Suomussalmi – koe nämä nähtävyydet karhujen kotikulmilla

Kainuun pohjoisosassa sijaitseva Suomussalmi tunnetaan karhuista, Raatteentiestä ja Ilmari ”Punainen viiva” Kiannosta. Suomussalmella voi myös ihmetellä suomalaisen ITE-taiteen mestariteosta, Hiljaista kansaa.

Aivan Suomussalmen ja Kuusamon rajalla sijaitsee upea Hossan kansallispuisto.

Matinselkosen Eräkeskus – varma paikka nähdä karhu

Suomussalmi karhut
Karhuja voi katsella Martinselkosen Eräkeskuksessa Suomussalmella. Kuva: Ville Palonen

Itärajan tuntumassa sijaitseva Martinselkosen Eräkeskus on Suomen vanhin karhunkatselupaikka. Alueella liikkuu noin 40 karhua, joista voi yhden ainoan illan aikana nähdä jopa puolet. Pedot eivät aristele ihmisiä, vaan lähimmillään karhut mutustavat maahan ripoteltuja koirannappuloita vain viiden metrin päässä katselukojun ikkunasta. Vaikka karhujen katselu on varsin viihdyttävää, mikään villi luontoelämys se ei ole.

Siitä huolimatta yö karhukopissa on ikimuistoinen. Kun näkyvillä on samaan aikaan jopa puoli tusinaa kontiota, pääsee tarkkailemaan niiden keskinäistä vuorovaikutusta. Illan mittaan tunnelma ehtii muuttua äärilaidasta toiseen, kun ensin äkäinen uroskarhu jahtaa pienet pennut puuhun kahdeksi tunniksi, ja lopulta se vaihdettua maisemaa alkaa pentujen leikki. Sylikoiran kokoiset nappisilmät riehuvat ympäri mättäitä purren, painien ja yöttömästä yöstä nauttien.

Toisin kuin monessa muussa petojenkatselupaikassa, Martinselkosessa ei tarvitse istua kopissa aivan hipihiljaa. Karhuja on katseltu nykyisellä paikalla jo 20 vuoden ajan, ja ne ovat tottuneet ihmisten hajuihin ja kuiskutteluun pennusta pitäen.

Karhuja voi katsella Martinselkosen Eräkeskuksessa huhtikuun puolivälistä elokuun puoliväliin saakka. Aikuisten karhujen lisäksi paikassa näkee joka vuosi myös pieniä pentuja – mutta vasta kesäkuun puolivälistä alkaen. Katselukojussa vietetään yleensä koko yö, joten lapsiperheille sopii paremmin iltakoju, jossa istutaan vain kolmisen tuntia. Jos haluaa katsella karhuja eri ympäristöissä – metsässä ja suolla – kannattaa jäädä kahdeksi yöksi.

Hossa – kanjonijärven ja kalliomaalausten kansallispuisto

Julma-Ölkyn kanjonijärvellä voi meloa. Kuva: Ville Palonen

Suomussalmen ja Kuusamon välissä, itärajan tuntumassa, on Suomen uusin kansallispuisto, vuonna 2017 perustettu Hossa. Ennen kansallispuistostatusta paikka tunnettiin Hossan retkeilyalueena.

Hossassa on laaja patikointireittien verkosto, autiotupia ja nuotiopaikkoja, sekä hyvät kalavedet. Kaiken kukkuraksi ensikertalainenkin voi vuokrata melontaretkeä varten kanootin, sillä Hossasta löytyy monta retkeilijöitä palvelevaa matkailuyritystä.

Hossan kuivilla kankailla kulkevat vaelluspolut sopivat erityisen hyvin maastopyöräilijöille ja lapsiperheille. Älä missaa Muikkupuron laavua, joka on aivan ihana taukopaikka!

Hossan suosituimpia luontokohteita ovat Julma-Ölkyn dramaattinen kanjonijärvi sekä Värikallio, jolla on hyvin säilyneitä kivikautisia kalliomaalauksia. Molemmat ovat erinomaisia muutaman tunnin mittaisia päiväpatikointireittejä.

Monipuolinen majapaikka Hossan kansallispuiston kupeessa on Hossan Lomakeskus.

Lue lisää: Hossa – kanjonijärven, kalliomaalausten ja kalastajien kansallispuisto

Raatteentie ja Suomussalmen taistelut

Talvisodan muistomerkki Raatteentiellä Suomussalmella. Kuva: Ville Palonen

Suomussalmella käytiin talvisodassa kiivaita taisteluita, joilla oli erittäin suuri merkitys Suomen puolustukselle. Suomussalmella pahasti alivoimaiset suomalaisjoukot estivät hyökkääjää pääsemästä tavoitteiseen, joka oli jakaa Suomi keskeltä kahtia ja marssia sitten Oulusta etelään maan pääarmeijan selustaan.

Taisteluiden hinta oli kova: Suomussalmen–Kuhmon rintamilla suomalaisten kokonaistappiot olivat haavoittuneineen 6 644 henkeä. Venäläisiä kaatui noin 22 500 henkeä.

Keskeisiä taisteluja käytiin Suomussalmen itäpuolella kulkevan Raatteentien varrella. Itärajalle johtavan Raatteentien alkuun on pystytetty vaikuttava Talvisodan muistomerkki, jonka 17 000 kivenmurikkaa muistuttavat taistelujen uhreista, niin suomalaisista kuin neuvostoliittolaisistakin. Vieressä on sotatapahtumia esittelevä näyttelytila Raatteen Portti.

Itse Raatteentie ei ole suoraan sanottuna kovin kummoinen, sillä varsinaisten taistelujen jäljet ovat kadonneet maastosta ajat sitten. Raatteen tien varrelle on entisöity Purasjokilinjan puolustusasemia juoksuhautoineen, mutta muutoin noin 20 kilometrin mittaista hiekkatietä ajellessa on pakko käyttää mielikuvitusta. Raatteentie loppuu rajavyöhykkeen puomiin, joka on suosittu selfie-paikka. Vieressä kohoavaan entiseen vartiotorniin pääsee kiipeämään 10 eurolla, ja ylhäältä näkyy Venäjän puolelle asti. Tornin alla on kahvila ja museo.

Taisteluiden muistoksi Suomussalmelle on pystytetty monta muutakin muistomerkkiä. Näistä maineikkain on Alvar Aallon tekemä Liekkipatsas sijaitsee lähellä Suomussalmen keskustaa. Abstraktin patsaan jalustan metallilaattaan on kaiverrettu kenraali Hjalmar Siilasvuon sanat: ”Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa.”

Suomussalmen sotahistoriasta vähäänkään kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti lukea Teemu Keskisarjan erinomainen teos Raaka tie Raatteeseen.

Hiljainen kansa

Hiljainen kansa, Suomussalmi. Kuva: Ville Palonen

Hiljainen kansa on suomalaisen ITE-taiteen merkkiteoksia ja tuttu jokaiselle, joka on ajanut Viitostietä kohti Kuusamoa ja Rukaa. 30 kilometriä Ämmänsaaresta eli Suomussalmen keskustataajamasta pohjoiseen on pelto, jolla seisoo tuhatkunta heinäpäistä ihmishahmoa. Näky on vaikuttava säällä kuin säällä.

Kyseessä on taiteilija Reijo Kelan teos, joka sai alkunsa jo vuonna 1988. Kannattaa ehdottomasti pysähtyä kesäisin auki olevaan Niittykahvilaan, ja kävellä Hiljaisen kansan keskelle tutkimaan tarkemmin yllättävän hauskoja asukokonaisuuksia!

Soiva Metsä

Soiva metsä
Soiva metsä on ympäristötaideteos, johon saa osallistua. Kuva: Ville Palonen

Muutaman kilometrin päässä Ämmänsaaresta, kesäteatterin vieressä, odottaa Soiva Metsä. Se on upealle mäntykankaalle jo vuonna 1996 rakennettu ympäristötaideteos, johon katsoja voi osallistua. Ja oikeastaan on pakko, sillä Soivan Metsän 16 valtavaa ”soitinta” eivät soi itsestään: instrumentteja on tarkoitus paukuttaa niihin kiinnitetyillä kapuloilla ja nuijilla. 

Omasta rytmitajusta riippuu, millaisia melodioita metsässä raikuu. Paikka on hauska varsinkin lapsiperheille, sillä monen instrumentin soittaminen vaatii useamman henkilön yhteistyötä. Esimerkiksi kiliseviä riippukeinuja roikkuu puissa kymmenisen kappaletta.

Soiva Metsä on kauniin harjun päällä, jonka ympärillä kimaltelee pieniä järviä. Eipä ihme, että paikan nimi on Kaunisniemi. Parin kilometrin mittaisen Soivan Metsän polun kiertää tunnissa, mutta koska alueella on muitakin kävelyreittejä ja taukopaikkoja, kuluu eväiden kanssa helposti puolikin päivää.

Ilmari Kiannon huonon onnen Turjanlinna

Suomussalmen kirjailijakohteena on 1900-luvun alussa Kainuun köyhälistöistä kuuluisimmat romaaninsa kirjoittaneen Ilmari Kiannon koti Turjanlinna, joka sijaitsee lähellä Suomussalmen keskustaa.

Varsinaisesta Turjanlinnasta on tosin jäljellä vain kiviset perustukset, sillä talo tuhoutui talvisodassa. Kianto yritti pelastaa talonsa lähestyviltä neuvostojoukoilta jättämällä pöydälle tupakka-askin, johon hän oli kirjoittanut venäjäksi: ””Huomio: saari tuolla tyhjä samoin huvila itäänpäin ja muut rakennukset. Tunnen Moskovan olin siellä 1901–03. Venäläiset toverit. Kunnioittakaa ohimenollanne tätä taloa. Täällä asuu köyhä kirjailija.”

Mutta tupakka-askin löysivätkin suomalaissotilaat, ja Kianto tuomittiin maanpetoksesta, mistä presidentti hänet kuitenkin armahti.

Venäläiset eivät taloa tuhonneet, mutta lopulta sen polttivat suomalaiset sotilaat, kun he joutuivat perääntymään seudulta.

Köyhä kirjailija sai sodan jälken kustantajaltaan rahat uuden talon rakentamiseen, mutta sekin talo paloi muutaman vuoden perästä, ja lopulta Kianto joutui asumaan vaatimattomassa aitassa, joka on nähtävänä. Aikamoinen Turjanlinna.

Wanhan Kalevan baari – Suomussalmen paras paikka oluelle

Suomussalmen kirkonkylän vetonaulana on Wanhan Kalevan baari. Se tarjoaa juuri sitä mitä nimi lupaakin: vanhan ajan keskiolutkuppilan tunnelmaa 1960-luvun sisustuksella. Näitä ei ole Suomessa montaa säästynyt!

Kirkonkylä ei kuitenkaan ole Suomussalmen varsinainen keskusta. Se on Ämmänsaaressa.

Suomussalmen keskusta ja kylpylähotelli Kiannon kuohut

Ämmänsaaressa eli Suomussalmen keskustassa pääsee yöpymään ja kylpemään kylpylähotelli Kiannon kuohuissa. Jalonkosken rannalla sijaitseva hotelli on vähän vanhahtava, mutta ajaa asiansa – ja eipä Suomussalmella ole kauheasti kilpailuakaan.

Tai no, melkein vieressä on Matkustajakoti Kuutamo. Ehta vanhan ajan matkustajakoti on kuin muisto kauppamatkustajien kadonneelta aikakaudelta. Huoneentaulussa summataan talon säännöt: ”Ei hössöttämistä, ei nalkuttamista. Saa nukkua, saa kukkua, saa auttia elämästä.”

Muuten keskustasta löytyvät marketit ja apteekki.

Hyrynsalmi ja suopotkupallon MM-kisat

Suopotkupallon MM-kisat ovat hyvän mielen tapahtuma. Kuva: Ville Palonen

Suopotkupallo on hulvatonta katseltavaa: mudan peittämät pelaavat ryömivät ja konttaavat pitkin mutaisia kenttiä kuin zombit (alkoholilla on osuutta asiaan), mutta suokentillä nähdään myös totisia kaksinkamppailuja. Siitä – sekä hyttysistä ja tunnelmaa kohottavista sadekuuroista – huolimatta Suopotkupallon  MM-kisat on yksi kesän hyväntuulisimmista tapahtumista.

Hyrynsalmella, Pölhövaaran Vuorisuolla, on järjestetty Suopotkupallon maailmanmestaruuskisat joka heinäkuussa jo vuodesta 1998 lähtien. Tapahtuma voi kuulostaa marginaaliselta, mutta joukkueita on vuosittain mukana kokonaiset 250 kappaletta (yhteensä 4000-5000 pelaajaa). Suurin osa joukkueista on Suomesta, mutta joka vuosi mukana on ollut joukkueita myös Englannista, Espanjasta, Venäjältä ja muualta Euroopasta.

Kisat kestävät kaksi päivää. Perinteisesti suopotkupalloilijat yöpyvät Ukkohallan majapaikoissa. Ukkohallalta löytyy myös 150 vuokrattavaa loma-asuntoa ja mökkiä. Katso tarjoukset Ukkohallan vuokramökkeihin.

Matka Suomussalmelle

Suomussalmi sijaitsee Kainuussa, osapuilleen Kajaanin ja Kuusamon lentokenttien puolivälissä. Kajaaniin on myös rautatieyhteys. Autolla Suomussalmelle pääsee Viitostietä pitkin, Helsingistä matkaa kertyy noin 650 kilometriä.

Lue lisää: Itä-Suomen parhaat nähtävyydet

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi