Itä-Suomi – parhaat nähtävyydet villissä idässä

Patvinsuon kansallispuistossa odottaa Suomunjärvi, jonka hiekkarannat ovat vertaansa vailla kauniina kesäpäivänä. Kuva: Ville Palonen

Itä-Suomi on ilman epäilystäkään Suomen monipuolisin – ja elämyksellisin – matkakohde. Idässä on upeita hiekkarantaisia järviä ja Saimaan saaristo. On Suomen kuuluisin kansallismaisema Koli ja maamme ensimmäiset nähtävyydet Punkaharju ja Imatrankoski, joita on tultu jo kauan ihailemaan ulkomailta asti. On viihtyisä kesäkaupunki Kuopio ja Savonlinnassa Suomen upein linna.

Ja päälle tulevat vielä Pohjois-Karjalan ja Kainuun erämaat, joissa voi bongata karhuja, susia ja ahmoja. Niiden näkeminen on helpompaa ja edullisempaa kuin moni uskoisikaan – piilokojuun voi päästä alle sadalla eurolla!

Itä-Suomessa on niin paljon nähtävää ja koettavaa, ettei kaikkea ehdi millään kiertää yhdellä autoreissulla. Tähän juttuun olemme koonneet omat suosikkimme Viitostien itäpuolella: etelästä Saimaalta pohjoiseen Suomussalmelle.

Matka on pitkä, mutta täynnä elämyksiä. Suosittelemme ajamaan ensin Kuutostietä pohjoiseen, ja paluumatkalla Viitostietä takaisin etelään. Aikaa Itä-Suomen kiertämiseen kannattaa varata vähintään viikko – ja jos haluaa tehdä esimerkiksi lyhyen parin päivän vaelluksen tai melontaretken, niin kaksi viikkoa on vielä sopivampi kesto kesäreissulle.

Entistä hauskemmaksi kotimaanmatkailun tekee vuonna 2022 julkaistu teos Kerran elämässä Suomi – 321 kohdetta kotimaassa. Olemme koonneet yksien kansien väliin, helposti silmäiltävään muotoon, Suomen upeimmat, kiehtovimmat ja erikoisimmat nähtävyydet.

Saimaan seutu – Kummakivi, Punkaharju ja Kolovesi

Ensimmäinen kohde on Imatrankoski, jonne ajetaan Kuutostietä Lappeenrannan kautta. Lappeenrannassa kannattaa haukata vety tai atomi satamassa. Kaupungissa riittää nähtävää sen verran, että siellä voi viettää yhden yönkin. Hyvä majapaikka on Scandic Patria, jonka sijainti on erinomainen sataman ja Lappeenrannan linnoituksen vieressä vehreän puiston laidalla.

Imatrankoski pitää nähdä alkuillasta, kun sen padot avataan ja Vuoksi kohisee mahtavana koskena. Sen hurmosta katsellessa on helppo ymmärtää, miksi Imatrankoski oli ennen patoamistaan Suomen ensimmäisiä matkailunähtävyyksiä. Imatran legendaarisin yöpaikka on tietysti linnamainen Imatran Valtionhotelli, joka on aivan kosken partaalla.

Kummakivi on Suomen komein siirtolohkare. Kuva: Ville Palonen

Matkan jatkuessa Imatralta pohjoiseen kannattaa poiketa Kuutostieltä ja käydä leijonistaan tunnetulla Ruokolahdella ihmettelemässä Kummakiveä, Suomen hienointa siirtolohkaretta. Seitsemän metriä pitkä ja viisi metriä korkea kivenjärkäle tasapainottelee kuperan kallioalustan päällä niin, että sen voisi odottaa kellahtavan maahan hetkenä minä hyvänsä.

Kummakivi sijaitsee Ruokolahden ja Puumalan välissä kantatie 62:n varrella. Ensin ajetaan 10 kilometriä pikkutietä, jonka jälkeen parkkipaikalta on kävelymatkaa vain puoli kilometriä.

Kummakiven luona voi valita, kumpaa kautta ajaa Savonlinnaan: palaamalla Kuutostielle vai Puumalan ja Sulkavan kautta. Jälkimmäisen reitin varrelle osuu Sulkavan linnavuori, joka on maisemiltaan Suomen hienoin muinaislinna. 

Mainio yöpymispaikka tämän reitin varrella löytyy Puumalasta: Sahanlahti Resort tunnetaan komeasta terassistaan sekä Rantamakasiinin erinomaisista pitsoista.

Parikkalan Patsaspuisto on yksi Suomen upeimmista ITE-taiteen teoksista. Kuva: Ville Palonen

Jos palaat Kuutostielle, noin 50 kilometriä Imatran pohjoispuolella vastaan tulee suositeltava parin tunnin mittaisen tauon paikka: Parikkalan Patsaspuisto on Suomen kaiketi tunnetuin ITE-taideteos. Jo edesmennyt taiteilija Veijo Rönkkönen on valanut betonista satoja toinen toistaan erikoisempia hahmoja, joista moni on taipunut erikoisiin jooga-asentoihin.

Luonnollisen kokoiset patsaat ovat itsekin joogaa harrastaneen Rönkkösen elämäntyö, ja niitä kertyi viiden vuosikymmenen aikana yli 550 kappaletta. Joogaajien lisäksi Parikkalan Patsaspuistosta löytyy eksoottisia eläimiä sekä satujen – tai tekohampaineen ehkä paremminkin painajaisten – hahmoja.

Punkaharju. Kuva: Ville Palonen

Parikkalasta pohjoiseen odottaa Imatrankoskeen verrattava perinteinen matkailuihme, Punkaharju. Suomen kuuluisin harju on kauneudeltaan maineensa veroinen, ja sen ympäristössä voi myös ihastella Suomen korkeimpia puita.

Punkaharjun ja Savonlinnan lähellä hieno nähtävyys on maailman suurin puukirkko. Pienen kylän keskeltä nouseva Kerimäen kirkko on niin suuri, että oikein ällistyttää.

Kerimäeltä voi poiketa katsomaan Lönnrotin petäjää, jonka alla Elias Lönnrot istuskeli ja keräsi talteen paikallisen runonlaulajan värssyjä Kalevalaan. Lähellä on myös vaikuttava uhrikivi.

Nyt ollaankin jo aivan Savonlinnan lähellä, joten on hyvä tilaisuus käydä ihastelemassa Olavinlinnaa, Suomen linnoista kauneinta. Savonlinnan torilta löytyy yksi kaupungin parhaista ravintoloista: Kalastajan Kojusta saa ainoastaan paistettuja muikkuja – mutta ne ovat niin herkullisia, ettei muuta tarvita!

Savonlinnan kauneimmassa kulmauksessa, Linnakadulla, sijaitsee kaupungin kaiketi idyllisin majatalo, Cafe & Hotel Saima. Linnankadulla on toinenkin viehättävä pikkuhotelli, Hotelli Hospitz.

Savonlinnan pohjoispuolella odottaa Oravi, josta järjestetään veneretkiä Linnansaaren kansallispuiston vesillä eläviä saimaannorppia bongaamaan. Paras aika nähdä norppa on toukokuu, jolloin ne vaihtavat talvikarvan ja lekottelevat sen vuoksi auringossa rantakivillä.

Kesällä norppasafarit järjestetään myöhään illalla, joten retken jälkeen kannattaa yöpyä modernissa Oravi Apartments -huoneistohotellissa.

Koloveden kansallispuisto on yksi Suomen parhaista melontaretken kohteista. Kuva: Ville Palonen

Linnansaaren kansallispuiston lisäksi samoilta seuduilta löytyy toinenkin kaunis saaristo. Koloveden kansallispuisto on yksi koko Suomen parhaista paikoista melontaretken kohteeksi, sillä puiston alueella ei saa ajaa moottoriveneillä laisinkaan. Kanootin vuokraaminen sopii mainiosti myös vasta-alkajalle. Kolovedellä on monta Metsähallituksen telttailupaikkaa.

Komeiden luontoelämysten jälkeen on aika vaihtaa kulttuurivaihteelle ja vierailla Valamon luostarissa, jossa voi maistella munkkien valmistamaa omenalikööriä ja hiljentyä Pentti Saarikosken haudalla.

Pohjois-Karjala – Koli, Bomba ja Ruunaa

Valamon luostarista ajaa vain puolessatoista tunnissa Kolille – ellei sitten pysähdy Joensuun Pizzeria Roihussa herkuttelemassa Itä-Suomen parhailla pizzoilla.

Toki Joensuu on hyvä pysähdyspaikka myös monipuolisen hotellitarjonnan ansiosta. Keskustan parhaita majapaikkoja ovat tyylikäs huoneistohotelli Lietsu ja tasokas Vaakuna. Edullisempaa majoitusta tarjoaa torin laidalla sijaitseva simppeli ja siisti GreenStar Hotel.

paratiisireportteri
Ukko-Kolin huipulta on upea näkymä. Kuva: Ville Palonen

Kolin kansallispuistossa odottaa maamme kuuluisin maisema, joka innoitti Suomen kultakauden taiteilijoita etsimään kansamme sielua. Hienot ne maisemat ovatkin, samoin aivan Ukko-Kolin vieressä sijaitseva kylpylähotelli Break Sokos Hotel Koli.

Vaikka suurin osa matkailijoista haluaakin nähdä Kolin, kannattaa sen jälkeen palata takaisin etelään päin, jotta pääsee Pielinen-järven itäpuolelle. Siellä nimittäin odottavat todelliset Pohjois-Karjalan ihmeet.

Parppeinvaaran runokylässä pääsee kuuntelemaan kanteleen soittoa. Kuva: Ville Palonen

Joensuun itäpuolella on Ilomantsi, jossa voi ihmetellä Suomen itäisintä pistettä sekä tutustua Parppeinvaaran runokylään ja vierailla hienosti entisöidyllä Öykkösenvaaran taistelualueella. Ilomantsista löytyy myös marjaviinejä valmistava Hermannin Viinitila, jolla on ravintola vanhan vesitornin huipulla.

Ahma on ujo suurpeto, jonka voi bongata piilokojusta käsin. Kuva: Ville Palonen

Kauniita hiekkarantoja löytyy Koitereelta sekä paljon pienemmältä Suomunjärveltä, joka kuuluu Patvinsuon kansallispuistoon. Jos luontoihmeet ovat lähellä sydäntä, kannattaa viettää yö Erä-Eeron piilokojussa – tämä on maailman paras paikka bongata ahma!

Paaterin kirkko on taideteos, joka toimii myös oikeana kirkkona. Kuva: Ville Palonen

Kulttuurinähtävyys Lieksan eteläpuolella on Paaterin kirkko, jonka taiteilija Eva Ryynänen rakensi mahtavan kokoisista hirsistä todelliseksi luonnon temppeliksi.

Ruunaan retkeilyalue Lieksan itäpuolella on upean erämainen patikointi- ja kalastus- ja melontakohde. Kuva: Ville Palonen

Ruunaan retkeilyalue Lieksan itäpuolella, aivan rajan tuntumassa, tunnetaan kohisevista koskistaan. Koskenlaskuretkien lisäksi Ruunaalla voi kalastaa ja patikoida jokea seurailevia polkuja pitkin.

Bomban talo on suosittu ravintola. Kuva: Ville Palonen

Pielisen pohjoiskärjessä odottaa Nurmes, jonka kuuluisin nähtävyys on Bomban talo. Break Sokos Hotel Bomba on ihanan kylpylänsä ansiosta suositeltava majapaikka, mutta jos karjalainen ruoka kiinnostaa, kannattaa suunnata Nurmeksen pohjoispuolelle Valtimoon.

Puukarin Pysäkki on majatalo, jonka emäntä tekee tinkimättömällä asenteella huippulaatuista karjalaista ruokaa. Puukarin Pysäkistä löytyy muutama tunnelmallinen huone, joten kannattaa jäädä yöksi – tai poiketa ainakin lounaalle. Tämä on yksi koko Itä-Suomen parhaista ravintoloista!

Puukarin Pysäkin alkupalat. Kuva: Ville Palonen

Toinen erittäin maukas majapaikka on alle puolen tunnin automatkan päässä Nurmeksesta sijaitseva Pihlajapuu. Majatalo on entisöity tunnelmalliseen kyläkouluun, ja tarjoaa erilaisten ulkoiluretkien lisäksi erinomaista lähiruokaa ja yhden koko Suomen ihanimmista savusaunoista. Pihlajapuun emännän pyörittämän Äksyt Ämmät -matkatoimiston kautta pääsee myös katselemaan karhuja, kalastamaan tai vaikka muutaman päivän mittaiselle ”majatalosta majataloon” -retkelle, jossa saunotaan ja syödään hyvin joka päivä eri majatalossa.

Lue lisää: Puukarin Pysäkki ja Majatalo Pihlajapuu

Kainuu – Lentua, Raatteentie ja Hossa

Kuhmoon saapuessa aletaan olla jo aika korvessa – ja hyvä niin! Kuhmossa on mukava viettää vaikka useampikin päivä Lentualla meloen, kalastaen ja suurpetoja katsellen. Netistä löytyy kaikenlaisia operaattoreita, ja usko tai älä – halvimmillaan me olemme maksaneet yöstä karhukopissa vaivaiset 30 euroa!

Kuhmon majapaikoista mielenkiintoisin on Luontokeskus Petolan vieressä Lammasjärven rannalla sijaitseva Hotelli Kalevala, jonka vaikuttavaa ulkoasua on inspiroinut kansalliseepoksemme. Hotellin edustalla on hiekkaranta.

Kuhmon keskustassa sijaitsevan Kaesan Kotileipomon valoisaan ja trendikkään kodikkaaksi sisustettuun kahvilaan kannattaa poiketa jo aamulla, kun uunissa paistuvien piirakoiden tuoksu leijailee tiskin takana olevasta leipomosta.

Talvisodan muistomerkki Raatteentiellä Suomussalmella. Kuva: Ville Palonen

Matka Kuhmosta Suomussalmelle sujuu pikkuteitä pitkin, kunnes vastaan tulee erityisen nimekäs sivutie: Raatteentie oli talvisodan legendaaristen mottitaisteluiden paikka. Suomussalmen itäpuolella kulkevalla metsätiellä suomalaisjoukot onnistuivat torjumaan hyökkääjän, jonka tavoitteena oli katkaista Suomi keskeltä kahtia.

Paukkupakkasessa käytyjen taisteluiden kovasta hinnasta kertoo Talvisodan muistomerkki, jonka 17 000 kivenmurikkaa symboloivat taistelujen suomalaisia ja neuvostoliittolaisia uhreja. Talvisodan monumentti sijaitsee Raatteentien alussa noin 20 kilometriä Suomussalmen itäpuolella. 

Suomussalmen keskustassa eli Ämmänsaaressa pääsee yöpymään ja kylpemään kylpylähotelli Kiannon kuohuissa.

Parin kilometrin päässä Ämmänsaaren keskustasta, kauniissa harjumaisemissa, odottaa Soiva Metsä. Ympäristötaideteoksen jättimäisiä soittimia on tarkoitus paukuttaa, kilisyttää ja kolisuttaa.

Hiljainen kansa -taideteos on yksi Viitostien komeimmista nähtävyyksistä. Vieressä on Niittykahvila, josta saa muurinpohjalettuja. Kuva: Ville Palonen

Suomussalmelta löytyy toinenkin kiehtova taideteos: Hiljainen Kansa on yksi koko Suomen upeimmista ympäristötaideteoksista.

Viitostien varrella, noin 30 kilometriä Ämmänsaaren taajaman pohjoispuolella, seisoo pellolla tuhatkunta heinäpäistä ihmishahmoa. Kannattaa kävellä Hiljaisen kansan keskelle tutkimaan tarkemmin yllättävän hauskoja asukokonaisuuksia, ja maistaa samalla kesäisin auki olevan Niittykahvilan muurinpohjalettuja. 

Karhuja voi katsella Martinselkosen Eräkeskuksessa Suomussalmella. Kuva: Ville Palonen

Suomussalmen seuduilta löytyy myös kaksi lyömätöntä luontokohdetta. Martinselkosen Eräkeskus on Suomen vanhin karhunkatselupaikka. Alueella liikkuu noin 40 karhua, joista voi yhden ainoan illan aikana nähdä yli puolet. Pedot eivät aristele ihmisiä, vaan lähimmillään karhut mutustavat maahan ripoteltuja koirannappuloita vain viiden metrin päässä piilokojun ikkunasta.

Toisin kuin monessa muussa petojenkatselupaikassa, Martinselkosessa ei tarvitse istua kopissa aivan hipihiljaa. Karhuja on katseltu nykyisellä paikalla jo 20 vuoden ajan, ja ne ovat tottuneet ihmisten hajuihin ja kuiskutteluun pennusta pitäen.

Hossa Julma-Ölkky
Julma-Ölkyn kanjonijärvellä voi patikoida tai meloa. Kuva: Ville Palonen

Hossan kansallispuisto taas tunnetaan upeista patikointipoluistaan, kalliomaalauksistaan ja komeasta Julma-Ölkyn rotkojärvestä. Monipuolinen majapaikka Hossan kansallispuiston kupeessa on Hossan Lomakeskus.

Hossasta ei ole enää kuin puolentoista tunnin ajomatka Kuusamoon, jossa odottavat Ruka ja Karhunkierros. Jos et ole niitä vielä kokenut, ne kannattaa ottaa mukaan tähän eeppiseen Itä-Suomen kierrokseen. Pienellä karhunkierroksella on mittaa 12 kilometriä ja se sopii mainiosti Rukalta – tai erämaahotelli Basecamp Oulangasta – käsin tehtäväksi päiväretkeksi.

Jos Kuusamo on jo tuttu paikka, on aika kääntyä takaisin. Paluumatka Hossasta Etelä-Suomeen kannattaa ajaa Viitostietä pitkin – myös sen varrella on monenlaista nähtävää ja koettavaa!

Lue lisää: Viitostien parhaat nähtävyydet ja taukopaikat

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!