Ruunaan koskia kutsutaan Suomen parhaaksi koskenlaskupaikaksi. Kävimme kokeilemassa, millaisen elämyksen Lieksan lähellä sijaitsevat Ruunaan kosket tarjoavat.
Melomme kumiveneellä hiljakseen alas Lieksanjokea Ruunaan retkeilyalueella itärajan hameenhelmassa. Kumiveneen kyydissä on lisäkseni keski-ikäinen helsinkiläispariskunta Jukka ja Laura sekä heidän teini-ikäinen poikansa. Oppaamme Teemu ohjaa perässä.
Ruunaan koskia on kehuttu Suomen parhaiksi koskenlaskupaikaksi, mutta ennen ensimmäistä koskea kukaan meistä retkeläisistä ei oikein tiedä, mitä odottaa. Onko kyseessä lällärijuttu vai taistellaanko kumiveneessä tosissaan kosken voimaa vastaan?
Kohta se selviää. Edestä kuuluu yltyvää, huumaavaa pauhua.
”Mikä tuolla kohisee?” Jukka kysyy ja vastaa itse. ”Se on Niagara.”
Me muut kyytiläiset naurahdamme epävarmasti. Lähestymme Neitikoskea, ensimmäistä koskeamme. Oppaamme käskee kiristämään pelastusliivien hihnat vielä kerran.
”Neitikosken jälkeen kukaan ei ole sanonut, että pelastusliivi olisi liian tiukalla”, Teemu sanoo. ”Jos putoatte veneestä, kellutte viiran mukana jalat menosuuntaan.”
On vielä aikaa viimeisille ohjeille: ”Pistäkää jalakkaa ponttoonin alle. Koskessa ei kannata paarmoja hättyytellä, jos ei haluta mennä ympäri”, Teemu huutaa kosken kohinan yli. Sen jälkeen se on menoa.
Neitikosken pyörteissä
Vene nousee ison pyörteen, eli stopparin, harjalle ja syöksähtää alas vasten edestä lyövää vasta-aaltoa. Vesi pärskyy melojien päälle: tuntuu kuin syöksyisimme vesivallin läpi. Töyssy saa melojat pomppaamaan ilmaan, ja pyörteet taivuttavat kumiveneen tanakan pohjan mutkalle kuin lakumaton.
Perää pitävä Teemu huutaa: ”Melokaa, melokaa! Älkää lopettako!”
Tehtävä tuntuu älyttömältä. Meloilla ei tunnu olevan mitään vaikutusta kosken kuohuja vastaan.
Mutta ilman melomista kumivene voi jäädä loukkuun stopparin keskelle kuohujen heiteltäväksi ja kaatua.
Koskenlaskua kauniin luonnon keskellä
”Se oli kiva kokemus”, Jukka sanoo, kun Neitikosken kuohut ovat jääneet taakse.
”Minua kyllä vähän pelotti”, Laura vastaa.
”Ei se muuten kivaa olisi ollutkaan”, Jukka kuittaa.
Teemme u-käännöksen ja nousemme hetken moottorin voimin takaisin ylävirtaan. Kiskomme raskaan kumiveneen hartiavoimin kannaksen yli Neitikosken eteen ja laskemme saman tyrskyn uudestaan. Toisella kerralla jäämme hetkeksi kiikkumaan stopparin reunalle kuin vaa’an kielelle. Rankasti melomalla puskemme lopulta ylitse.
”Nyt voi rentoutua”, Teemu sanoo ja käynnistää moottorin. Koskien väliset järvien selänteet taitetaan moottorin voimin. On aikaa lepuuttaa käsivarsia ja ihailla Neitijärven heleää, metsien reunustamaa selkää.
”Nyt kun näkyisi se kotkapariskunta, joka täällä yleensä pyörii”, Teemu sanoo. Rannoilla on nähty karhujakin.
Seuraavan kosken lähestyessä tartutaan taas meloihin. Kattilakoski on niin leppoisa, että siinä on varaa kokeilla kuviomelontaa ja pyörähdellä ympyrää.
Kolmantena on vuorossa Murrookoski, koskista kookkain.
Murrookoski – Ruunaan komein koski
Murrookoskessa on kaksi stopparia. Ensimmäisessä töyssyssä Laura singahtaa ilmaan. Onnekseen hän kaatuu joen sijaan veneeseen, jonka pohjalle hän jää makaamaan toisen stopparin ajaksi.
Ja sitten siitäkin on selvitty. Vesi tyyntyy, ja lautta jatkaa rauhassa matkaansa. Kurimus on kestänyt vain ohikiitävän hetken.
Neljättä koskea, Siikakoskea, ei viitsi enää oikein koskeksi kutsuakaan. Sen jälkeen Teemu päästää halukkaat hetkeksi köllöttelemään jokeen pelastusliivien varassa.
Ruunaan kosket voi laskea myös puuveneellä
Koskenlaskutoiminta sai Ruunaalla alun perin alkunsa yritysvieraiden viihdyttämisestä. Stora Enson Pantakosken tehtaiden yhteydessä toimi 1970-luvulla kalalaitos, jonka hoitaja alkoi käyttää tehtaan vieraita koskilla. Seuraavan vuosikymmenen alussa muitakin yrittäjiä tuli mukaan bisnekseen. Nyt nelisen yrittäjää järjestää koskenlaskua tosissaan ja toinen mokoma puoliammattimaisesti.
Teemu laskee koskia Koski-Jaakon yrityksessä, joka on toiminut vuodesta 1994. Koski-Jaakko eli Jaakko Räsänen laskee itse koskia komeilla, omatekoisilla puuveneillä. Kumiveneet hän on jättänyt palkollisilleen.
Kumiveneen kyydissä asiakkaat pääsevät itse melomaan, puuveneen kyydissä istutaan kaikessa rauhassa ja annetaan kuljettajan ohjata venettä moottorilla. Mutta siinäkin on seikkailua kyllikseen: ikänsä koskia kolunneella Koski-Jaakolla on omat kikkansa, joilla hän tanssittaa jämerää puuvenettä kuohuissa, saa keulan hörppäämään vettä ja perän nousemaan korkealle ilmaan.
Koskenlaskijan elämää
Koskenlasku päättyy erätuvalle, jossa odottaa kanasalaatilla, kylmäsavulohella ja lanttukukolla lastattu herkkupöytä. Teemu kertoo tottuneensa koskenlaskuun jo nuorena narratessaan koskissa harjusta ja taimenta kaveriensa kanssa. Silloin alla oli tosin tavallinen vene.
Teemu tuumaa, ettei hänellä ole hullumpi kesätyö: ”Kerran tai kaksi päivässä käy kosket laskemassa, syö hyvin ja lähtee kotiin nukkumaan.”
Sellaista on nykyajan koskenlaskijan elämä.
Paras aika laskea Ruunaan kosket
Ruunaan retkeilyalue sijaitsee 30 kilometriä Lieksasta itään Venäjän rajan kupeessa. Paikalle pääsee Lieksasta omalla autolla puolessa tunnissa.
Ruunaan koskia lasketaan jäiden lähdöstä lokakuun puolelle. Parasta aikaa koskenlaskulle kestää kesäkuun alusta heinäkuun alkuun: ilmat ovat kesäiset ja vettä on vielä kevään jäljiltä hyvin.
Turistiaikaan koskenlaskua järjestetään päivittäin. Kannattaa soittaa koskenlaskuyrittäjille päivää tai paria aikaisemmin ja varata paikka ryhmästä. Yrittäjien välillä ei ole suurta eroa. Koskenlasku maksaa noin 30-40 euroa/henkilö, ateria noin 15 euroa.
Ruunaan kosket ovat pikaelämys: kosket ovat hauskoja mutta nopeasti ohitse. Iso osa viehätystä ovat venematkan aikana nähtävät upeat erämaamaisemat. Yhteensä retki kestää aterioineen kolmisen tuntia.
Pelkän koskenlaskemisen takia Ruunaalle asti tuskin kannattaa kaukaa matkustaa. Koskenlaskeminen kannattaakin yhdistää muuhun toimintaan: Ruunaalla on monta vaeltamiseen ja maastopyöräilyyn sopivaa merkittyä reittiä, ja alue tunnetaan hyvänä kalastuskohteena.
Lue lisää Pohjois-Karjalasta.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
