nolommin kävi vanhimmalle tyttärelle Annille. Kun hän poseerasi isälleen alasti mallina Tuusulanjärvessä, vierestä souti tuttuja poikia.
Kerran vuodessa Halonen järjesti taulunsa kotinäyttelyksi, jossa lapset toimivat kriitikoina. Heidän palautteensa perusteella Halonen lähetti teoksia varsinaisiin näyttelyihin.
Halonen rakasti kotiaan
Pekka Halonen rakasti kotiaan, jossa hän asui yli 30 vuotta, metsän ja järven ympäröimänä. ”Usein minusta on tuntunut siltä kuin omistaisin Louvren tai maailman suurimmat taideaarteet oveni ulkopuolella”, Halonen on todennut.
Hän kuoli kodissaan 68-vuotiaana. Halonen on haudattu Tuusulan kirkon hautuumaalle. Maija Halonen asui talossa vielä 11 vuotta miehensä jälkeen.
Halosenniemessä vierailtaessa tutustutaan taiteilijaperheen elämään ja vaihtuviin taidenäyttelyihin.
Lue lisää Tuusulanjärvestä.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
