Satakunnan nähtävyyksiin kuuluu peräti kaksi Unescon maailmanperintökohdetta – Puu-Rauma ja Sammallahdenmäen muinaishaudat. Satakunta on muutenkin täynnä historiaa: Sammallahdenmäen ohella on monta muutakin muinaismuistoa, ja keskiaikakin on hyvin edustettuna.
Porista löytyy puolestaan Suomen komein hiekkaranta, Yyteri, jonka sanotaan myös olevan Suomen aurinkoisimpia paikkoja.
Rauma ja Pori – Satakunnan kaupunkikohteet
Satakunnan kuuluisin nähtävyys on ilman muuta Puu-Rauma, yksi Suomen upeimmista Unescon maailmanperintökohteista. Näin hyvin säilynyt puukaupunkialue on maailmankin mittakaavassa harvinaisuus.
Jos vanhan kaupungin ehtii kyllä hyvin kiertää päivässäkin, kannattaa harkita yöksi jäämistä. Illalla Rauman kujia kuljeskellessa on aivan omanalaisensa tunnelma. Ja nähtävää on sen verran paljon, ettei taatusti ehdi kyllästyä.
Hyvä majapaikaksi Raumalla sijaitseva 1930-luvun funkkishotelli Vanha Rauma. Hotellin kaikki huoneet ovat kaikki erilaisia, ja aamiainen nostaa veden kielelle. Hotellilta voi myös vuokrata polkupyöriä.
Majakkaromantiikkaa tarjoaa puolestaan Kylmäpihlajan majakan hotelli.
Kaupunkiloman kohteena Pori on paljon Raumaa vähemmän tunnetumpi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Poriin kannattaisi suunnata vaikka viikonlopun viettoon.
Myös Porissa on säilynyt kaunista vanhaa kaupunkimiljöötä enemmän kuin moni tietääkään, niin Kivi-Porissa kuin Neumannin entisillä kotikulmilla Kuukkarissa, jossa voi yöpyä idyllisessä Kuukkarin kortteerissa.
Porin ykkösnähtävyys on Gallen-Kallelan koristelema Juseliuksen mausoleumi, Suomen kenties upein hautapaikka.
Lisää nähtävää löytää Porin vierestä, jossa ovat lähekkäin rantaparatiisi Yyteri sekä viehättävä kalastajakylä Reposaari.
Yyterin alueella on useampikin mainio majapaikka. Mäntyluodon hotelli toimii kauniissa, vanhassa puutalossa ja hotellin kautta voi vuokrata polkupyöriä. Yyterin virkistyshotelli on puolestaan 1970-luvun klassikko.
Heti Porin pohjoispuolella on Noormarkun ruukki, joka tunnetaan parhaiten Villa Maireasta, Alvar Aallon mestariteoksesta.
Villa Mairea – Suomen kaunein talo
Villa Mairea on Alvar Aallon suunnittelema niin upea omakotitalo että sitä voi hyvällä omalla tunnolla kutsua Suomen kauneimmaksi taloksi. Ainakin se on kuuluisin.
Arkkitehtuurin kaanonissa Villa Mairea rankataan modernismin mestariteokseksi, yksityiskotien joukossa samalle viivalle kuin Le Corbusierin Villa Savoye (Ranskan Poissy, 1929), Mies van der Rohen Villa Tugendhat (Tšekin Brno, 1930) ja Frank Lloyd Wrightin Fallingwater (Pennsylvania, 1939).
Aalto on kovassa joukossa, joskin näistä taloista jälkimmäinen vetää kyllä pisimmän korren.
Villa Mairea on edelleen yksityisomistuksessa ja ihan oikea koti. Arkkitehtuurin ystävien onneksi siellä järjestetään kuitenkin kesäisin opastettuja kierroksia. Tästä suuri kiitos talon omistajille!
Aivan kaikkea ei kuitenkaan pääse näkemään. Avoinna on pihamaan ohella vain talon alakerta. Näkemättä jää siis kahdeksan makuuhuoneen yläkerta.
Alvar Aalto piirsi kodin ystäväpariskunnalleen Harry ja Maire Gullichsenille vuonna 1939. Talon myötä Aalto siirtyi suoraviivaisesta funktionalismista kokeilevampaan modernismiin, jonka mestariteoksena taloa pidetään. Lopputulos on suoranaista muotojen ja rakennusmateriaalien leikkiä, kun puu kohtaa valkeaksi rapatun tiilen. Talossa on jotakin hyvin… laivamaista.
Pihalla huomion vie munuaisenmuotoinen, pyöreäpohjainen allas.
Kiinnostavaa on se, että vaikka Aalto suunnitteli talon jo alun perin lapsiperheen kodiksi (äänieristetty leikkihuone!), iski todellisuus silti ideoita vastaan. Olohuoneen kirjastosta erottavat hyllyt suunniteltiin alun perin liikuteltaviksi, mutta nopesti kirjastohuone muutettiin suljetuksi tilaksi rauhan takaamiseksi.
Toimimattomaksi paljastui myös ajatus siitä, että olohuoneen seinän kokoiset ikkunat voi avata luontoon. Ei toiminut. Liikaa hyttysiä.
Maire Gullichsen oli merkittävä taiteen keräilijä, mistä muistuttavat olohuoneessa vaihdeltavat teokset kansainvälisiltä mestaritaiteilijoilta.
Vieressä on toinenkin upea talo, tosin hyvin erityylinen. Jugendhuvila Havulinna oli Maire Gullichsenin eli omaa sukua Ahlströmin lapsuudenkoti. Kontrasti talojen välillä on huikea, ja silti ne käyvät värityksellään myös vuoropuhelua.
Varaa etukäteen Villa Mairean kierros. Hinta noin 30 euroa/aikuinen. Sisätiloissa ei saa kuvata.
Noormarkun eli Ahlströmin Ruukki
Villa Mairea sijaitsee Noormarkussa Ahlströmin ruukissa, jonka toimitusjohtaja Harry Gullichsen oli. Maire kuului ruukin omistamaan Ahlströmin sukuun.
Jos Villa Mairea onkin ruukkialueen suurin vetonaula, kannattaa samalla vaivalla kierrellä myös muualla entisellä tehdasalueella. Toisin kuin monet muut kuuluisat ruukit, tämä on varsin uusi alue. Ruukissa jalostettiin rautaa vuosina 1806–1920.
Komean näköinen on etenkin ruukin vanha pääkonttori. Ruukin saha on puolestaan yksi harvoista vanhassa asussaan säilyneistä.
Ruukkialueella on viehättävä majapaikka nimeltään Ahlströmin ruukki.
Eura ja Eurojoki – Satakunta on täynnä muinaismuistoja
Satakunta on täynnä muinaismuistoja. Esihistoriallisia nähtävyyksiä on paljon etenkin Eurajoen ja Euran välimaastossa lyhyen ajomatkan päässä Raumalta ja Porista.
Satakunnan muinaismuistoista kuuluisin on Sammallahdenmäki, Unescon maailmanperintökohteeksi julistettu esihistoriallinen hauta-alue. Sammallahdenmäessä poikkeuksellista on hautojen määrä ja monimuotoisuus.
Koolla mitattuna Suomen suurin hiidenkiuas on sen sijaan Kuninkaanhauta, joka sijaitsee Satakunnan Paneliassa. Kuninkaanhauta olisikin varsin komea nähtävyys, jos aivan sen vierestä ei kulkisi tunnelmaa latistavaa maantietä.
Suosikkimme on Satakunnan muinaismuistoista on Eurassa sijaitseva Käräjämäki, Suomen oma hellyttävän kokoinen Stonehenge.
Eurajoen vesitorni ja Foucault’n heiluri
Eurajoen vesitornista roikkuu ulkosalla Foucault’n heiluri 40 metriä korkean vaijerin varassa. Maassa on pieniä keilatappeja, joita heiluri heiluessaan kaataa.
Valitettavasti heiluri ei pyöri jatkuvasti, vaan se on normaalisti lukittuna, koska 110 kilon painoinen mötikkä olisi vapaana sangen vaarallinen. Se päästetään liikkumaan ainakin luokkaretkien aikaan.
Heilurin tarina on hauska. Kun vesitorni rakennettiin 1980-luvun alussa, paikallinen lukion matemaattisten aineiden lehtori suostutteli kunnanjohtajan lisäämään torniin Foucault’n heilurin, jotta opettaja voisi esitellä sen avulla oppilailleen maapallon pyörimistä.
Nimensä heiluri on saanut ranskalaiselta fyysikolta Leon Foucault, joka rakensi ensimmäisen vastaavan heilurin vuonna 1851. Sen varsi oli peräti 67 metriä pitkä.
Köyliönjärvi ja keskiajan nähtävyydet Satakunnassa
Satakunnan suuruudenaika ei päättynyt esihistoriaan. Myös keskiajalla Satakunta oli merkittävää seutua, mistä todistaa vaikkapa Porin lähellä sijaitseva Ulvilan kirkko, yksi Suomen merkittävimmistä keskiaikaisista rakennuksista.
Keskiajasta kiinnostuneelle Satakunnalla on kuitenkin tarjottavana vieläkin kiinnostavampi kohde: Köyliönjärvi. Järvellä voi käydä katsomassa paikkaa, jolla Lalli surmasi piispa Henrikin. Erityisen kihtovaksi kohteeksi Köyliönjärven tekee se, että Henrkikin ja Lallin jälkiä seuraavia varten rantaan on jätetty vene vapaasti lainattavaksi.
Emil Cedercreutzin museo
Satakunnan kuuluisin kuvanveistäjä on Emil Cedercreutz (1879–1949), joka on veistänyt myös Porin raatihuoneen edustalla olevan Satakunnan karhun. Hänen koti- ja ateljeemuseonsa sijaitsee Harjavallassa lähellä Köyliönjärveä.
Museo avattiin jo taitelijan elinaikana vuonna 1916. Tolstoilaisista maalaisarvoista kiinnostunut Cedercreutz kun oli alkanut kerätä kulttuurihistoriallista perinne-esineistöä kotiseudultaan ja sen esittelemiseksi hän rakensi Maahengen temppelin. Se oli hänen mukaansa ”ylistyslaulu maan, auringon ja ihmisen hedelmälliselle yhteistyölle”.
Maahengen temppelin lisäksi museoon kuuluu taiteilijakoti sekä Cedercreutzin patsaspuisto.
Museon lähellä on erinomainen maatilamajoitus Ali-Ketolan tila. Huoneet komeassa, vanhassa kivinavetassa.
Olkiluodon ydinvoimala – Satakunnan säteilevin nähtävyys
Olkiluodon ydinvoimalasta voi etsiä Suomen Homer Simpsonia. Ydinvoimalan vierailukeskus on kaikille avoin ja vieläpä ilmainen kohde. Henkilöllisyys pitää kuitenkin todistaa.
Näyttelyyn on muun muassa rekonstruoitu ydinvoimalan paineastia, jonka vettä ydinpolttoainesauvat kuumentavat. Paineastian keskimääräinen lämpötila on reilut 300 astetta silloin, kun ydinvoimala käy täydellä teholla.
Vierailukeskus on normaalisti avoinna joka päivä kello 10–20.
Puurijärvi – Satakunnan paras kansallispuisto
Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto on upea paikka lintujen syys- ja kevätmuuton ihailuun. Nähtävyytenä on yksi Pohjoismaiden suurimmista lintutorneista. Kärjenkallion lintutorni nousee 18 metrin korkeuteen liki umpeen kasvaneen Puurijärven rannalla.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
