Aleksis Kiven kuolinmökki – Suomen traagisin torppa

Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulanjärvellä. Kuva: Antti Helin

Kaikessa vaatimattomuudessaan Aleksis Kiven kuolinmökki on Tuusulanjärven alueen vaikuttavimpia nähtävyyksiä. Aleksis Kiven tarina on kuin suomalainen versio Vincent van Goghin viimeisistä vuosista.

Aleksis Kivi (1834–1872) oli kaikkein ensimmäinen merkittävä suomenkielinen kirjailija, mutta eläessään hänen teoksensa jakoivat kirjallisuuskriitikoita ja hänen oli vaikea saada hyväksyntää – saati kaupallista menestystä. Romaani Seitsemn veljestäkin vedettiin melkein heti myynnistä. Kivi eli köyhyydessä.

Elämänsä viimeisinä vuosina väärin ymmärretty kirjailija kärsi myös alkoholismista ja skitsofreniasta. Vuonna 1871 Kivi joutui Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hänen ylläpitonsa maksoi J. V. Snellman.

Jo seuraavana vuonna kivi potkittiin pois sairaalasta ”parantumattomana tapauksena”. Kivi muutti maaliskuussa Kivi veljensä, räätäli Albert Stenvallin, vaatimattomaan kotiin Tuusulaan. Palkkioksi veljensä hoitamisesta Albert sai Kiven kotikunnalta, Nurmijärveltä, neljä tynnyriä rukiita.

Aleksis Kivi kuoli jo seuraavana uudenvuodenaattona.

Aleksis Kiven viimeiset sanat

Aleksis Kiven viimeisiin päiviin toi valoa vain hänen pienen huoneensa ikkuna. Kuva: Antti Helin

Tuusulanjärven taiteilijakodeista Kiven mökki on kaikkein vaikuttavin. Pieni mutta läsnäoleva. Voi melkein nähdä riutuvan Kiven kuolemassa.

Metsän keskellä sijaitseva mökki ei ole lainkaan niin surkean näköinen kuin etukäteen olisi ehkä odottanut. Se on pikemminkin idyllinen ja viehättävä, pieni toki. Sisällä tuoksuu puu. Aika on pysähtynyt. Tuvassa astiatkin ovat yhä kaapeissa.

Huoneita on kaksi. Veljen perhe asusti tuvassa, ja Kivi sai oman pienen huoneensa. Katse kiinnittyy sängystä Kiven huoneen ikkunaan: täältä kirjailija taisi katsella ulos kun jaksoi.

Mitä mahtoi Kivi miettiä viimeisinä aikoinaan? Masennuksesta ja sairaudesta huolimatta hän oli ilmeisesti täynnä elämää. Kuolinmökissään Kiven sanotaan lausuneen viimeisiksi sanoikseen: ”Minä elän!”

Ja niin hän jäi elämäänkin Suomen kirjallisuuden historiaan. Maine seurasi heti kuoleman jälkeen: Kivi kanonisoitiin Suomen

Mökin surullinen tarina ei kuitenkaan pääty Kiven kuolemaan.

Ryöstömurha Aleksis Kiven mökissä

Albert Stenvall jäi asumaan torppaansa. Seuraava tragedia kohtasi vuonna 1886, kun hänen vaimonsa Karoliina putosi mökin vintille vieviltä tikkailta, löi päänsä saaviin ja kuoli.

Albert meni uusiin naimisiin, ja vuonna 1908 hän möi mökkinsä vanhuuden turvaksi Helsingin ylioppilaskunnalle, joka suunnitteli siitä museota. Sopimuksen mukaan Albert sai kuitenkin jäädä asumaan mökkiinsä.

Kauppa koitui hänen kohtalokseen. Sana Albert Stenvallin saamista rahoista kiiri seudulla, ja viisi vuotta myöhemmin taloon tunkeutui ryöstömurhaaja. Albert ja hänen vaimonsa surmattiin puukolla, joka löytyi rikospaikalta.

Murhaajaksi epäiltiin irtolaista nimeltä Robert Merinen, mutta todisteiden puutteesta häntä ei tuomittu ja Stenvallien surma jäi selvittämättä.

Vierailu Aleksis Kiven kuolinmökillä

Mahtoiko Aleksis Kivi edes mahtua pieneen sänkyynsä? Kuva: Antti Helin

Murhan jälkeen talo entistettiin siihen kuntoon, jossa se oli ollut Kiven kuollessa yli 40 vuotta aikaisemmin, ja avattiin museona.

Nähtävänä on muun muassa Aleksis Kiven ylioppilaslakki ja kävelykeppi.

Ainakin kesäisin Kiven kuolinmökissä on tavannut olla erittäin asiantuntevia oppaita, joilta on voinut kysyä kaiken mahdollien Kiven elämästä – ja kuolemasta.

Aleksis Kiven hauta on Tuusulan kirkon hautausmaalla.

Aleksis Kiven kuolinmökki on Suomen vaikuttavimpia museoita. Vierailun ei pitäisi olla ainakaan pääsylipun hinnasta kiinni. Se on yhden euron.

Lue lisää Tuusulanjärvestä.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!