Ilomantsin nähtävyydet – sotahistoriaa ja runonlaulajia

Parppeinvaaran runokylän karjalaisia tunnelmia. Kuva: Ville Palonen

Ilomantsi on Suomen itäisin kunta, josta löytyvät Suomen itäisin majapaikka, itäisin kylä ja itäisin piste. Tämän idemmäksi ei Euroopan unionissa pääse (paitsi Kyproksella, joka onkin jo maantieteellisesti Lähi-itää).

Itäinen sijainti näkyy Ilomantsin historiassa ja nähtävyyksissä. Talvi- ja jatkosodan aikana Ilomantsi oli ainoa paikka Suomen nykyisten rajojen sisällä, jossa käytiin divisioonatason taisteluita. Ilomantsin paras nähtävyys onkin hienosti entisöity Öykkösenvaaran taistelupaikka aivan itärajalla.

Ilomantsi on myös Suomen ortodoksisin kunta: asukkaista lähes viidennes on ortodokseja. Ilomantsin ortodoksiseen perintöön voi tutustua erittäin tunnelmallisessa Hattuvaaran tsasounassa eli rukoushuoneessa.

Ilomantsin nähtävyyksiin kuuluu myös Parppeinvaaran runokylä, joka esittelee karjalaisten runonlaulajien perintöä. Parppeinvaarasta löytyy myös erinomainen luontonäyttely.

Ilomantsin keskusta

Ilomantsin eli Pogostan uutta puolta. Kuva: Antti Helin

Ilomantsin keskusta on hellyttävän pieni ja viehättävän vaatimaton. Kaunis puutaloraittikin on säilynyt modernin kauppakeskustan kupeessa. Kirkonkylässä – jota kutsutaan nimellä ”Pogosta” – on jotain outoa taikaa, joka kutsuisi jäämään pitemmäksikin aikaa tutustumaan Ilomantsin elämään.

Sympaattista tunnelmaa luo myös se, että Ilomantsissa melkein jokaisen liikkeen nimi on Pogosta sitä tai Pogosta tätä. Majoitustakin löytää keskustasta Pogostan hovista.

Sininen ovi – Katri Vala Ilomantsissa

Ilomantsin perinteisiä näkymiä – huomaa siniset ovet. Kuva: Antti Helin

Runoilija Katri Vala vietti Ilomantsissa lapsuutensa ja sekä vuodet 1925–29, jolloin hän työskenteli kylässä opettajana. Kansakoulussa toimii Katri Vala Kulttuurikeskus, jossa on runoilijasta kertova näyttely sekä vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Palatessaan Ilomantsiin opettajaksi Vala oli jo saavuttanut mainetta vimmaisella esikoiskokoelmallaan Kaukainen puutarha. Ilomantsin vuosinaan hän julkaisi teoksen Sininen ovi. Ja kas, kansakoulun ovet ovat siniset, ainakin nykyisin.

Millainen opettaja nuori ja kiihkeä runoilija oli? Tyttöjen kerrotaan hänestä pitäneen, mutta poikien kanssa Vala tuli huonosti toimeen, samoin oppilaidensa vanhempien. Hän pukeutui erilaisesti, kulki kylillä punaiset hiukset muodinmukaisesti lyhyiksi leikattuina, valkoisessa takissa,nna  kiinalaista päivänvarjoa kannatellen.

Tuberkuloosiin sairastunut Vala joutui jättämään työnsä ja muuttamaan Helsinkiin, jossa hän oli yksi Tulenkantajat-ryhmän johtohahmoista yhdessä Olavi Paavolaisen kanssa.

”En tasaista pitkää elämää rukoile, / vain yötä ja päivää / korkeana tulipatsaana”, Vala runoili jo esikoisteoksessaan.

Vala kuoli keuhkotautiin vain 42-vuotiaana.

Kulttuurikeskuksen pihapiirissä on puuveistoksin koristeltu KarhuAreena, jossa järjestetään vuosittain karhufestivaalit.

Kannattaa käydä myös Kansallistalolla, eli Ilomantsin entisellä kunnantalolla, katsomassa, onko siellä mitään toimintaan. Kesällä 2021 komeassa puutalossa oli mainio näyttely paikallisten ITE-taiteilijoiden töistä.

Hermannin viinitorni

Ilomantsin keskustan kupeessa on Suomen hauskin viinibaari. Vesitornin laelta avautuvat maisemat Venäjälle saakka. Tarjolla on Suomen vanhimman viinitilan viinejä, jotka ovat vieläpä yllättävän hyviä.

Erityisesti Hermannin viinitilan kuohuviinit nostavat tunnelman vesitorniakin korkeammalle.

Parppeinvaaran runokylä

Parppeinvaaran runokylässä pääsee kuuntelemaan kanteleen soittoa – ja kauniisti kantele heliseekin. Kuva: Ville Palonen

Ilomantsissa pitää tietysti tutustua karjalaisen runonlaulun perinteisiin. Se onnistuu Parppeinvaaran runokylässä Ilomantsin keskustan vieressä. Runokylä on rakennettu vanhaan tyyliin vaaralle, jolla asui aikoinaan mahtava runonlaulaja Jaakko Parppei.

Runokylän päärakennus, Runonlaulajan pirtti, valmistui vuonna 1964 kunnioittamaan karjalaista rakennusperinnettä. Paikalle on myös siirretty muutama historiallinen rakennus kuten Mateli Kuivalattaren kotitalon aitta Koitereen rannalta.

Mateli oli Ilomantsin kuuluisin runonlaulaja, joka aittansa portailla lauloi Elias Lönnrotille runojaan vuonna 1838. Lönnrot talletti Matelilta Kantelettareen peräti 94 runoa, laulua ja loitsua.

Parppeinvaaran runokylään kuuluu myös erinomainen Luontopirtti Mesikkä. Kuva: Ville Palonen

Rajakenraalin maja esittelee puolestaan kenraalimajuri Erkki Raappanan henkilöhistoriaa. Sotamiehet rakensivat sen sankarikenraalilleen 50-vuotislahjaksi Rukajärven rintamalle. Sieltä se siirrettiin Suomeen metsästysmajaksi.

Nähtävänä ovat myös ortodoksinen tsasouna sekä erinomainen Luontopirtti Mesikkä, jossa voi kuunnella lintujen laulua, perehtyä luontoa koskeviin kansanuskomuksiin ja ihmetellä kahdella jalalla seisovan karhun kokoa.

Runokylä on avoinna kesäaikaan, jolloin siellä kyylee myös kanteleen soittoa. Parppeinvaaran ravintolasta saa maankuuluja karjalanpiirakoita.

Öykkösenvaaran taistelupaikka – Ilomantsin paras sotakohde

Öykkösenvaaran taistelupaikalla Ilomantsissa on erinomainen museorakennus. Kuva: Ville Palonen

Ilomantsista parikymmentä kilometriä itään sijaitsee Möhkön kylä, ja Möhköstä vielä jokunen kilometri pohjoiseen, aivan itärajalla tien 5004 varrella, on Öykkösenvaaran taistelualue. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa!

Täällä käytiin elokuussa 1944 yli kahden viikon mittainen kiivas viivytystaistelu, joka kuuluu jatkosodan loppuvaiheen ratkaiseviin torjuntavoittoihin.

Öykkösenvaaran taistelupaikka itärajalla. Kuva: Ville Palonen

Taistelualueella on erinomainen, taisteluista kertova näyttely sekä kunnostettuja ja sotilaiden tarinoilla elävöitettyjä puolustusrakenteita. Puitakin on räjäytelty pirstaleiksi tunnelman luomiseksi.

Öykkösenvaaran taistelualue on hyvin todennäköisesti Suomen paras paikka tutustua jatkosodan taisteluihin.

Möhkö ja Suomen itäisin majapaikka

Itärajalta Möhköstä löytyy Suomen oma Nooan arkki. Kuva: Antti Helin

Möhköstä löytyy myös Suomen itäisin majoitus- ja luontopalvelupaikka, Möhkön Rajakartano, joka toimii Möhkön entisellä rajavartioasemalla. Sijainti on upea Koitajoen rannalla, kalastukseen kutsuvien koskien vieressä. Majoitustilaa löytyy isommallekin porukalle.

Möhkö on muutekin mainio kylä ja vierailukohde. Kylän keskellä, Möhkönkosken rannalla, jököttää mahtavan kokoinen ja erikoisen näköinen puulaiva kuin Nooan arkki. Se on Möhkön Manta, entinen tukkijätkien asuntolaiva, eräänlainen liikkuva savottakämppä. Möhkön Manta toimii nykyisin viihtyisänä kesäkahvilana, josta saa herkullisia kakkuja.

Mantan edustalla on Möhkön kesäteatteri, johon saavutaan bussikuljetuksilla ympäri Pohjois-Karjalaa. Nähtävyytenä on myös Möhkön Ruukki.

Hattuvaaran tsasouna ja Makkolan museotila

Hattuvaaran tsasouna
Hattuvaaran tsasouna on söpö jo ulkoa, mutta odotas, kun kurkistat sisälle. Kuva: Antti Helin

Jos Ilomantsista ajaa idän sijaan pohjoiseen, saapuu Hattuvaaraan, jonka kirkonkylä on vielä Möhköäkin pienempi. Se koostuu oikeastaan vain hyvin perinteisestä kyläkaupasta ja tsasounasta eli ortodoksisesta kyläkappelista.

Vanhan tsasounan sisälle on aivan pakko kurkistaa: se on huikean tunnelmallinen. Pyydä avain viereisestä kyläkaupasta, Tolokun tuvasta, joka sekin on aikamoinen nähtävyys.

Ilomantsi Makkola
Makkolan tilalla majailivat sota-aikana Mauno Koivisto ja Lauri Törni. Kuva: Antti Helin

Kyläkaupan kohdalta kannattaa myös kävellä pientä polkua pitkin katsomaan ortodoksista kalmistoa ja kalmiston takana olevaa ikivanhan näköistä maataloa, Makkolan museotilaa.

Makkolassa majailivat sota-aikana muun muassa Mauno Koivisto ja Lauri Törni. Museotilalla on myös kuvattu useita elokuvia kuten Lupaus.

Taistelijan talo

Taistelijan talo on Ilomatsin Hattuvaarassa sijaitseva sotamuseo. Kuva: Ville Palonen

Hattuvaaran nähtävyytenä on myös Taistelijan talo, näyttävän kokoinen museorakennus, joka esittelee Ilomantsin taisteluita talvi- ja jatkosodassa.

Sotamuseon näyttely hipoo hieman kitsin rajoja, toisaalta videoesitys on mielenkiintoinen.

Suomen itäisin piste

Hattuvaara kilpailee Möhkön kanssa Suomen itäisimmän kylän tittelistä. Möhkö pitää asiasta enemmän meteliä, mutta titteli taitaa silti kuulua Hattuvaaralle. Jos molempien kylien pikkuruiset kirkonkylät ovatkin aika lailla yhtä idässä, ulottuu Hattuvaaran alue paljon Möhköä idemmäksi, aina Suomen itäisimpään pisteeseen asti.

Itäisin piste sijaitsee Virmajärven pienessä saaressa, jota voi ihailla Suomen itäisimmän pisteen katselupaikalta. Pikkuruisella saarella seisovat vastakkain Suomen sinivalkoinen ja Venäjän punavihreä rajamerkki.

Perille vie soratie Hattuvaarasta. Loppumatka kävellään pitkin polkua, jota reunustavat siniset köydet merkkinä siitä, ettei polulta saa poistua. Polku katselupaikalle ja katselupaikka on erotettu pois rajavyöhykkeestä, joten rajatulla alueella liikkumiseen ei tarvita rajavyöhykelupaa.

Pistettä katsomassa käy vuosittain noin 3000 matkalaista. Piste saattaisi olla suositumpikin nähtävyys, jos se olisi Euroopan unionin itäisin piste. Vaan ei ole: se sijaitsee Kyproksella.

Petkeljärven kansallispuisto

Vaivaisen kuuden neliökilometrin kokoisessa Petkeljärven kansallispuistossa on kuriositeettiarvoa: se on Suomen pienin kansallispuisto. Se on myös yksi vanhimmista: Petkeljärven alue suojeltiin jo vuonna 1956 kauniiden harju- ja järvimaisemiensa ansiosta.

Petkeljärvellä voi käydä kiertämässä vaikkapa kuuden kilometrin pituisen Kuikan kierroksen, joka vie harjumaisemissa yhdeksän vesialueen vieritse. Majaviakin voi bongata.

Petkeljärvellä voi yöpyä Petkeljärvi Centerissä, josta löytyy huoneiden lisäksi myös kauniin harjun laella sijaitseva telttailualue. Lomakeskuksen palveluihin kuuluvat ravintola, yhteiskeittiö, grillikatos ja sauna.

Ilomantsi kokemuksia

Mitä sinä pidit Ilomantsista? Ihastuitko Suomen itäisimpään alueeseen? Kerro alta löytyvässä kommenttiosuudessa omia kokemuksiasi Ilomantisista.

Lue lisää Pohjois-Karjalasta.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!