Kotka – koe nämä nähtävyydet!

Kotka on yllättävänkin monipuolinen matkakohde. Nähtävää ja koettavaa on enemmän kuin monessa suuremmassa kaupungissa.

Parhaiten Kotka tunnetaan tietysti satamastaan, joka on Suomen suurimpia ja perinteisempiä. Satama on läsnä kaikkialla. Vaikka hinaajien ja satamapomojen huudot sekä veturinpillien vihellykset ovatkin vaimenneet vuosikymmenien takaisesta, skene on edelleen helposti aistittavissa.

Merellisyys on muutenkin kaupungin vetonaulana: Kotkan nähtävyyksinä ovat upea merimuseo, Suomen paras akvaario sekä paratiisisaari Kaunissaari.

Kotka on yllättävänkin nätti kaupunki, jotain ihan muuta, mitä satamakaupungista ehkä etukäteen kuvittelisi. Puistoja on useita, samoin komeita, vanhoja jugendtaloja.

Kotka onkin kerrassaan erinomainen viikonlopun kaupunkikohde, johon on Helsingistä matkaa vain 130 kilometriä.

Entistä hauskemmaksi kotimaanmatkailun tekee upouusi teos Kerran elämässä Suomi – 321 kohdetta kotimaassa. Olemme koonneet yksien kansien väliin, helposti silmäiltävään muotoon, Suomen upeimmat, kiehtovimmat ja erikoisimmat nähtävyydet. 

Merikeskus Vellamo – Kotkan paras nähtävyys

Upea merikeskus Vellamo sijaitsee aivan Kotkan Kantasataman vieressä. Jo ensisilmäys merikeskukseen lyö ällikällä; Rainer Mahlamäen ja Ilmari Lahdelman suunnittelema Vellamo edustaa kotimaista vau-arkkitehtuuria.

Komea on myös Vellamon uusi päänäyttely, joka kertoo Ruotsinsalmen toisesta meritaistelusta. Harva museovieras on kaiketi edes etukäteen tiennyt, että Kotkan edustalla on vuonna 1790 käyty Itämeren suurin meritaistelu. Kotka kuului jo tuolloin Venäjän keisarikuntaan, mitä ehkä tulee harvemmin ajatelleeksi.

Lähes 400 alusta otti yhteen, kun ruotsalaiset löivät venäläiset pahanpäiväisesti.

Vellamon näyttelyyn kuuluvat myös suomalaista veneilyhistoriaa esittelevä Venehalli sekä museon eteen ankkuroidut Majakkalaiva Kemi ja Talvisodassa palvellut sankarijäänmurtaja Tarmo. Jälkimmäien on maailman toiseksi vanhin säilynyt jäänmurtaja (se vanhin on museona Baikaljärvellä Siperiassa).

Viron vapaussodan (1918–1920) aikana Tarmo vei Viroon taistelemaan 3000 suomalaista vapaaehtoista, ja Talvisodassa se palveli merivoimissa. Kun alus oli Kotkan satamassa, se joutui Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksen kohteeksi ja laivassa kuoli 39 miestä.

Maretarium – Suomen paras akvaario

Kotkan toinen hieno nähtävyys on Akvaariotalo Maretarium, joka sijaitsee Kantasatamasta nähden keskustan toisella laidalla.

Maretarium ei fiksusti edes yritä kilpailla koossa maailman parhaiden meriakvaarioiden (Genovan akvaario! Okinawan akvaario!”) kanssa, vaan näyttely on rajattu kotimaisiin kaloihin. Maretariumissa näkee, mitä Suomesta löytyy pinnan alta.

Akvaario yllättääkin komeasti: aikamoisia vonkaleita pinnan alla elää! Näyttävimmät kalat, sammet, tosin katosivat Suomen vesistä 1930-luvulla.

Kaloista kerrotaan monenlaista mielenkiintoista tietoa. Iltapäivisin kello 15 pääsee seuraamaan kalojen ruokintaa.

Maretariumin vieressän on jo 40 vuotta toiminut ravintola Wanha Fiskari, Kotkan klassikkoja.

Luotsi-Kuusinen ja Kuusisen kalamajan kalakeitto

Maretarium sijaitsee kotkalaisen sanoittajalegendan Junnu Vainion nimikkokadulla. Katu johtaa Maretariumista vierasvenesataman halki aallonmurtajana Luotsi-Kuusiselle, entiselle luotsisaarelle. Kadun varrella on riimikiviä, joihin on kirjoitettu Vainion kuuluisimpia sanoituksia. Idea on hyvä, mutta toteutuksesta voi olla montaa mieltä. Kivet näyttävät aivan hautakiviltä.

Saarella sijaitsee leppoisa kahvila Kuusisen kalamaja, jonka lohikeitto on noussut liki legendaariseen maineeseen.

Saaren matkustajasatamasta lähtee ilmainen yhteysalus M/S Tekla Kaunissaarelle.

Saarella on myös muistomerkki, joka kunnioittaa Ruotsinsalmen taisteluissa kuolleita. Kauniin naishahmon on veistänyt venäläinen Mihail Anikušin. Kuvanveistäjä oli Neuvostoliitossa niin arvostettu, että hänen mukaansa on nimetty jopa pikkuplaneetta.

Anikušin muita töitä ovat esimerkiksi Turun Lenin-patsas ja jättimäinen Lenin Pietarissa Neuvostojen talon edustalla.

Sapokan Vesipuisto – Kotkan kaunein puisto

Maretariumin ja vierasvenesataman edustalta alkava saappaan muotoinen Sapokanlahti oli vielä 1980-luvulla niin pahasti saastunut, että se aiheutti jopa hajuhaittoja. Kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen ryhtyi toimeen, ja loppu on historiaa.

Alue puhdistettiin perusteellisesti, ja komeiden rantakallioiden kupeeseen perustettiin puisto, jota tullaan ihailemaan ulkomailta asti. Sapokan Vesipuisto on voittanut useita palkintoja ja sitä voikin hyvin kutsua Suomen kauneimmaksi puutarhaksi.

Puiston vetonaulana on 20 metriä korkea vesiputous, jonka vesi pumpataan merestä. Ihasteltavana on myös useita Hannele Kylänpään eläinaiheisia veistoksia.

Katariinan meripuisto ja Ruotsinsalmen merilinnoitus

Toinen kiinnostava puisto on Kotkan eteläkärjessä sijaitseva Katariinan meripuisto. Sen kallioilla sijaitsevat venäläisten rakennuttaman Ruotsinsalmen merilinnoituksen rauniot. Paljoa ei ole säilynyt, vähän muuria siellä sun täällä.

Sen sijaan puistossa voi ihailla upouutta tilataideteosta. Tammisotilaat muistuttaa mahtavasta Ruotsinsalmen meritaistelusta, jonka jäljiltä meri täyttyi laivanhylyistä.

Hylyistä jääneitä massiivitammen tukkeja on aikojen saatossa nostettu ylös, ja nyt osa iistä on saanut uuden elämän muistomerkkinä. Pystyyn nostettujen tukkien päähän on laitettu metallista ”kypärät”.

Mainion teoksen on luonut Sapokan vesipuistosta tuttu kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen.

Taistelua voi pitää koko Kotkan syntynä. Karvaan tappion kokeneet venäläiset rakennuttivat 1800-luvun vaihteessa paikalle merilinnoituksen, joka johti kaupungin kasvuun. Lopulta britit ja ranskalaiset tuhosivat linnoituksen Krimin sodassa (1855).

Linnoituksen parhaiten säilyneet osat ovat Kotkan edustan saarilla. Kotkan venäläisestä kultakaudesta muistuttaa myös Kotka vanhin rakennus, ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka seisoo keskustan Isopuistossa. Empire-tyylinen kirkko rakennettiin 1800-luvun alussa.

Meripuisto on hieno kohde, vaikkei sotahistoriasta olisikaan kiinnostunut. Rantakalliot ja kukkaistutukset käyvät yllättävää vuoropuhelua ja siellä täällä on monenlaista nähtävää kuten pienoismallit Suomen majakoista.

Kotkan kirkko – naistenmiehet alttaritaulussa

Nähtävää ja koettavaa riittää myös Kotkan keskustassa. Punatiilisen Kotkan kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck, joka on tehtaillut lukemattoman määrän kirkkoja ympäri Suomen. Kiehtovinta kirkossa on kaunis alttaritaulu, jonka on maalannut aikansa sankaritaiteilija Pekka Halonen.

Teos Kuninkaitten kumarrus on varsin poikkeuksellinen alttaritaulu sekä tyyliltään että aiheeltaan. Totutun ristiinnaulitsemisen tai ylösnousemuksen sijaan se kuvaa itämaan tietäjiä tapaamassa Jeesus-lasta, joka loistaa kuin kynttilä valoa pimeään.

Neitsyt Marian mallina Halosen kerrotaan käyttäneen vaimoaan Maija Halosta. Kirjailija Juhani Aho sai puolestaan lainata kasvonsa yhdelle tietäjistä, ja toista esitti näyttelijä Aarne Orjatsalo. Kolmannelle tietäjälle, turbaanipäiselle, Juhani Aho maalasi omat kasvonsa.

Jos Orjatsalo onkin nykyisin vaipunut unholaan, oli hän aikoinaan elämää suurempi hahmo. Lähes kaksimetrien komistus tunnettiin Suomen lahjakkaimpana näyttelijänä ja yhtenä ahkerimmista naistenmiehistä.

Orjatsalon onni kääntyi Suomen sisällissodassa, jossa hän taisteli punaisten puolella. Sisällissodan päätyttyä Orjatsalon värväytyi Vienan Karjalassa sotineeseen Muurmannin legioonaan ja joutui lopulta lähtemään maanpakoon Englantiin ja Pohjois-Amerikkaan, jossa hän työskenteli elämänsä viimeiset vuodet kokkina, taksikuskina ja hovimestarina.

Kovin kristillisenä hahmona ei voi kyllä pitää Juhani Ahoakaan, jonka rakastajattarena oli hänen oman vaimonsa sisko.

Kotka on patsaiden kaupunki

Keskustan halki kulkee kaunis Keskuskadun lehmusbulevardi, Kotkan veistospromenadi, joka on koristeltu ties kuinka monella patsaalla. Teokset ovat suomalaisilta nykykuvanveistäjiltä. Vastaavanlaista julkista taidekavalkaadia ei Suomessa taida olla toista.

Perinteisempää kuvanveistoa edustaa Jussi Mäntysen Kotkat-veistos (1955), joka on Sibeliuspuistossa Keskuskadun varrella. Mäntysen muita kuuluisia teoksia ovat Helsingin (ja Viipurin) Hirvi sekä Turun taidemuseonmäen Joutsenet.

Vieressä, Keskuskadun ja Kaivokadun kulmassa, on Kotkan keskeisin hotelli Original Sokos Hotel Seurahuone, jolla ei ole mitään tekemistä Kotkan historiallisen, talvisodan pommituksissa tuhoutuneen Seurahuoneen kanssa. Täällä kannattaa yöpyä jo hintaan sisältyvän mainion saunaosaston ansiosta.

Jos Keskuskatua kävelee aivan toiseen päähän asti, saapuu Haukkavuorelle, jota koristaa kaunis, uusklassinen Haukkavuoren näkötorni. Matkalla kannattaa koukata Korkeavuorenkadulla katsomaan Kotkan erikoisinta patsasta.

Leninin patsas ja Leninin puuttuva käsivarsi

PÄIVITYS: Ukrainan-sodan myötä Leninin patsas sekä Leninin käsivarsi ovat molemmat siirretty varastoon odottamaan uusia, parempia aikoja.

Kotkasta löytyy jopa Leninin patsas! Eikä edes mikään ihan pieni, vaan liki kaksi metriä korkea rintakuva. Kotkan ystävyyskaupungin Tallinnan vuonna 1979 lahjoittama patsas on itse asiassa varsin mainion näköinen ihan taiteellisestikin.

Vakavailmeinen Lenin nojaa leukaansa oikeaan käteensä, kun patsaan vasen puoli on sulanut pois kuin sosialismi sulaan mahdottomuuteensa.

Erityisen hauskaksi vuonna 1979 pystytetyn patsaan tekee sen rinnalleen vuonna 1995 saama toinen patsas, puolalaisen Krzysztof Bednarskin tekemä Leninin puuttuva käsivarsi. Kun patsaita katsoo oikeasta kulmasta, ne näyttävät yhdistyvän toisiinsa.

Patsaat sijaitsevat pienessä puistikossa Korkeavuorenkadulla, muutaman sadan metrin päässä Kotkan kirkolta. Leninin uskotaan yöpyneen viereisessä puutalossa osallistuessaan vuonna 1907 Venäjän sosiaalidemokraattisen puolueen kokoukseen.

Kokous pidettiin entisellä Kotkan työväentalolla, jonka ovat suunnitelleet Eliel Saarinen ja Herman Gesellius. Keskuskadulla sijaitseva komea jugendrakennus toimii nykyisin Kotkan konserttitalona. Konsertteja pitää Kotkan ja Kouvolan yhteinen ammattiorkesteri, Kymi Sinfonietta.

Hotelli Merikotka – täältä sai alkunsa laulu Kotkan ruususta

”On ilta, tähdet syttyy loistamaan / Vesi musta laitureihin loiskuaa”, lauletaan kappaleessa Kotkan Ruusu (säv. Helvi Mäkinen san. Leo Anttila 1942).

Kohtalokas tango on peräisin Kotkan Kaupunginteatterin näytelmästä Kotkan laulu, jota esitettiin jo jatkosodan aikaan. Laulun tulkitsi Onerva Laine käheällä äänellä.

Laulun inspiraationa kerrotaan olleen rappiolle joutunut kaunotar Rosalia Mäkinen os. Gurovitsch, joka piti kampaamoa Kairon vieressä sijaitsevassa jugendtalossa, vuonna 1912 valmistuneessa Tukkukauppatalossa. Nykyisin rakennuksessa toimii keskihintainen Hotel Merikotka.

Värikkäästi pukeutunut ja käyttäytynyt Rosalia oli juutalaistaustainen kaunotar, jota elämä ja rakkaus olivat heitelleet. Kerrotaan, että Rosalla oli tapana päivystää liikkeensä porttikongissa ja kutsua asiakkaita kuin seireeni konsanaan.

”Siitä on jo aikaa, kun mentiin parturiin me päivän päälle joskus luokseen Roosan / Takahuoneeseen jos sattui pääsemäänkin niin, vain hetkeks’ haihtui tuoksu selluloosan”, Juha ”Watt” Vainio on sanaillut laulussaan Siitä on jo aikaa (1981).

Kampaamon takahuoneessa juhlittiin railakkaasti. Viipurin juutalaisen sukunsa hylkäämä Rosa oli selviytyjä, jota eivät häirinneet edes jatkosodan aikoihin satamassa pyörineet saksalaissotilaat. Päinvastoin heistä oli väkeviin menevälle Rosalle hyötyä muuten vaikeasti saatavilla olevan alkoholin hankinnassa.

Mutta laivatyttö Rosa ei ollut, vaikka Kotkan ruususta saattaisinkin saada toisenlaisen kuvan: ”Ken lähtee seurakseni tanssimaan, kai hetken lohtu pikarista sallitaan / Jos lemmen tahdon sulle lahjoittaa, saat Kotkan ruusun hetkeks omistaa.”

Vaikka sodanaikainen tanssikielto kumottiin jo 1948, Kairossa alettiin tanssia vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Tuolloin Rosa oli jo sulkemassa liikettään. Hän siis tuskin tanssahteli, ainakaan Kairossa.

Uudemman ”Rosan” voi kuitenkin tilata Kairoon opaskeikalle jo aiemmin mainitun Kotka Guides -sivuston kautta.

Kairo – Suomen paras merimieskapakka

Melkein Merikotkan vieressä Satamakadulla on merimieskapakka Kairo, jonka toiminta anniskelupaikkana on jatkunut keskeytymättä kieltolain päättymisestä lähtien (”kovaa teetä” tarjoiltiin varmasti sitäkin ennen). Nykyinen, funkkisvaikutteinen ravintolarakennus valmistui vuonna 1938.

Kairon asema kaupungin (tai koko Suomen) tunnetuimpana merimieskapakkana vahvistui tosin vasta, kun viereisellä tontilla sijainnut Seurahuone oli kärsinyt pahasti jatkosodan pommituksissa. Tuhoutuneen kaksikerroksisen puurakennuksen yläkerrassa oli juhlinut alusten päällystö, alakerran ”Mutakuopassa” taas miehistö, hampparit ja sataman hanttimiehet.

”Vihdoin viimein tili maksettiin. Just’ mutakuoppaan mennä jaksettiin”, kuten Veikko Lavi lauloi kappaleessaan Lasijauholaivakeikka (1977).

Kairon sisustus ei ole pahemmin sen koomin muuttunut. Ravintolan salia koristavat mainiot maalaukset, ja eteinen on kattoa myöten täynnä merimiesten jättämiä kirjoituksia.

Kapakan ikkunapöytään näkyvät kaijaa, satamalaituria ja sen raanarivistöä (satamanostureita) seuraavat raiteet. Siitä on hoitunut radiopuhelimien yleistyttyä jopa lastin taljaaminen (eli esim. paperirullien laskeminen ja vahinkoilmoitusten teko).

Nykyisin merimiehet ovat Kairossa vähemmistöä. Kontti- ja peräporttialusten myötä alusten satamassaviipymiset ovat lyhentyneet viikosta muutamiin tunteihin, eikä merimiesromantiikalle jää aikaa.

1990-luvulla Kairoa oltiin jopa purkamassa. Onneksi se on kokenut uuden tulemisen teatteriravintolana. Monet ovat sitä mieltä, että jazz rantautui Suomeen juuri Kotkan kautta, ja perinnettä pitävät yllä Kairon maanantaiset jazzillat.

Muutakin elävää musiikkia on tarjolla. Säännöllisesti Kairossa esiintyy muun muassa itsekin ahtaajana työskennellyt haminalainen Petri Tiili eli Pelle Miljoona.

Kairo on avoinna konserttien, teatteriesitysten ja tapahtumien aikaan. Keikkoja on usein.

Muutaman kulman takana Kairosta on toinenkin klassinen istuskelupaikka, aiemmin ruotsinkielisten paperipatruunojen herrakerhona toiminut Kotkan Klubi. Nykyisin kaikki ovat tervetulleita lounaalle klubin kauniiseen ravintolasaliin.

Jos Kotkan merimieshistoria kiinnostaa, voi Kotka Guides -sivustolta palkata asiantuntevan oppaan. Sellaisena toimii esimerkiksi Antero Hänninen, joka lähti 1960-luvulla Kotkasta seilaamaan maailman meriä.

Sunila – Aallon jäljillä Kotkassa

Alvar Aallon julkiset rakennukset ovat monille tuttuja, mutta hänen suunnittelemiaan asuinrakennuksia pääsee harvemmin näkemään. Poikkeuksen tekevät Noormarkussa sijaitseva Villa Mairea sekä Kotkan vieressä sijaitseva Sunila.

Sunila on kokonainen Aallon suunnittelema asuinalue, hänen laajin toteutunut työnsä. Siihen nähden se on yllättävän vähän tunnettu nähtävyys, mutta tilanne saattaa muuttua, jos Suomen suunnitelma saada Aallon arkkitehtuuri Suomessa Unescon maailmanperintökohteeksi toteutuu. Sunila olisi yksi sen kaikkiaan 13 kohteesta.

Asuinalue rakennettiin 1930-luvulla Sunilan sulfaattisellutehtaan työntekijöille, ja sen sanotaan olleen vuosikymmeniä edellä aikaansa. Aallon suunnittelemia matalia kerrostaloja ja rivitaloja on useamman eri tyylisiä, mutta kuuluisimpia ovat niin sanotut terassitalot Karhu ja Päivölä.

Yleisölle avoin vierailukohde on tehtaanjohtajalle rakennettu omakotitalo Sunilan Kantola.

Talot uppoavat nätistä metsäiseen ympäristöön. Ja silti, maineestaan huolimatta, Sunilaan on vaikea saada asukkaita. Asunnot ovat todella edullisia.

Sunilaan on noin 15 kilometrin auto- tai pyörämatka Kotkasta.

Varissaari – linnoituksen raunioita ja ravintola Vaakku

Merellä heti Katariinan meripuiston edustalla on Varissaari, jolla sijaitsee Kotkan merilinnoituksen raunioita sekä mainio ravintola Vaakku. Saarelta voi vuokrata käyttöönsä myös saunan.

Saarelle kulkevat veneet tunnin välein Sapokan satamasta Maretariumin ja Tulikukko-ravintolan edestä.

Soittoruokala Karoliina

Kun ilta koittaa, Kotkassa kannattaa suunnistaa Soittoruokala Karoliinaan, joka sijaitsee vanhassa puutalossa. Tarjolla on purtavaa ja pienpanimo-oluita. Ja musahuone, jonka instrumentteja kuka tahansa saa soittaa.

Kaunissaari – koe Suomen Seychellit

Kotkan paras retkikohde on Pyhtäällä sijaitseva Kaunissaari. Saari on nimensä mukainen, yksi Suomen kauneimmista.

Kaunissaarta voisi kutsua jopa Suomen Seychelleiksi, sillä saaren itäpuolen rantoja koristavat komeat kivenlohkareet, vähän kuin legendaarisella Anse Source D’Argent -rannalla. Aivan saaren pohjoispäästä löytyy puolestaan hieno hiekkasärkkäranta, Pohjaspää.

Saarelle vie ilmainen yhteysalus Kotkasta, aivan keskustan kupeesta Kuusisen satamasta. Lautta vie Kaunissaaren viehättävään kalastajakylään, jonka vanhimmat talot ovat 1800-luvulta.

Matkailijoita palvelevat kauppa, kahvila Merituuli sekä ravintola Kaunissaaren Maja, joka on kuuluisa lähivesistä kalastetusta lohikeitostaan. Satamasta on parin kilometrin matka leirintäpaikalle. Majoitusta tarjoaa myös Kaunissaaren maja.

Laivamatka Kaunissaareen kestää puolitoista tuntia. Koska se on ilmainen, lippuja ei voi varata etukäteen. Kauniina kesäpäivinä lautta voi olla hyvinkin suosittu, joten lauttarantaan kannattaa saapua ajoissa – mukaan mahtuu vain 120 ensimmäistä.

Huomio! Lautat eivät kulje tiistaisin. Lautat lähtevät yleensä kello 9 ja palaavat iltasella, mutta aikataulut vaihtelevat viikonpäivän mukaan sen verran paljon, että aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen: www.kaunissaari.fi

Kaunissaari on erityisen suosittu juhannuksena, jolloin saarelle kulkee myös maksullinen kyyti.

Tammion saari – ikivanhan kalastajakylän tunnelmaa

Vieläkin eksoottisempi retkikohde on syrjäinen Tammion saari, jolla sijaitsee itäisen Suomenlahden parhaiten säilynyt vanha kalastajakylä. Saarta on asutettu 1500-luvulta lähtien, ja vielä 1900-luvun puolella saarella asui parhaimmillaan 350 henkeä. Purjelaivojen aikakaudella saari oli varsin vauras, mitä todistavat yllättävänkin kookkaat talot.

Nykyisin tuvat ovat pääosin kesäkäytössä. Pieni kotiseutumuseo esittelee elämää saarella.

Kylä on ollut jo kahdesti ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi. Toivottavasti vielä joku päivä tärppää!

Retkiä Tammioon järjestetään kesäisin kesäkuun alusta elokuun ensimmäiseen päivään asti. Vaikka Tammio sijaitseekin vierallisesti Haminan puolella, lähtevät lautat Kotkasta. Perille vie kahden tunnin venematka ja saarella vietetään kaksi tuntia. Koko retki kestää kuusi tuntia.

Lähtöjen ajat vaihtelevat. Tiistaisin retket ovat lähteneet kello 13, perjantaisin 18, lauantaisin 10 ja sunnuntaisin 12. Aikuiset 30 euroa, lapset 12 euroa. Laivat lähtevät Sapokan laiturista 2. Tarkista aikataulu.

Keisarillinen kalastusmaja – Kotkan kuninkaallisin retkikohde

Hieno retkikohde on myös Keisarillinen kalastusmaja, jonka Langinkoskeen ihastunut Venäjän keisari Aleksanteri III rakennutti 1800-luvun lopulla kosken rannalle.

Kalastusmaja on Suomen parhaiten säilyneitä muistoja Venäjän keisareista, ja Langinkoski eteläisen Suomen paras meritaimenkoski.

Vain viiden kilometrin päässä keisarillisesta kalastusmajasta on aivan ihana majapaikka, Kesähostelli Kärkisaari. Ihastuttavan keltainen huvila, kuin pieni satulinna, sijaitsee hullaannuttavan upealla niemellä.

Valkmusan salainen suokeidas

30 kilometrin päässä Kotkasta on Valkmusan kansallispuisto, upea suoalue, josta harva on kuullutkaan. Maisemat ovat kuin Lapissa, tosin ilman tuntureita, ja lintujen bongaamiseen on hyvät mahdollisuudet.

Kotkan meripäivät

Kotkan meripäivät on järjestetty jo vuodesta 1962. Yleisömäärältään meripäivät Suomen toiseksi suurin yleisötapahtuma: heinäkuun viimeisen viikonlopun aikana festivaalivieraita on jopa 200 000.

Meno on pahimmillaan aikamoista örveltämistä, mutta Kotkan meripäivillä voi kokea myös aitoa merimiestunnelmaa. Ohjelmaan kun kuuluvat kansainväliset merimieslaulufestivaalit.

Kotkan hotellit

Kotkan keskustan kiehtovin majapaikka on jo yllä mainittu Hotel Merikotka, joka henkii jugendia ja merimiesromantiikkaa.

Edullista majoitusta tarjoaa keskustan ulkopuolella sijaitseva hostelli Kuin Kotonaan.

Kotkasta löytyy myös huippuluokan leirintäalue. Santalahti Resortista löytyvät sekä leirintäalueen palvelut minigolfratoineen että hotellitasoista mökkimajoitusta. Läskipyöriä vuokralla.

Katso tarjoukset Kotkan hotelleihin.

Kotka – kokemuksia

Kotkasta kirjoitti paratiisiireportteri Antti Helin, jonka merimieskaupunki on hurmannut hienoilla nähtävyyksillään ja hauskalla tunnelmallaan. Kotka-opasta on päivittänyt ja laajentanut matkailutoimittaja Petri Kosonen, joka on itsekin työskennellyt satamassa.

Kerro alta löytyvässä kommenttiosuudessa omia vinkkejäsi ja kokemuksiasi Kotkasta.

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!