Suomussalmi – karhujen päämaja

Suomussalmen Martinselkosessa näkee karhuja melkein jo liikaakin. Kuva; George Turner / Visit Finland

Kainuun pohjoisosassa sijaitseva Suomussalmi tunnetaan Ilmari ”Punainen viiva” Kiannosta, karhusafareista ja kiivaista Talvisodan taisteluista. Suomussalmella voi myös ihailla (ja ihmetellä) suomalaisen ITE-taiteen mestariteosta, Hiljaista kansaa.

Aivan Suomussalmen pohjoisosissa sijaitsee hieno Hossan kansallispuisto.

Matinselkosen eräkeskus – karhuja olan takaa

Karhuja, karhuja, karhuja ja vielä enemmän karhuja. Aivan itärajalla sijaisevassa Martinselkosen eräkeskuksessa näkee parhaimmillaan niin paljon karhuja, että kokemus lähentelee jo absurdia. Kerralla on bongattu jopa 30 karhua.

Karhusafareita on järjestetty jo 30 vuoden ajan, eivätkä karhut tunnu välittävän enää lainkaan ihmisten läsnäolosta piilokojuissa. Eli kovin ”luonnollista” karhuelämystä ei kannata odottaa, hyviä kuvia sitäkin enemmän.

suomussalmi karhu
Martinselkosen eräkeskuksessa näkee usein myös söpöjä karhunpentuja. Kuva: George Turner / Visit Finland

Karhuja katsellaan piilokojun turvasta, ja karhut tapaavat tulla Martinselkosessa paljon Kuhmon piilokojuja lähemmäksi. Martinselkosessa näkee yleensä myös söpöjä karhunpentuja.

Karhuja näkee Martinselkosessa taatusti jo yhdenkin yön aikana, mutta kannattaa jäädä kahdeksi, jotta näkee karhuja eri ympäristössä: metsäaukiolla ja suolla. Kun aukiolla on usein päällä täysi karhu-bonbanza, on suolla taas on enemmän aidon karhuelämyksen tuntua.

Raatteentie ja Suomussalmen taistelut

Suomussalmella käytiin talvisodassa hurjia taisteluita, joilla oli erittäin suuri merkitys Suomen puolustukselle. Suomussalmella pahasti alivoimaiset suomalaisjoukot estivät hyökkääjää pääsemästä tavoitteiseen, joka oli jakaa Suomi keskeltä kahtia ja marssia sitten Oulusta etelään maan pääarmeijan selustaan.

Taisteluiden hinta oli kova: Suomussalmen–Kuhmon rintamilla suomalaisten kokonaistappiot olivat haavoittuneineen 6 644 henkeä. Venäläisiä haudattiin noin 22 500 henkeä.

Keskeisiä taisteluja käytiin Raatteen tien varrella. Itärajalle johtavalle Raatteen tielle on pystytetty vaikuttava Talvisodan muistomerkki, jonka 17 000 kivenmurikkaa muistuttavat taistelujen uhreista, niin suomalaisista kuin venäläisistäkin. Vieressä on sotatapahtumia esittelevä näyttelytila Raatteen portti.

Taisteluiden muistoksi Suomussalmelle on pystytetty monta muutakin muistomerkkiä. Näistä maineikkain on Alvar Aallon tekemä Liekkipatsas sijaitsee lähellä Suomussalmen keskustaa. Abstraktin patsaan jalustan metallilaattaan on kaiverrettu kenraali Hjalmar Siilasvuon sanat: ”Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa.”

Varsinaisten taistelujen jäljet luonto on hävittänyt lähes kokonaan sodan jäljet maastosta. Raatteen tien varrelle on kuitenkin entisöity Purasjokilinjan puolustusasemia.

Ilmari Kiannon huonon onnen Turjanlinna

Suomussalmen kirjailijakohteena on 1900-luvun alussa Kainuun köyhälistöistä kuuluisimmat romaaninsa kirjoittaneen Ilmari Kiannon koti Turjanlinna, joka sijaitsee lähellä Suomussalmen keskustaa.

Varsinaisesta Turjanlinnasta on tosin jäljellä vain kiviset perustukset, sillä talo tuhoutui talvisodassa. Kianto yritti pelastaa talonsa tuhoamiselta jättämällä pöydälle tupakka-askin, johon hän oli kirjoittanut venäjäksi: ””Huomio: saari tuolla tyhjä samoin huvila itäänpäin ja muut rakennukset. Tunnen Moskovan olin siellä 1901-03. Venäläiset toverit. Kunnioittakaa ohimenollanne tätä taloa. Täällä asuu köyhä kirjailija.”

Mutta tupakka-askin löysivätkin suomalaissotilaat, ja Kianto tuomittiin maanpetoksesta, mistä presidentti hänet kuitenkin armahti.

Venäläiset eivät taloa tuhonneet, mutta lopulta sen polttivat suomalaiset sotilaat, kun he joutuivat perääntymään seudulta.

Köyhä kirjailija sai sodan jälken kustantajaltaan rahat uuden talon rakentamiseen, mutta sekin talo paloi muutaman vuoden perästä, ja lopulta Kianto joutui asumaan vaatimattomassa aitassa, joka on nähtävänä. Aikamoinen Turjanlinna.

Hiljainen kansa

Hiljainen kansa, Suomussalmi. Kuva: Ville Palonen

Hiljainen kansa on suomalaisen ITE-taiteen merkkiteoksia ja tuttu jokaiselle, joka on ajanut Viitostietä kohti Kuusamoa. 30 kilometriä Suomussalmesta pohjoiseen on pelto, jolla seisoo tuhatkunta turvepäistä ihmishahmoa.

Kyseessä on taiteilija Reijo Kelan teos, joka sai alkunsa jo vuonna 1988. Kannattaa ehdottomasti pysähtyä kesäisin auki olevaan Niittykahvilaan, ja kävellä Hiljaisen kansan keskelle tutkimaan tarkemmin yllättävän hauskoja asukokonaisuuksia!

Hossa – Suomen uusin kansallispuisto

Julma-Ölkyn kanjonijärvellä voi meloa. Kuva: Ville Palonen

Suomussalmen ja Kuusamon välissä, itärajan tuntumassa, on Suomen uusin kansallispuisto, vuonna 2017 perustettu Hossa. Ennen kansallispuistostatusta paikka tunnettiin Hossan retkeilyalueena.

Hossassa on laaja patikointireittien verkosto, autiotupia ja nuotiopaikkoja, sekä hyvät kalavedet. Kaiken kukkuraksi ensikertalainenkin voi vuokrata melontaretkeä varten kanootin, sillä Hossasta löytyy monta retkeilijöitä palvelevaa matkailuyritystä.

Hossan vaelluspolut sopivat erityisen hyvin maastopyöräilijöille ja lapsiperheille.

Hossan suosituimpia luontokohteita ovat Julma-Ölkyn dramaattinen kanjonijärvi sekä Värikallio, jolla on hyvin säilyneitä kivikautisia kalliomaalauksia.

Monipuolinen majapaikka Hossan kansallispuiston kupeessa on Hossan Lomakeskus.

Hyrynsalmi ja suopotkupallon MM-kisat

Suopotkupallon MM-kisat ovat hyvän mielen tapahtuma. Kuva: Ville Palonen

Suopotkupallo on hulvatonta katseltavaa: mudan peittämät pelaavat ryömivät, konttaavat ja horjuvat pehmeässä suossa kuin jalkapallosta innostuneet zombit.

Hyrynsalmella, Pölhövaaran Vuorisuolla, on järjestetty Suopotkupallon maailmanmestaruuskisat joka heinäkuussa jo vuodesta 1998 lähtien. Tapahtuma voi kuulostaa marginaaliselta, mutta joukkuieta on vuosittain mukana kokonaiset 250 kappaletta (yhteensä 4000-5000 pelaajaa).

Suurin osa joukkueista on Suomesta, mutta joka vuosi mukana on ollut joukkueita myös Englannista, Espanjasta, Venäjältä ja muualta Euroopasta.

Kisat kestävät kaksi päivää. Perinteisesti suopotkupalloilijat yöpyvät Ukkohallan majapaikoissa. Ukkohallalta löytyy myös 150 vuokrattavaa loma-asuntoa ja mökkiä. Katso tarjoukset Ukkohallan vuokramökkeihin.

Kylpylähotelli Kiannon kuohut

Suomussalmen keskustassa, Jalonkosken rannalla, pääsee yöpymään ja kylpemään kylpylähotelli Kiannon kuohuissa. Hotelli on vähän vanhahtava mutta ajaa asiansa – ja eipä Suomussalmella ole kauheasti kilpailuakaan.

Matka Suomussalmelle

Suomussalmi sijaitsee Pohjois-Kainuussa, aika lailla Kajaanin ja Kuusamon lentokenttien puolivälissä. Kajaaniin on myös rautatieyhteys.

Lue lisää Kainuusta.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!