Ilomantsi – sotahistoriaa ja runonlaulajia

Parppeinvaaran runokylän karjalaisia tunnelmia. Kuva: Ville Palonen

Ilomantsissa ollaan todella idässä. Ilomantsi on Suomen itäisin kunta, ja ilomantsin alueelta löytyvät Suomen itäisin majapaikka, itäisin kylä ja itäisin piste. Tämän idemmäksi ei Euroopan unionissa pääse (paitsi Kyproksella, joka onkin jo maantieteellisesti lähi-itää).

Itäinen sijainti näkyy Ilomantsin historiassa ja nähtävyyksissä. Talvi- ja jatkosodan aikana Ilomantsi oli ainoa paikka Suomen nykyisten rajojen sisällä, jossa käytiin divisioonatason taisteluita. Ilomantsin paras nähtävyys onkin hienosti entisöity Öykkösenvaaran taistelupaikka aivan itärajalla.

Ilomantsi on myös Suomen ortodoksisin kunta: asukkaista lähes joka viides on ortodokseja. Ilomantsin ortodoksiseen perintöön voi tutustua erittäin tunnelmallisessa Hattuvaaran tsasounassa.

Ilomantsin nähtävyyksiin kuuluu myös Parppeinvaaran runokylä, joka esittelee karjalaisten runonlaulajien perintöä.

Ilomantsin keskusta

Ilomantsin perinteisiä näkymiä. Kuva: Antti Helin

Ilomantsin keskusta on hellyttävän pieni ja viehättävän vaatimaton. Kaunis puutaloraittikin on säilynyt modernin kauppakeskustan kupeessa. Kirkonkylässä – jota kutsutaan nimellä ”Pogosta” – on jotain outoa taikaa, joka kutsuisi jäämään pitemmäksikin aikaa tutustumaan Ilomantsin elämään.

Sympaattista tunnelmaa luo myös se, että Ilomantsissa melkein jokaisen liikkeen nimi on Pogosta sitä tai Pogosta tätä. Majoitustakin löytää keskustasta Pogostan hovista.

Ilomantsin eli Pogostan uutta puolta. Kuva: Antti Helin

Nähtävyytenä on melkein keskustan kupeessa sijaitseva Parppeinvaaran runokylä sekä keskustassa vanhassa kansakoulussa toimiva Katri Vala kulttuurikeskus – silloin kun se on auki. Tulenkantajat-ryhmään kuulunut runoilija Katri Vala asui Ilomantsissa opettajana vuosina 1925–29.

Parppeinvaaran runokylä

Parppeinvaaran runokylässä pääsee kuuntelemaan kanteleen soittoa – ja kauniisti kantele heliseekin. Kuva: Ville Palonen

Elias Lönnrot teki vuosina 1828 ja 1838 runonkeruumatkoja Ilomantsiin, ja ilomantsilaisten runonlaulajien säkeet vaikuttivat suuresti etenkin Kantelettaren syntyyn.

Nykyisin runonlaulun historiaan ja perinteisiin voi tutustua perinteiseen tyyliin rakennetussa Parppeinvaaran runokylässä, joka on avoinna kesäaikaan.

Parppeinvaaran runokylään kuuluu myös erinomainen Luontopirtti Mesikkä. Kuva: Ville Palonen

Parppeinvaaran laella on Mateli Kuivalattaren syntymätalon museoaitta, joka on siirretty Parppeinvaaraan Siitarinvaaralta. Mateli oli Ilomantsin kuuluisin runonlaulaja, ja Lönnrot talletti Matelilta 94 runoa, laulua ja loitsua Kantelettareen.

Runonlaulajan pirtti rakennettiin puolestaan vuonna 1964 kunnioittamaan karjalaisen rakennustyylin perinteitä. Runonlaulajan pirtissä pääsee kesäisin kuuntelemaan kanteleen soittoa.

Nähtävänä on myös ortodoksinen tsasouna, sotahistoriasta kertova Rajakenraalin maja, sekä erinomainen Luontopirtti Mesikkä. Parppeinvaaran ravintolasta saa maankuuluja karjalanpiirakoita.

Öykkösenvaaran taistelupaikka – Ilomantsin paras sotakohde

Öykkösenvaaran taistelupaikalla Ilomantsissa on erinomainen museorakennus. Kuva: Ville Palonen

Ilomantsista parikymmentä kilometriä itään sijaitsee Möhkön kylä, ja Möhköstä vielä jokunen kilometri pohjoiseen, aivan itärajalla tien 5004 varrella, on Öykkkösenvaaran tatelualue. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa.

Täällä käytiin elokuussa 1944 yli kahden viikon mittainen kiivas viivytystaistelu, joka kuuluu jatkosodan loppuvaiheen ratkaiseviin torjuntavoittoihin.

Öykkösenvaaran taistelupaikka itärajalla. Kuva: Ville Palonen

Taistelualueella on erinomainen, taisteluista kertova näyttely sekä kunnostettuja ja taistelijoiden tarinoilla elävöitettyjä puolustusrakenteita. Puitakin on räjäytelty katki tunnelman luomiseksi.

Öykkösenvaaran taistelualue on hyvin todennäköisesti Suomen paras paikka tutustu jatkosodan taisteluihin.

Möhkö ja Suomen itäisin majapaikka

Itärajalta Möhköstä löytyy Suomen oma Nooan arkki. Kuva: Antti Helin

Möhköstä löytyy myös Suomen itäisin majoitus- ja luontopalvelupaikka, Möhkön Rajakartano, joka toimii Mökön entisellä rajavartioasemalla. Sijainti on upea Koitajoen rannalla, kalastukseen kutsuvien koskien vieressä. Majoitustilaa löytyy isommallekin porukalle.

Möhkö on muutekin mainio kylä ja vierailukohde. Kylän keskellä, Möhkönkosken rannalla, jököttää mahtavan kokoinen ja erikoisen näköinen puulaiva kuin Nooan arkki. Se on Möhkön Manta, entinen tukkijätkien asuntolaiva, eräänlainen liikkuva savottakämppä. Möhkön Manta toimii nykyisin viihtyisänä kesäkahvilana. Kakut ovat herkulliset!

Mantan edustalla on Möhkön kesäteatteri. Nähtävyytenä on myös Möhkön Ruukki.

Hattuvaaran tsasouna ja Makkolan museotila

Hattuvaaran tsasouna
Hattuvaaran tsasouna on söpö jo ulkoa, mutta odotas, kun kurkistat sisälle. Kuva: Antti Helin

Jos Ilomantsista ajaa idän sijaan pohjoiseen, saapuu Hattuvaaraan, jonka kirkonkylä on vielä Möhköäkin pienempi. Se koostuu oikeastaan vain kyläkaupasta ja tsasounasta eli ortodoksisesta kyläkappelista.

Vanhan tsasounan sisälle on aivan pakko kurkistaa: se on huikean tunnelmallinen. Pyydä avain viereisestä kyläkaupasta, Tolokun tuvasta, joka sekin on aikamoinen nähtävyys.

Ilomantsi Makkola
Makkolan tilalla majailivat sota-aikana Mauno Koivisto ja Lauri Törni. Kuva: Antti Helin

Kyläkaupan kohdalta kannattaa myös kävellä pientä polkua pitkin katsomaan ortodoksista kalmistoa ja kalmiston takana olevaa ikivanhan näköistä maataloa, Makkolan museotilaa.

Makkolassa majailivat sota-aikana muun muassa Mauno Koivisto ja Lauri Törni. Museotilalla on myös kuvattu useita elokuvia kuten Lupaus.

Taistelijan talo

Taistelijan talo on Ilomatsin Hattuvaarassa sijaitseva sotamuseo. Kuva: Ville Palonen

Hattuvaaran nähtävyytenä on myös Taistelijan talo, näyttävän kokoinen museorakennus, joka esittelee Ilomantsin taisteluita talvi- ja jatkosodassa. Sotamuseon näyttely hipoo hieman kitsin rajoja, toisaalta videoesitys on mielenkiintoinen.

Suomen itäisin piste

Hattuvaara kilpailee Möhkön kanssa Suomen itäisimmän kylän tittelistä. Möhkö pitää asiasta enemmän meteliä, mutta titteli taitaa silti kuulua Hattuvaaralle. Jos molempien kylien pikkuruiset kirkonkylät ovatkin aika lailla yhtä idässä, ulottuu Hattuvaaran alue paljon Möhköä idemmäksi, aina Suomen itäisimpään pisteeseen asti.

Itäisin piste sijaitsee Virmajärven pienessä saaressa, jota voi ihailla Suomen itäisimmän pisteen katselupaikalta. Rajavyöhykelupaa ei tarvita, sen kun vaan ajaa paikalle.

Piste saattaisi olla suositumpikin nähtävyys, jos se olisi Euroopan unionin itäisin piste. Vaan ei ole: se sijaitsee Kyproksella.

Petkeljärven kansallispuisto

Vaivaisen kuuden neliökilometrin kokoisessa Petkeljärven kansallispuistossa on kuriositeettiarvoa: se on Suomen pienin. Se on myös yksi vanhimmista: Petkeljärven alue suojeltiin jo vuonna 1956 kauniiden harju- ja järvimaisemiensa ansiosta.

Petkeljärvellä voi käydä kiertämässä vaikkapa kuuden kilometrin pituisen Kuikan kierroksen, joka vie harjumaisemissa yhdeksän vesialueen vieritse. Majaviakin voi bongata.

Petkeljärven lerintäalue sijaitsee kauniilla paikalla harun laella. Leirintäalueen tehokas tulipesä on aikamoinen nähtävyys makkaranpaistajalle.

Lue lisää Pohjois-Karjalasta.

 

Varaa hotellisi yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös pääsyliput, retket ja aktiviteetit. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

array(1) {
  [0]=>
  string(5) "Suomi"
}