Pohjanmaan paras kylä on Isonkyrön Napue, jossa riittää nähtävää ja ihmeteltävää. Napuen nähtävyyksiin kuuluvat maailmankuulu ginitislaamo, hulppea jugendmeijeri, Suomen verisin taistelukenttä ja maailmankaikkeuden suurin pohjalaistalo.
Napuen sijaintikin on sopivan keskeinen Seinäjoelta Vaasaan vievän tien varrella.
Kyrö Distillery ja maailman paras gini
Kyrö Distillery tislaa Napue Giniä, joka on valittiin maailman parhaaksi giniksi vuonna 2015. Tuotteisiin kuuluu myös ruisviski.
Viinatehtaalla kannattaa vierailla jo senkin takia, että se toimii komeassa, vanhassa meijerissä.
Vierailukeskus on avoinna kesäisin (27.6.–11.8.) ke–pe 12-19 (tislaamokierros 16.30) ja launtaisin 12–00 (tislaamokierros 16.30 ja 18.30). Muina vuodenaikoina avoinna lauantaisin.
Tislaamolla on myös mahdollista herkutella ravintolassa, joka on nimetty hauskasti Kyrön matkailunedistämiskeskukseksi.
Isonkyrön osuusmeijeri – Suomen kaunein meijeri
Vuonna 1908 kauniiseen jugendtyyliin rakennettu Isonkyrön osuusmeijeri on jo itsessään komea nähtävyys, jota kannattaa pysähtyä katsomaan, vaikkei tislaamokierrokselle aikoisikaan. Kylläpä ennen osattiin tehdä meijereistäkin kauniita!
Meijerillä voi iskeä dejavu-tunne. Syynä on Oltermanni-juusto, jonka käärettä Isonkyrön osuusmeijeri koristaa. Suomalainen suosikkijuusto kehitettiin juuri tässä meijerissä vuonna 1979.
Kyröjoen yli pitkin museosiltaa
Auto kannattaa jättää meijerille, sillä seuraavalle kohteelle siirrytään jalkaisin, pitkin Suomen vanhinta yhä käytössä olevaa metallirakenteista riippusiltaa. Autoilta silta on suljettu.
Kyröjoen ylittävä kaunis, puukantinen Perttilän riippusilta valmistui vuonna 1910, ja se johtaa Perttilän maille. Kun sillalta kävelee Perttiläntietä oikealle, saapuu Suomen suurimmalle pohjalaistalolle ja Napuen taistelukentälle.
Pitkän–Perttilän talo – tuttu Välskärin kertomuksista
Jos et ole jo lukenut Topeliuksen kirjoittama Välskärin kertomuksia, niin käypä saman tien kirjastossa. 1600-luvulle sijoittuva romaanisarja on yksi kiehtovimmista Suomen historiasta kirjoitetuista tarinoista. Se seuraa hakkapeliitta Kustaa Perttilän vaiheita 30-vuotisessa sodassa.
Kustaa Perttilä oli tarinan mukaan kotoisin Napuelta, Perttilän tilalta, jonka tunnistaa tänäkin päivänä Kyröjoen rannalla seisovasta mahtavasta pohjalaistalosta, Suomen suurimmasta laatuaan. Pitkän-Perttilän talossa on ikkunoitakin rivissä peräti 13 kappaletta.
Talo on tosin 1800-luvun jälkipuolelta, mutta sen ei kannata antaa pilata tunnelmaa. Komea se oli varmasti urotöillään aateliseksi kruunatun Kustaa Perttilänkin talo.
Pitkän-Perttilän talolle pääsee Kyrö Distillerystä pitkin kaunista, Kyröjoen ylittävää riippusiltaa.
Napuen taistelutanner
Pitkän-Perttilän talolta matkaa kannattaa jatkaa vielä satakunta metriä niin saapuu suuren pellon laitaan. Perttilän ja Laurilan välisellä pellolla käytiin Suuren Pohjan sodan ratkaisevin taistelu helmikuussa 1714, ainakin Suomen kannalta. Varsinainen sota oli tosin ratkaistu jo Pultavan taistelussa Puolassa, jossa Ruotsin pääarmeija murskattiin.
Vaan verinen se oli Napuenkin taistelu. Pakkanen paukkui 20 asteen lukemissa, ja lunta oli polveen asti, kun 10 000 miehen vahvuinen ruotsalaissuomalainen taistelujoukko kohtasi pellolla venäläiset, joilla oli kaksinkertainen miesylivoima. Taistelu alkoi. Tykit paukkuivat, hevoset hirnuivat ja kuulat vihelsivät ilmassa. Venäläiset tekivät ovelan harhautusliikkeen ja motittivat ruotsalaiset. Seurasi kahden tunnin teurastus.
Taistelun uhriluvut vaihtelevat lähteen mukaan, mutta Perttilän pelloille kuoli ainakin 2000 miestä, suurin osa suomalaisia ja ruotsalaisia. Haavoittuneita oli monin verroin enemmän. Vastaavaa verenvuodatusta ei ole Suomen rajojen sisällä ole sen koomin yhdessä taistelussa koettu.
Ruumiit jäivät pellolle mätänemään. Kyröjoen vesi oli kahden vuoden ajan juomakelvotonta.
Kerrotaan, että vanhoja kuulia nousee edelleen pellosta kevätkylvön aikaan.
Taistelun jälkeen Venäjä valloitti Suomen seitsemän vuoden ajaksi. Ajanjakso tunnetaan nimellä Isoviha, sen verran kamalaa aikaa se oli: venäläiset ryöstivät ja raiskasivat ja ruttokin puhkesi.
Lopulta Suomi palautettiin Uudenkaupungin rauhassa Ruotsille, jonka vallanaikaa kesti vielä Suomen sotaan asti. Myös Suomen sodan ratkaisutaistelu käytiin Pohjanmaalla, Oravaisissa, jonka taistelukenttä on entisöity hienoksi museoalueeksi.
Napuen taistelun muistomerkki
Varsinainen Napuen taistelun muistomerkki ei sijaitse itse taistelupaikalla, vaan Pohjankyröntien varrella, lähellä Kyrö Distilleryä. Kannattaa silti käydä katsomassa.
Grilli-kahvio Karoliini
Päätien varrella voi pysähtyä vielä Grilli-kahvio Karoliinissa, jonka edustalla seisoo pahvisotilas. Kahvilassa voi syömisen tai kahvittelun ohella tutkia tarkemmin Napuen taistelusta kertovia opastetauluja.
Ajo-ohjeet Napuelle
Napue sijaitsee Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä tien numero 18 välissä. Seinäjoelta tullessa Karoliini-kahvilan jälkeen käännytään Napuen pienestä keskustasta oikealle Pohjankyröntielle, joka johtaa Napuen taistelun muistomerkille. Melkein muistomerkin vieressä onkin jo Kyrö Distillery (Oltermannintie).
Lue lisää Pohjanmaasta.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
